Monessa ruokablogissa on syksyn mittaan käyty keskustelua ruusukaalien hyvyydestä tai hyvyyttömyydestä. Siis monet ovat sitä mieltä, että ruusukaalit ovat pahoja, ja vaikkeivat olisikaan, niin ainakaan mies ja/tai lapset eivät niistä pidä. Ja niitä ei siis kokata.

Kuulun selkeästi erittäin pieneen vähemmistöön, joka pitää ja on aina (muistaakseni) pitänyt ruusukaalista. Sopivasti al denteksi keitetyt puolitetut ruusukaalit salviavoin kanssa, ai että! Mutta siinä kuulun enemmistöön, että mieheni ei pidä ruusukaalista. Lupasin tehdä hänelle ruusukaaliruokaa, josta hän pitäisi. Ja se kyllä onnistui. Mies piti ruoasta, vaikka ei siitä nyt mitään lempiruokaa tule. Mutta itse en oikein tykännyt, pieleen meni sardellien kanssa. Perusohje, eli tomaattikermakastike on aivan loistavaa ruusukaalien kanssa. Mutta halusin kikkailla, ja laitoin pohjaan ensin purkillisen sardelleja. Minun suussani ei toiminut. Mutta ilman niitä: nirsotkin saattavat jopa tykätä ruusukaalista näin laitettuna. Laitan sardellit tuohon ohjeeseen suluissa, mutta siis suosittelen jättämään pois.

Hyvät ruusukaalit eli ruusukaali-tomaattikastike

1 pkt ruusukaaleja
1 chilipalko
2 valkosipulinkynttä
(1 prk sardelleja)
Oliiviöljyä
1 prk tomaattimurskaa
1 prk tomaattipyrettä
0,5 - 1 dl kermaa
Suolaa, mustapippuria

Kuori ruusukaaleista uloimmat lehdet ja pilko suurimmat neljään ja pienimmät kahteen osaan. Pilko chili ja valkosipulit. Lorauta (wokki)pannulle oliiviöljyä. Kuullota chilejä ja valkosipuleja (ja sardelleja) oliiviöljyssä. Lisää ruusukaalit, ja wokkaile hetki. Kaada tomaattimurska pannulle, ja kiehuttele ruusukaalit sopivan kypsiksi. Älä vain anna mennä liian kypsäksi, niitä mössöruusukaaleja ei syö erkkikään. Mausta tomaattipyreellä, suolalla ja pippurilla, lorauta sekaan vielä kermaa. Tarjoa esimerkiksi riisin kanssa.