Saavuimme Maarianhaminaan torstai-iltana. Sää suosii kyllä nyt lomailijoita. Eilen juoksentelin pitkin rantoja ja kävimme uimassa. Täällä riittää hellettä, veneitä ja ihmisiä. Eilen illalla päätimme lähteä juhlistamaan kesälomaa sataman ravintolaan ja sen jälkeen terassikierrokselle. Jälkimmäinen onnistuikin, ja hauskaa oli. Mutta tämä syömispuoli jää kyllä ikuisesti mieleen, ja ei juuri hyvässä.

Restaurang Club Marin mainostaa olevansa perinteikäs ja laadukas ravintola jo 1980-luvulta. En tiedä missä vaiheessa kehitys on mennyt väärään suuntaan, mutta ruoka oli hirveää. Tosin itseäänkin voi tietenkin syyttää: Jos viinilistan hienoin ja kallein viini on El Tiempo ja kuohuviinivalikoiman paras on Elysee, niin hälytyskellojen pitäisi soida ja lujaa. Lista kuitenkin kuulosti herkulliselta.

Alkuun otimme kampasimpukoita. En ymmärrä, miten ehkä yksi upeimmista raaka-aineista voidaankin pilata näin. Simpukat oli leivitetty ja kuori oli keitetty rasvassa kovaksi koppuraksi. Kaiken huipuksi kampasimpukoiden kanssa tarjottiin kylmää ja oudonmakuista tomaattisalsaa, jota ei saa hyvällä tahdollakaan sopimaan herkkään ja ihanaan kampasimpukkaan. Tässä vaiheessa harkitsimme lähtöä, mutta ajattelimme antaa vielä toisen mahdollisuuden. Jälkeenpäin voidaan todeta: tyhmyydestä sakotetaan. Tilaamani erikoisen niminen kasvisruoka (olisiko ollut Quornfilee) oli käsittämätön sekasotku toisiinsa sopimattomia ruokia. Lautasella oli pakollisten pakastevihannesten lisäksi cole slawta punajuuresta, maissilettuja ja tätä fileetä, joka on valmistettu todennäköisesti soijasta. Hinta 25 euroa.  Miehen ahvanet lankulla olivat syömäkelpoisia, mutteivat lähelläkään hintansa, 26 euroa, arvoisia. Olisin lähettänyt annokseni takaisin, ellei tarjoilija olisi ollut juuri juuri 18-vuotias tärisevä poika, joka jännitti jo muutenkin silmin nähden meitä "ulkomaalaisia".  

Tämän jälkeen päätimme testata jälkiruoat jo ihan vitsinä. Listalla oli friteerattua Camembertia lakkojen kanssa. Mietimme, että Camembertia ei edes huonoinkaan kokki pysty pilaamaan. Olimme väärässä. Lautasella oli pohjalla kunnon kerros ällömakeaa valmista lakkahilloa suoraan purkista. Camembertpalat olivat leivitetty ja friteerattu koviksi kököiksi ja annoksen päällä oli (tässä vaiheessa epäilimme jo oikeasti piilokameraa) uppopaistettua tirskuvan rasvaista persiljaa. Voi kuulostaa erikoisen ihanalta, mutta sitä se ei ollut.

Summa summarum: en suosittele. Jos tästä ravintolakokemuksesta haluaa hakea jotain hyvää, niin nauroimme tätä kippurassa koko illan. Käymme kyllä vielä testaamassa jonkun toisen maarianhaminalaisen keittiön, jotta voimme varmistaa tämän olevan todellakin yksittäistapaus. Mutta tänään teemme herkkuruokaa veneellä, jotta kaamea jälkimaku suusta häviää lopullisesti.

Lisäys: Jaahas. Mies hieman googlasi ko. ravintolaa, ja emmepä ole mielipiteinemme näköjään yksin: http://polkkapossu.blogspot.com/2008/07/ahvenanmaa-loistopaikka-jonka-voisi.html. Voin vielä todeta päälle, että ruoka todella tuli aivan liian nopeasti, lasit olivat likaisia ja läikikkäitä ja esimerkiksi kivennäisvesi tuotiin pöytään tuopissa.