Tämä oli makeista jouluherkuista oma suosikkini. Äärettömän helppo ja nopea, sekä mielettömän hyvä. Näitäkin on vielä tuolla kaapissa, ja vähän väliä niitä katoaa sieltä parempiin suihin.

Oma joulusuklaa

1 levy (noin 200 g) tummaa suklaata
1-2 rkl kermaa
Noin 100 g pähkinöitä
Noin 100 g kuivattuja hedelmiä
0,5 tl suolaa

Murskaa pähkinät morttelissa. Itse käytin tähän muistaakseni manteleita ja cashew-pähkinöitä, puolet ja puolet. Lapset pilkkoivat apunani innoissaan kuivattuja hedelmiä. Käytin kuivattua ananasta, taateleita ja viikunoita. Lisäksi heitin sekaan vajaan kourallisen kuivattuja karpaloita.

Pilko suklaa kattilaan ja sulata. Lorautin sekaan hieman kermaa. Kaada sekaan pähkinät ja hedelmät. Kaada seos leivinpaperille, ja jäähdytä. Leikkaa kovettunut suklaa sopiviksi paloiksi.

Ohje on Maalaisunelma-lehdestä.

Mies valitsee näköjään aina jotain sitruunaista, kun on kysymys pikkumakeasta tai jälkiruoasta. Nämä greipinkuoret hän löysi Brennanin Talven juhlia -kirjasta, ja väkersi niitä iloksemme. Olivat muuten ihan älyttömän hyviä. Tai ovat edelleen, niitä on vielä tuolla kaapissa, nam! Taidanpa hakea pari...

Sokeroidut greipinkuoret

2 greippiä tai verigreippiä
6 dl sokeria

Leikkaa greippien molemmista päistä pois "päädyt". Tee kuoreen viiltoja ylhäältä alas 2,5 cm välein aina hedelmälihaan saakka. Kuori suikaleet. Leikkaa suikaleista noin 0,5 cm levyisiä suikaleita.

Keitä kuoria kolmessa eri vedessä 10 minuuttia kerrallaan. Yhteensä siis 30 minuuttia. Kuorisuikaleet ovat nyt läpikuultavia ja pehmeitä. Oletan myös, että suurin osa säilöntäaineista olisi jäänyt kolmeen eri keitinveteen...

Mittaa kattilaan 3,5 dl sokeria ja saman verran vettä. Keihauta niin, että sokeri liukenee veteen. Lisää kuoret veteen, ja keitä hiljalleen noin 10 minuuttia. Sokeriveden tulisi osittain imeytyä kuorisuikaleisiin.

Nosta suikaleet reikäkauhalla folion tai leivinpaperin päälle kuivumaan 3-4 tunniksi. Ripottele loput 2,5 dl sokeria puhtaalle foliolle tai leivinpaperille, ja kaada suikaleet sokerin päälle. Kierittele sokeri suikaleihin. Anna sokeroitujen kuorisuikaleiden kuivia vielä muutama tunti. Suikaleet saavat olla pehmeitä, mutteivät löllöjä. Säilytä suikaleita ilmatiiviissä rasiassa.

Jouluna oli ihanaa väkertää erilaisia jouluherkkuja kummilasten kanssa. Pipareita koristeltiin aikamoinen kasa, ja valmistettiin joulukarkkeja.

Aivan lähtemättömän  vaikutuksen jätti homejuustolla maustettu joulutorttu. Itse ainakin olen kyllästynyt totaalisesti luumuhillotorttuihin. Tein syksyllä omenahilloa, jota suunnittelin käyttäväni torttuihin. Myllyn Parhaan ohjeesta keksin sitten lisätä päälle vielä nokareen sinihomejuustoa. Taivaallista.

Jouluaaton ähkysyömisen päätteeksi ei kannata tarjota mitään kovin tuhtia jälkiruokaa. Mies halusi valmistaa sitruunakohokasta, joka olikin raikasta syötävään runsaan illallisen ja lahjojen jälkeen. Makeutta voisi ehkä hieman lisätä omaan makuuni. Kohokas on todella näppärä, sillä sen voi valmistaa hyvissä ajoin pakkaseen. Ohje on Claes Karlssonin Herkulliset jälkiruoat -kirjasta.

Sitruunakohokas

2-3 sitruunaa (yhteensä 1 dl mehua)
1 dl sokeria
2 rkl Maizenaa (maissijauhoa)
0,5 dl vettä
5 valkuaista

Voitele kohokasvuoat (4 kpl tällä ohjeella) voilla, ja sirottele vuokiin sokeria.

Kiehauta puristamasi sitruunamehu ja 0,5 dl sokeria. Sekoita maissijauhot veteen, ja sekoita suurus sitruunamehuun ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Peitä kattila, ja aseta sitruunakiisseli ulos tai kylmävesihauteeseen jäähtymään. Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää loput 0,5 dl sokeria varovasti vaahtoon. Sekoita vaahto jäähtyneeseen kiisseliin. Annostele seos kohokasvuokiin, ja tasoita pinta halutessasi. Laita vuoat pakastimeen vähintään 4 tunniksi.

Ota vuoat pakkasesta, ja paista niitä 220-asteisessa uunissa 13 minuuttia. Koristele halutessasi tomusokerilla. Tarjoa heti.

Olen ennen tehnyt juuston aina piimästä. Mutta miehen mummin reseptivihkoa selatessani bongasin tämän kermaviilistä valmistettavan juuston. Sitähän piti kokeilla. Ja luulenpa, että jatkossa suosin tätä. Tästä tulee nimittäin huomattavasti enemmän juustoa pienemmällä maitomäärällä. Piimäjuustossa sitä menee nimittäin aivan älyttömästi. Ja hyvääkin on tämä.

Kermaviilijuusto

1 l punaista maitoa
3 munaa
1 prk kermaviiliä
Suolaa

Sekoita munat ja kermaviili. Kuumenna maito kiehumispisteeseen. Sekoita muna-kermaviiliseos varovasti maitoon. Jätä hyytymään hetkeksi kannen alle. Mausta suolalla. Voit myös lisätä vaikka silputtuja yrttejä. Kaada hyytynyt juustomassa liinalla vuorattuun siivilään. Voit vuorata siivilän myös avatuilla kahvinsuodatinpapereilla. Peittele juusto, laita päälle paino, ja anna valua vaikka seuraavaan päivään. Kumoa tarjoilulautasella ja koristele silputulla ruohosipulilla.

Meidän perheessä rosolli ei ole koskaan ollut mikään ykkösjouluherkku. Pikkusisko siitä pitää, tai lähinnä kuulemma siitä vaaleanpunaisesta vaahdosta. Mutta miehen perhe taas on (kirjaimellisesti) hulluna rosolliin. Miehen isänäiti valmisti aikoinaan maailman parasta rosollia, jota koko suku kerääntyi ahmimaan kaukalokaupalla. Valitettavasti resepti on mennyt mummin mukana, ja kukaan ei ole osannut valmistaa yhtä hyvää rosollia.

Urheasti olen vuosikaudet yrittänyt valmistaa miehelle rakkaudella kyseistä herkkua, siinä täydellisesti onnistumatta. "Mummin rosolli on suussa sulavaa", kuuluu ainut ohje, jonka hän osasi antaa. No mutta, vuosien harjoittelun jälkeen tänä jouluna onnistuin, ja pääsin miehen arvoasteikossa ruoanlaiton korkeimmalle huipulle. Ja näin se siis tapahtuu.

Rosolli valmistetaan erilailla eripuolilla Suomea. Perusohje on, kuten tässäkin, peruna, porkkana ja punajuuri. Eri ohjeiden mukaan siihen voi tulla myös sipulia, omenaa ja silliä. Mutta tämä miehen superrosolli sisältää vain noita kolmea ensin mainittua. Käsittääkseni tätä kutsutaan Länsi-Suomessa sallatiksi. Sallatti on ainakin ennen ollut ihan yleinen juhlaruoka, ei siis pelkästään joulun herkku. Täytyy myöntää, että minustakin tämä oli rosolliksi hyvää. Rosollin ystävää minusta ei silti tule.

Rosolli eli sallatti

5 isohkoa luomuporkkanaa
7 luomupunajuurta
7 pienehköä luomuperunaa

Keitä juurekset al denteksi, eli "lähes kypsiksi" omissa kattiloissaan. Juurekset eivät siis saa olla lössöjä. Perunat noin 40 min., porkkanat noin 30 min. ja punajuuret noin 1,5 h. Kaada vesi pois, säästä kuitenkin punajuurten keitinvedestä puolisen desiä rosollin vaahdon värjäämiseen. Kääri juurekset foliokääreeseen, ja kiedo päälle vielä leivinliina. Anna hautua kääreessä seuraavaan päivään.

Kuori juurekset. Pilko ne pienenpieniksi kuutioiksi. Kuutiot saavat olla noin herneen kokoisia. Sekoita ja anna maustua vielä mielellään seuraavaan päivään. Koristele kananmunalla.

Koristelutapoja on monia. Yksinkertaisin on tehdä sahalaitainen muna, kuten minä. Kananmunasta voi myös leikata ohuita siivuja, ja vuorata rosollin niillä. Miehen mummi oli kuulemma erottanut keitetystä munasta keltuaisen ja valkuaisen, silpunnut molemmat aivan pieneksi, ja asettanut "munahaketta" raidoittan rosollin päälle. Niin tai näin, punajuuri värjää munan pian punaiseksi, eli koristele rosolli juuri ennen tarjoulua.

Rosollin vaahto eli rosollin kastike

2 dl kermaa
Noin 3 rkl punajuurten keitinlientä
Noin 1 tl sinappia
Noin 1 tl punaviinietikkaa
Noin 2 tl sokeria
Noin 0,5 tl suolaa

Vaahdota kerma. Värjää se punajuurivedellä. Mausta pikkuhiljaa, ja maistele samalla.