Antiikin Kreikan mytologia, olympialaiset, helle, ilmansaasteet ja kreikkalainen salaatti. Mutta miltä Ateena näyttää talviaikaan?

Viisi tyttöä, viisi kokonaista päivää tammikuun ensimmäisinä viitenä päivänä. Ateena on loistava kohde talvella, sillä poissa ovat huhut turistivirroista sekä järkyttävät ilmansaasteet.

Liikkuminen

Ateena on helppo ottaa haltuun jalkaisin ja kartan avulla. Vuoden 2004 kesäolympialaisiin kunnostettu metro on myös helppo ja edullinen tapa liikkua. Sillä pääsee myös Eleftherios Venizelosin lentokentältä keskustaan, matka maksaa viitisen euroa.

Taksit ovat erittäin halpoja ja alle viidellä eurolla pääsee jo hyvän matkan kaupungin sisällä. Hinnan voi sopia etukäteen tai pyytää kuskia laittamaan taksamittari päälle. Jälkimmäisellä matka tulee halvemmaksi. Käytäntö vaihtelee, toiset kuskit ottavat autoon viisi matkustajaa, toiset eivät.

Ruoka ja juoma

Kreikkalainen ruoka ei esittelyjä kaipaa, mutta mainittakoon, että matkaseurueemme ei onnistunut saamaan mussakaa talviaikaan. Paikallisen tavernan omistaja kertoi, että munakoisot eivät ole talviaikaan maukkaita, joten mussakaa ei pidä syödä, vaikka sitä jossakin tarjottaisiinkin. Myöskään tomaatit eivät talvella ehdi kypsyä raikkaan maukkaiksi. Mutta paikallisten suosimissa tavernoissa ruoka on kuitenkin taivaallista. Ei kannata nälän kurniessa valita ensimmäiseksi vastaan osuvaa ravintolaa, joka mainostaa itseään aitona perheravintolana ja joka näyttää mitä idyllisimmältä. Parhaat tavernat ovat niitä, joihin turistit eivät löydä. Sivukuja ja vaatimaton sisustus ovat vinkkejä makunautintojen löytämiseen.

Perinteisesti pöytään tilataan useita ruokalajeja, jokainen voi kerätä omalle lautaselleen haluamansa. Kannattaa maistaa ainakin liharuokia ja tietenkin tsatsikia. Ruoat tuodaan pöytään sitä mukaan, kun kokki saa niitä valmiiksi. Kreikankielinen puheensorina tekee tunnelmasta rennon. Edullinen talon valko- tai punaviini tarjotaan perinteisestä keltaisen tai punaisen värisestä metallikannusta tavallisissa juomalaseissa.

 

Lounaaksi voi napata muutamalla eurolla gyroksen, joka on meille tuttu pita-kebab. Erona tosin on herkullinen maku. Aikaa saa hyvin kulumaan kahviloissa, joissa juomien yhteydessä pöytään tuodaan aina suolapähkinöitä tai jotakin muuta pikku naposteltavaa.

Kreikassa ei kannata suositella italialaista ravintolaa, mutta tämä matkakertomus kuitenkin tekee niin. Prosopa on erittäin hyvä ravintola Roufin alueella. Siellä ruoka kutkuttaa makuhermoja, sisustus hivelee silmää, samoin myös tarjoilijoiden ulkonäkö ja palvelu. Laskun yhteydessä pöytään tuodaan kreikkalaista perinnelikööriä ja omistaja kehottaa: ”juokaa koko pullo”. Saamme myös tilaamatta jälkiruokia maisteltavaksemme. Muihin kuin tavernoihin kannattaa varata pöytä. Illallinen syödään noin klo 21.

Nähtävyydet

 

Ateenassa historia huokuu siellä, missä historialliset nähtävyydet sijaitsevat. Yleisvaikutelmassa historian havinaa ei juuri huomaa, ja kaupunki on hyvin turkkilaisvaikutteinen.

Akropolis-kukkula, demokratian syntypaikka eli kreikkalainen Agora sekä ensimmäinen olympiastadion Panathenaïkó ovat paikkoja, joissa kannattaa ainakin käydä. Hyvin kattavan kuvan saa kaupungista, kun hyppää hop-on-hop-off-turistibussin kyytiin. Kaksikerroksisen bussin kyydistä näkee nähtävyydet sekä kuulee selostuksen 10 eri kielellä. Lippu maksaa 18 euroa.

Parlamenttitalon vahdinvaihdon ei missään nimessä kannata antaa mennä ohi silmien. Nauruhermoja voi joutua pidättelemään seuratessaan miesten jalanojennuskävelyä hullunkurisissa univormuissa. Parlamenttitalon takana on iso kansallispuutarha, jonka lähellä puolestaan on presidentin virka-asunto, jonka edessä niin ikään myös vaihdetaan vahtia.

Kaupungin yöelämän sanotaan olevan yksi Euroopan kaupunkien parhaista. Erikoinen käytäntö on, että klubeille kehotetaan varamaan pöytä. Eikä se ole ihan helppoa. Hotellimme vastaanotto tekee meille pöytävarauksen Villa Mercedekseen, jossa meidät ottaa vastaan kuusi ovimiestä, jotka ovat luultavasti valittu työhönsä pelkän ulkonäkönsä perusteella. He ohjaavat meidät pöytään, johon tuodaan ensin iso vesipullo. Koko iltaa klubilla ei sentään vettä tarvitse juoda, vaan jonkun ajan päästä tarjoilija tulee kysymään tilauksemme. Talo tarjoaa mehut ja vissyt, me maksamme vain tilaamastamme pullosta. Pikku hiljaa klubi alkaa täyttyä kaupungin kauneimmista ihmisistä, kaikki juttelevat rennon tyylikkäästi toistensa kanssa pöydissä.

Taustalla soi rauhallinen musiikki, jossa vaihtelevat 80-luvun discohitit aina jazzahtaviin rytmeihin asti. Kun kello lyö 01.30, pimenevät valot, dj pistää parhaat levynsä soimaan, baaritiskit valtaavat puolialastomat, nahkalerpakkeisiin pukeutuneet mies- ja naistanssijat. Välillä epäilyttää, olemmeko sittenkin tulleet strippiravintolaan vai yhteen kaupungin parhaista yökerhoista. Tanssilattiaa ei ole, vaan jokainen tanssii siellä, missä sattuu olemaan. Yöhön lähdettäessä panostetaan vaatetukseen. Yhdelläkään naisella ei ole pitkiä housuja jalassaan vaan jokainen on valinnut vartalonmyötäisen ja paljastavan mekon ylleen.

Alueet

Ateenalla on monet kasvot. Ostoskadut löytyvät Syntagman ympäriltä, mutta tarjonta ei ole kehumisen arvoista. Hintatason kalleus yllättää. Plákan ja Monastirákin alueilla sijaitsevat kaupat ovat turisteille suunnattuja myymälöitä, joista voi ostaa matkamuistoja. Plákan alue on aitoa vanhan ajan kreikkaa, sieltä löytää muun muassa paljon kitsiliikkeitä. ”Kulttuurien sulatusuuni” tarkoittaa huonoa aluetta nimeltä Omonia, jossa näkee vaikka minkälaista juppihippipunkkaritrokaria. Alueella ei kannata liikkua pimeällä kuin taksilla. Ateenan ”Sohoksi” kutsutaan Psyrrin aluetta. Siellä on värikäs katettu kuja, jonka varrella on vierivieressä kahviloita lämmitettyine terasseineen. Tänne ateenalaiset tulevat sunnuntai-iltapäivisin pelaamaan lautapelejä ystäviensä kanssa. Roufin alue on tehdasalue, josta on kehittymässä kaupungin cooleimpien yökerhojen mekka.

Muita vinkkejä

Viisi päivää pelkästään Ateenassa on paljon. Kaupungin ehtii nähdä hyvin lyhyemmässäkin ajassa. Me teimme myös päiväreissun läheiseen Pireuksen satamakaupunkiin, joka on maan kolmanneksi suurin kaupunki. Pireuksessa kannattaa mennä Mikrolímanossa sijaitseviin kalaravintoloihin, jotka tarjoavat kohtuuhintaan tuoreita päivän kaloja.

Ateenaan on oiva aika matkustaa talvella. Lämpötila on silloin päiväsaikaan noin 13–20 astetta, lämpiminä päivinä ulkona tarkenee jopa lyhythihaisessa paidassa. Kun aurinko laskee, saattaa tulla hyvinkin viileä, joten matkalaukkuun kannattaa pakata myös villapaita, sormikkaat ja huivi. Jotkut paikalliset kulkevat toppatakeissa, eikä tuulisina päivinä ne ainakaan varmaan liikaa ole. Meille riittivät nahkatakit. Aurinkolaseja ei kannata unohtaa kotiin. Terasseilla on lämpölamput, joten raikkaasta ilmasta tarkenee nauttia ulkona.

Linkkejä

Mainio italialainen ravintola www.prosopa.gr

Upea klubi www.villamercedes.gr

 

Kirjoittajan profiili

Kirsi, 25
Tärkeitä asioita matkalla: paikallisuus ja kulttuuri, shoppailu ja erilaiset aktiviteetit
Suosikkikohde: Bali
Inhokkikohde: Ruotsin risteily, kylpyläloma ja Kanariansaaret, ”paikat, joissa voi syödä suomalaista ruokaa”.

Colosseum

Harvalla meistä on negatiivista mielikuvaa Roomasta, oli kaupunki sitten entuudestaan tuttu tai ei. Rooma on ikuinen kaupunki, valtavan kokoinen ulkoilmamuseo, vilkas metropoli ja erinomainen matkakohde hyvästä ruoasta ja viinistä pitäville.

Itselleni viisi Roomassa vietettyä päivää olivat jasmiininkukan ja kuuman asvaltin tuoksuinen elämys, joka peittosi mennen tullen aikaisemmin suosikkikaupunkini titteliä hallinneen Pariisin. Matkan täydellisin (ja myönnetään, myös stereotyyppisin) hetki osui kohdalle, kun istuimme syömässä illallista pienessä trattoriassa, jossa pöydät oli peitetty perinteisellä punaruutuisella liinalla. Köynnöksillä katetun terassin koristelamput valaisivat hämärtyvää iltaa ja vastapäisen talon ikkunasta kuului kadulle asti musiikki Verdin La Traviata –oopperasta.

Liikkuminen

Vaikka Rooma onkin suurkaupunki, sen keskusta tuntuu yllättävän pieneltä ja kotoisalta. Julkinen liikenne hoituu bussien, raitiovaunujen ja metron avulla, mutta mielestäni käveleminen on ehdottomasti paras tapa liikkua. Holtittomasti huristelevat autot, skootterit ja muut menopelit tekevät liikenteestä melko kaoottisen, mutta siihenkin tottuu nopeasti.

Siistissä ruudukossa kulkeviin katuihin tottuneen on hyvä ottaa kaupungille kartta mukaan, sillä Rooman kadut tuntuvat kiemurtelevan ilman mitään logiikkaa. Useimmat roomalaiset tuntuvat auttavan matkailijoita mielellään, joten ohikulkijoiltakin voi toki kysyä tietä. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että neuvoja jaetaan auliisti, vaikka kysytyn kadun sijainnista ei oikeasti olisi tietoakaan.

Roomassa voisi viettää kokonaisia päiviä vain kuljeskellen kaupungin leveillä, ruuhkaisilla kaduilla ja pienillä, sokkeloisilla sivukujilla. Välillä kannattaa tosin istahtaa vaikkapa katukahvilaan lepuuttamaan jalkoja. Omalla reissullani piipahdus Via del Plebisciton varrella sijaitsevassa katukahvilassa tarjosi paitsi hienon näköalan Vittorio Emanuele II:n muistomerkille, myös eturivin paikan kaduilla etenevään mielenosoitukseen, jolla kritisoitiin julkista valtaa.

Ruoka ja juoma



Hyvä ruoka ja Rooma ovat erottamaton pari. Etenkin illallisella pöydässä viivytään pitkään usean ruokalajin parissa, kun taas lounaaksi napataan usein täytetty voileipä tai muuta pienempää purtavaa. Kaupunki on täynnä erilaisia ristoranteja, trattorioita ja osterioita, mutta sopivan ruokapaikan valitsemiseen kannattaa käyttää vähän aikaa. Suosituimmilla turistialueilla olevat ravintolat ovat monen muun kaupungin tavoin kalliimpia eikä ruoka ole välttämättä yhtä hyvää kuin syrjemmässä, paikallisten suosimissa ravintoloissa.

Niissä ravintoloissa, joissa itse ehdin käydä, palvelu oli erinomaista. Yhdessä trattoriassa tyylikkäästi tummaan pukuun pukeutunut tarjoilija jopa kantoi ylimääräisen pöydän sisältä ulos, koska terassialueella ei ollut enää vapaita pöytiä meille.

Ruokalistaa lukiessa kannattaa muistaa, että ateria sisältää juuri sen, mitä olet tilannut. Jos valitset kalaa, lautasella on vain ja ainoastaan sitä. Lisukkeet tilataan erikseen. Ja tarpeetonta kai sanoakaan, että olen syönyt parhaat pizzani, pastani ja myös jäätelöni Roomassa.

Roomassa viini virtaa suhteellisen vapaasti ja hyviä viinejä tuodaan ravintolapöytään tarvittaessa kannuittain. Ravintoloiden ulkopuolella viiniostokset saa tehtyä näppärästi ruokakaupassa, jossa viinit ja kuplivat seisovat hyllyissään tomerassa rivistössä leipien vieressä.



Shoppailu

Rooma on trendikäs kaupunki, joka tarjoaa shoppailijoille valinnanvaraa HM:stä Armaniin. Sikäläiseen palvelukulttuuriin tuntuu kuuluvan ylenpalttinen avuliaisuus ja palvelualttius. Monissa kaupoissa ehti hädin tuskin astua ovesta sisälle, kun myyjä jo riensi kysymään, josko voisi auttaa.

Nimekkäät design-liikkeet (Armanin lisäksi mm. Dolce & Gabbana, Gianni Versace, Prada, Gucci ja DKNY) löytyvät Piazza di Spagnan ympäristöstä keskustan pohjoisosasta. Edullisempia ostospaikkoja on tarjolla muun muassa Via Nazionalen ja Via del Corson varrella.

Katujen varsilla on myös kasapäin pieniä, pääasiassa turisteille suunnattuja liikkeitä, joissa myydään kaikkea mahdollista postikorteista patsaisiin. Vaikka suurin osa tavaroista olikin uskomatonta krääsää – tai ehkä juuri siksi – mukaani tarttuivat pieni David-patsas sekä pari samaisen herran kropan kuvalla koristettua esiliinaa. Tuliaisten saajat taisivat yllättyä iloisesti.

Nähtävyydet

Historialliset nähtävyydet ovat varmasti yksi suurimmista syistä matkustaa Roomaan. Kaupunki on jo itsessään yhtä suurta nähtävyyttä, sillä temppelit, museot, kirkot ja historialliset piazzat ovat sulassa sovussa rinnakkain modernien rakennusten kanssa.

Muun muassa Colosseum, Pantheon, Sikstuksen kappeli, Forum Romanum, Espanjalaiset portaat ja Palatinus-kukkula ovat Rooman kuuluisimpia nähtävyyksiä. Itse en ole kieli vyön alla museoita läpi laukkaava matkailija, joten näistä tutustuin vain Colosseumiin ja sen ympäristöön sekä Pantheoniin, jotka tarjosivat riittävästi historian havinaa yhdelle reissulle.

Vaikka Colosseumilla onkin synkin mahdollinen tarina, se on vielä nykykunnossaankin todella vaikuttava paikka. Sisäänkäynnin lähellä pyörii yritteliäitä oppaita tarjoamassa ”nopeaa sisäänpääsyä ja opastettua kierrosta kohtuulliseen hintaan”, mutta meille riitti kiertely omin nokkinemme. Eikä ilman opasta sisään astuvienkaan tarvinnut tuntikaupalla jonottaa. 

 

 

Kirjoittajan profiili:

Riitta, 30 v.
Tärkeät asiat matkalla: uudet kokemukset ja elämykset, kiireetön matkakohteen tunnelmasta nauttiminen, ympäristöön tutustuminen mielellään kävellen.
Suosikkikohde: Rooma, Pariisi.
Inhokkikohde: yhden reissun ajan selviää melkein missä tahansa vaikka päällään seisten.

Madeira, Portugali Valitsin kesän matkakohteeksi Madeiran ja kaduin heti. Näin mielessäni, kuinka pääosin britti-eläkeläisistä koostuvat seurueet siemailevat iltaisin madeiraviiniä lomaosakehuoneistojensa parvekkeella, ja päivisin sama joukko tallustaa urheilusandaaleissaan kuin lampaat jonossa saaren kuuluilla levada-vaelluspoluilla. Olin väärässä. Madeira on seikkailijan paratiisi ja sinne kannattaa matkustaa - jo paljon ennen eläkevuosia.

Matkustaminen Madeiralle

Madeira on Portugalille kuuluva itsehallinnollinen saariryhmä, joka sijaitsee Pohjois-Afrikasta noin 600 km luoteeseen. Se on aikoinaan ollut tärkeä välietappi löytöretkeilijöiden, kuten Kristoffer Kolumbuksen, purjelaivoille, mutta nykyään saaren pääkaupunkiin Funchaliin pääsee reittilennolla suoraan Helsingistä lähes viidessä tunnissa. Edullisempi tapa on koukata yhdellä välilaskulla Lissabonin kautta esimerkiksi portugalilaisen TAP-lentoyhtiön matkassa, joskin matkaan kuluu silloin helposti vähintään seitsemän tuntia.

Action!

Madeiralla parasta on lähteä liikkeelle saadakseen käsityksen värikkäästä saaresta ja sen elämästä. Mitä korkeammalle pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa saarta kipuaa, sitä paremmaksi näköalat muuttuvat. Madeiralla on lukuisia merkittyjä vaellusreittejä, joille voi lähteä kartan kanssa omin päin tai oppaan kanssa kansainvälisessä seurassa muun muassa Funchalista. Usein polut kiemurtelevat vuoristossa vesijohtokanavia (levadoita) pitkin ja ovat pituuksiltaan muutamasta kilometristä kymmeniin kilometreihin. Suositella voi Madeiran korkeimman huipun, Pico Ruivon, valloittamista. Pilvien yläpuolelle kohoava reitti lähtee Pico Rivolta ja saavuttaa huipun kymmenen kilometrin jälkeen. Tämä reitti vaatii jo hieman peruskuntoa ja asennetta (lisäksi reilusti nestettä ja eväitä), sillä matkan varrella tulee vastaan muun muassa 30 minuutin yhtäjaksoinen hikinen nousu.  

Jos levadavaellukset tuntuvat liian kesyiltä, seikkailijan paratiisiksi Madeiran tekee yli 50 canyoning-reittiä. Tämä extreme-urheilun muoto käsittää laskeutumista vesiputouksia pitkin eri keinoin, muun muassa köysien varassa. Ensikertalainenkin nauttii kokemuksesta luonnon keskellä, kunhan valitsee tasolleen sopivan reitin ja vakuuttuu retkijärjestäjän ammattitaidoista. Yksi hyväksi koettu vaihtoehto on Ventura Do Mar.

Vähemmän henkeäsalpaavia ja sykettä nostattavia kokemuksia etsivälle Madeiralta löytyy kaksi golf-kenttää, loputtomasti kauniita puutarhoja tuhansine harvinaisine kasvilajeineen ja uintimahdollisuuksia merivesialtaissa. Hiekkarantoja rakastava joutuu matkustamaan muutaman tunnin laivalla läheiselle Porto Santon saarelle, sillä Madeiran jylhien pinnanmuotojen ansiosta saarella ei ole rantoja muutamaa sorarantaa lukuun ottamatta. Pohjois-Atlantista kannattaa nauttia purjehdus- tai katamaranretkellä, jolla maisemien lisäksi hyvällä todennäköisyydellä pääsee ihastelemaan veikeitä delffiinejä, uhanalaisia helmihylkeitä ja jopa valaita lähietäisyydeltä.    

Ruoka ja juoma

Madeiralla kannattaa syödä paljon, kahdesta syystä: saarella tuotetuissa raaka-aineissa maistuu puhtaus ja meri, ja lisäksi hyvin valmistettu laadukas ruoka on suomalaisen kukkarolle kohtuuhintaista. Kun merenelävät alkavat kyllästyttää, erittäin suositeltavaa on siirtyä lihavartaisiin, joiden grillaaminen madeiralaisessa keittiössä osataan. Viikon matkan voi hyvin myös käyttää saaren tunnetuinta tuotetta, madeiraviiniä maistellen. Viinin tuotanto on yksi saaren pääelinkeinoista, ja vaikkei sen mausta kovin pitäisikään, useassa ravintolassa tarjottava pieni complimentary drink päättää mukavasti hyvän ateria.
Hyviä ja tunnelmallisia ravintoloita löytyy Funchalin vanhasta kaupungista ja kaupunkia ympäröiviltä rinteiltä.

Shoppailu

Saaren ilmasto on sen pinnanmuotojen vuoksi erittäin vaihteleva. Jos sateinen päivä yllättää, voi aikaa kuluttaa lukuisissa ostoskeskuksissa. Moderneja ostoskeskuksia leffateattereineen löytyy Funchalista, mm. Dolce Vita ja Forum sekä saaren suurin Madeira Shopping Funchalin luoteispuolella. Shoppaajaa ilahduttaa erityisesti portugalilaiset vaatemerkit, jotka erottuvat edukseen tunnettujen kansainvälisten brändien joukossa.

Muita vinkkejä

Madeiran vilkkain turistisesonki ajoittuu lokakuusta huhtikuuhun. Silloin saaren valloittavat lomaosakehotelleihinsa saapuvat eläkeläiset, jotka tulevat nauttimaan parinkymmenen asteen leppoisasta ilmastosta. Sesongin ulkopuolella saari houkuttelee pääosin portugalilaisia, jotka tulevat Madeiralle mantereen kuumuutta pakoon. Paikalliset suosittelevat vierailemaan saarella erityisesti joulun ja uuden vuoden välisenä aikana, jolloin Funchalin kaupunki koristellaan juhlakuosiin. Viikko huipentuu uuden vuoden räiskyviin juhliin, jolloin Fuchalissa nähdään maailman upeimmaksi kehuttu ilotulitus.

Kirjoittajan profiili

Minna, 25
Tärkeitä asioita matkalla: Elämykset, joita kotimaa ei tarjoa
Suosikkikohde: Jokin valkoisten Alppien ja autiosaaren koskemattoman hiekkarannan yhdistelmä
Inhokkikohde: Pattaya

Lähes jokainen suomalainen on ollut päiväristeilyllä Tallinnassa, jonottanut aamutuimaan laivan baaritiskillä kossukolaansa, puhunut itsepäisesti koko matkan ajan suomea, käynyt syömässä vanhakaupungissa ja vetänyt selkä vääränä olutlastillista perässään. Mutta, mitä muuta Viron pääkaupungissa voi tehdä?

Matkustaminen

Tallinnaan pääsee Helsingistä nopeilla lautoilla, mutta myös useamman tunnin kestävillä isoilla laivoilla. Kuuden hengen tyttöporukkamme matkustaa M/S Nordlandialla viikonlopuksi Tallinnaan. Laiva lähtee Länsisatamasta klo 08.00 ja on perillä Tallinnassa 11.30. Tyttöporukka ei innostu aamutuimaan viinan juonnista, toisin kuin kaikki muut laivan matkustajat. Ennen kuin laiva on edes irronnut satamasta, löytävät ihmiset paikkansa humppabaarista. En ole ikinä nähnyt yhtä pitkää jonoa baaritiskille ennen aamu kahdeksaa. Me syömme laivalla buffet-aamupalan, jota ei voi kovin kaksiseksi sanoa, mutta onpahan edes jotakin tekemistä matkalla.

Nähtävyydet

Hotellimme on aivan sataman ja keskustan välissä, molempiin on muutaman minuutin kävelymatka. Hotelli Metropolin huoneet ovat erittäin siistit ja muutenkin hotelli on viihtyisä. Kaikki hotellin asiakkaat ovat, yhtä saksalaispariskuntaa lukuun ottamatta, suomalaisia, kuinkas muutenkaan.

Satamasta päästyämme suuntaamme kävellen Kadriorgin palatsiin. Ennen palatsiin tutustumista kannattaa nauttia Kadriorgin puistossa sijaitsevan Park Cafén viihtyisän terassin tunnelmasta. Terassilla voi seurata ohi lenkkeileviä tallinnalaisia tai hävetä korvat punaisina paikalle eksyneen suomalaisen humalaisseurueen juttuja. Park Café on auki kesäisin klo 10.00–20.00, iso olut maksaa 50 EEK, siideri 45 EEK. Lähes sadan hehtaarin puiston keskellä on symmetrinen Joutsenlampi. Kahvilasta on hyvä jatkaa palatsiin, joka sijaitsee aivan kivenheiton päässä. Barokin ajan palatsissa on Viron taidemuseon ulkomaisen taiteen kokoelma. Tutustumme myös lähellä sijaitsevaan Kumun modernin taiteen museoon, jossa saisi helposti vierähtämään useamman tunnin. Sisäänpääsy aikuisilta on 85 EEK. Baltian suurin taidemuseo on auki tiistaista sunnuntaihin klo 11.00–18.00.

Tallinnan vanhakaupunki on must-käyntikohde. Siellä ovat kaupungit parhaat ravintolat. Vanhakaupunki on vuodesta 1997 asti kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon, eikä ihme, sillä sen keskiaikainen miljöö ja rakenne ovat säilyneet hyvin meidän päiviimme saakka.

Ruoka

Lounaaksi himoitsemme sushia ja olemme etukäteen valinneet paikaksi pienen Sushi Cat -ravintolan. Japanilaiseen manga-tyyliin sisutettu ravintola sijaitsee Roosikrantsilla, jonne on vanhakaupungista lyhyt kävelymatka. Sushi on tehty omaan tyyliin täällä, makien välissä on jopa salaatinlehtiä. Ravintola on avoinna kaikkina viikonpäivinä ja paikalliset ihmiset hakevat lounasta täältä tiuhaan tahtiin mukaan.

Tallinnan lukuisissa ravintoloissa hintataso on kotimaata edullisempi ja täällä onkin hyvä mahdollisuus syödä tyyriimmissä paikoissa kuin Suomessa. Illalliselle olemme varanneet pöydän vanhakaupungissa sijaitsevasta fine dining -ravintola Chedistä. Uudehko, modernin aasialaisen keittiön ravintola on saanut paljon arvostusta gastronomian maailmassa. Palvelu on ystävällistä ja miljöö upea. Myös saniteettitilat ovat suunniteltu viimeistä piirtoa myöten. Ja mikä tärkeintä, ruoka on taivaallista.

Kaikki sujuu erinomaisesti siihen saakka, kun tilaamme laskun.
Ongelmana ei ole suinkaan laskun suuruus, vaan se, että haluamme jokainen maksaa siitä vain oman osuuden. Kukaan ei halua ottaa koko 300 euron laskua omalle kontolleen. Tarjoilija toteaa, että voimme maksaa erikseen, mutta meidän tulee itse laskea omat osuutemme. Saan taskulaskimen käteeni ja istun pöydässä kirjanpitäjänä viisitoista minuuttia. Joudumme kuitenkin maksamaan useamman euron palvelurahaa palvelusta, joka loppui tyystin maksuvaiheessa. Meidän olisi pitänyt kuulemma itse tajuta pyytää lasku eriteltynä. Kiitos ja kumarrus, jälkiruoaksi nautitun taivaallisen mutakakun maku hälvenee suussa nopeasti.

Illalla pistäydymme drinkeillä vanhakaupungissa. Paikka on hyvällä maulla sisustettu, mutta olemme drinkkibaarin ainoat asiakkaat vieressä olevaa suomalaista seuruetta lukuun ottamatta. Mansikkamargarita on vahvaa ja kuohuviini kuplivaa. Vanhakaupungista löytyy muitakin viihtyisän näköisiä drinkkipaikkoja.

Kauneushoidot ja ostokset

Sunnuntaiksi on luvassa hemmottelua. Tallinnassa on lukuisia kauneushoitoloita. Olen varannut kasvo- ja jalkahoidon hotellimme ilusalongista. Maksan molemmista hoidoista yhteensä 60 euroa, mikä ei ole kotimaan hintatasoon verrattuna paljon. Edullisemmin hoidot saisi erillisistä kauneussalongeista ja hieman kaupungin keskustan ulkopuolelta. Hoitola-ajat kannattaa varata sähköpostilla etukäteen, sillä salongeissa käy paljon asiakkaita.

Shoppailukierros kaupungilla todistaa sen, että Tallinnassa on suhteellisen hyvät valikoimat vaateliikkeitä, joista varmasti jokainen löytää kotiin viemiseksi jotakin. Uudehko kauppakeskus Viru sijaitsee kaupungin keskustassa, vanhakaupungissa on myös joitakin liikkeitä. Kaikki liikkeet ovat lyhyen matkan päässä toisistaan, joten ne voi kiertää nopeasti ja tehokkaasti.

Odotamme jo kaikki ensi vuoden perinteeksi muodostunutta tyttöjen Tallinnan matkaa. Tallinna on loistava kohde, kun viitsii vähän ottaa etukäteen selville, mitä kaikkea siellä voikaan tehdä. Viinanhakureissut ovat sitten erikseen ja niistä harvoin muistaa jälkikäteen mitään, mutta tästä reissusta jäi jotakin sentään kirjoitettavaksikin.

Linkkejä:
http://www.chedi.ee
http://www.sushicat.ee
http://www.ekm.ee

Kirjoittajan profiili

Kirsi, 25
Tärkeitä asioita matkalla: paikallisuus ja kulttuuri, shoppailu ja erilaiset aktiviteetit
Suosikkikohde: Bali
Inhokkikohde: Ruotsin risteily, kylpyläloma ja Kanariansaaret, ”paikat, joissa voi syödä suomalaista ruokaa”

Tässä on mielenkiintoinen matkakohde luontoseikkailuja janoaville. Lilliputtivaltio vuorten keskellä houkuttelee talvisin laskettelemaan ja kesäisin haikkaamaan. Tosin pari kolme päivää riittää itse maan näkemiseen. Eri asia tietenkin on, jos Andorraan tulee ensisijaisesti esimerkiksi laskettelemaan, silloin aika varmasti kuluu paremmin.

Matkustaminen Andorraan

Andorra on pienen pieni maa Ranskan ja Espanjan välissä, Pyreneiden vuoristossa. Vuoristoisen sijainnin vuoksi maassa ei ole lentokenttää. Andorraan tullaan siis autolla joko Ranskasta tai Espanjasta. Me lensimme Barcelonaan, josta on erittäin näppärä ajaa Andorraan. Ja halutessaan jatkaa eteenpäin Ranskaan.

Aktiviteetit

Matkustimme Andorraan syyskuussa eli kesäkaudella. Maasta löytyy kymmeniä eripituisia ja -tasoisia vaellusmahdollisuuksia ja reittejä vuorille. Tottumattomalle nouseminen vuoripolkua on rankkaa, mutta antoisaa. Piknik upeassa vuoristomaisemassa on muutaman hikipisaran arvoinen. Muuten tekeminen tuntui olevan hieman vähissä. Lasketteluaikaan paikka on taatusti hyvin erilainen.

Shoppailu

Andorra tunnetaan veroparatiisina, josta kahmitaan laukkukaupalla alkoholia ja tupakkaa. Me emme kyseisiä hyödykkeitä rohmunneet, mutta esimerkiksi kosmetiikka oli Andorrassa todella edullista, Dioria saa lähes ”lumene-hintaan”. Käsittääkseni myös elektroniikka on Andorrassa edullista. Muuten Andorra on niin pikkuruinen paikka, että shoppailumahdollisuudet eivät ole mitenkään rajattomat. Suosittelenkin keskittymään enemmän ulkoiluun esimerkiksi vuorilla.

Muuta mielenkiintoista

Andorrasta on hyvin haastavaa saada ennakkoon tietoa, sillä Suomesta kaiketi harvemmin Andorraan matkustetaan. Netistä löytää jotain, mutta matkaoppaita ei kyllä löydy. Kovan etsimisen jälkeen löysin Andorran kartan kirjakaupasta, ja sekin oli viimeinen laatuaan. Tiesin toki ennakkoon, että Andorra on pieni. Mutta että se todella on muutamia hassuja kilometrejä koko maa, saa yllättymään. Läpimitta on kai alle viitisenkymmentä kilometriä. Pääkaupunki on Andorra La Vella (noin 20 000 asukasta), jonka lisäksi maassa on kuusi muuta kylää.

Jostain syystä andorralaiset ihmiset olivat aika tylyjä, paikka ei siis ole mikään iloisen asiakaspalvelun kehto. Maisemat onneksi korvasivat sen, mikä ihmisistä puuttui. Tiet vuorille ovat pieniä serpentiiniteitä, mutteivät mitenkään pelottavia. Niistä selviää ihan vain ajamalla. Vuoristoniityillä liikkuu vapaana lehmiä ja hevosia, mitkä toivat oman jännittävän tunnelmansa liikkumiseen.

Andorra oli suloinen ja mukava parin päivän pysähdyspaikka.

 

Kirjoittajan profiili
Tiina, 29
Tärkeitä asioita matkalla: shoppailu, hyvä ruoka ja viini, maisemat, kävely ympäriinsä ja paikan tunnelma, ei kiinnostu juuri pakko-nähtävyyksistä, yhdessä olo puolison kanssa ja ”pois arjesta -lomailu”
Suosikkikohde: New York
Inhokkikohde: rantaloma turistikohteessa

Amsterdam on kaupunki, jossa kaikki on sallittua. Ihmiset ovat rentoja, jopa ratikkakuski tööttää torvella kaduilla kulkeville naisille. Täällä elämää ei oteta niin ryppyotsaisesti, sillä pääasia on, että kaikilla on mukavaa.

Nähtävyydet

Upeat kanaalit ja niitä reunustavat vinot ja värikkäät talot jaksavat ihastuttaa koko loman ajan. Hyvä tapa nähdä kanaalien elämää on hypätä 12 euroa maksavan kanaalikiertoajelun kyytiin. Veneestä näemme kanaalitalojen ikkunoista sisään, sillä tapana ei ole sulkea verhoja. Jopa 300 000 € euroa maksavat kanaalitalot näyttävät ulkoa rapistuneilta, mutta sisältä avautuu upeita sisustusratkaisuja. Oppaamme todistaa kanaaliveden olevan melko puhdasta ottamalla kahvikupillisen verran sitä näytille. Uskomme sittenkin, että vesi puhdistetaan joka toinen päivä.

Kaupungin yksi erikoisimmista alueista on Punaisten Lyhtyjen katu. Ketään vastaantulevaa ei pidä erehtyä katsomaan silmiin, sillä kadun jokainen mies tuntuu luulevan kadulla kaiken olevan kaupan. Alue on syntynyt muinoin sataman lähelle. Kun miehet lähtivät merelle, jäivät heidän vaimonsa kotiin. Kun uudet kauppiaat saapuivat satamaan, yksinäiset naiset houkuttelivat heidät luokseen ja tarjosivat palveluksiaan rahaa vastaan.

Kaupungissa riittää mitä eriskummallisimpia museoita, mutta tunnetuimmat ovat: Rikjsmuseum, Anne Frankin talo, Van Gogh ja Rembrandthuis. Museoiden jonot luikertelevat pitkälle ja niihin on varauduttava jonottamaan noin puolesta tunnista tuntiin.

Maaliskuun puolivälistä toukokuun puoleen väliin on kukka-aika. Keukenhofin puutarha on vertaansa vailla: 13,50 euron sisäänpääsylipun hinnalla pääsee ihailemaan upean värikästä leikkokukkaloistoa. Amsterdamista matkustaa puutarhaan reilu puoli tuntia junalla ja bussilla.

Ravintolat

Amsterdamissa riittää ravintoloita ja niiden hintataso on hiukan Suomea edullisempi, pääruoan saa ravintolasta 10–20 eurolla. Etniset ravintolat ovat hiukan muita edullisempia. Kaupungin erikoisuus on ranskalaiset, joita myydään paperitötteröissä reilu parin euron hintaan. Maistamisen arvoisia ovat myös paikalliset herkut: vohvelit. Toinen paikallinen ruoka on Hutspot eli hollantilainen pyttipannu: perunamuusia, jonka seassa on kokista riippuen lihaa, sipulia, pekonia.

Shoppailu

Kaupunki ei ole varsinaisesti mikään shoppailijan paratiisi, mutta ostosten teko ei kuitenkaan ole ongelma ja matkabudjetti hupenee helposti. Dam-aukiolta lähtee muutama ostoskatu, jossa on pääosin ketjuliikkeitä: H&M, Vero Moda, Vila ja Zara. Hiukan kauempana löytyy katuja, jotka tarjoavat persoonallisempia liikkeitä. Kaupat sulkevat ovensa 17:30, ainoastaan torstaisin ne ovat pari tuntia myöhempään auki.

Kannattaa käydä hollantilaisten omassa suosikissa Sissy-Boyssa, josta saa alennusten aikaan sopuhintaisia ja hiukan erikoisempia trikoovaatteita. Kaupungin lukuisat markkinat kannattaa koluta tarkkaan. Maanantaisin Jordaanin markkinoilla myydään käytettyjä vaatteita ja kenkiä.

Erikoista

Paikalliset pyöräilevät kaikkialle. Tuunattuja polkupyöriä on kaupungissa enemmän kuin ihmisiä. Valtava pyöränlukko maksaa enemmän kuin itse pyörä, mutta varkauksia tapahtuu silti. Kaupunkilaiset varaavat katujen varsilta omalle fillarille ”parkkipaikan” paksulla teipillä kirjoittamalla nimensä asvalttiin. Kuuden päivän aikana en nähnyt yhtään pyöräilykypärää.

Coffee shopien menut tarjoavat muita aineita kuin alkoholia ja kahviloista kantautuukin makea pilven tuoksu. Paikallinen olut Heineken tarjoillaan yleensä aina 0,25 cl:n minituopista. Ihmiset puhuvat hyvin englantia ja ovat erittäin ystävällisiä.

Queen’s Day on valtakunnallinen vapaa- ja juhlapäivä 30.4. Suomen vappu kalpenee tämän oranssin juhlan rinnalla! Älä kuvittelekaan tutustuvasi kaupunkiin tällöin muuten kuin itsekin juhlimalla, sillä museot ja kaupat ovat kiinni, ihmiset juhlivat kaduilla eivätkä ratikat kulje.

Liikkuminen

Schipholin lentokentältä kaupungin keskustaan pääsee kätevästi junalla puolessa tunnissa. Kaupungissa kulkee raitiovaunuja, busseja sekä metro. Kaupungissa on mukavinta kävellä tai vuokrata pyörä ja huristella paikallisten tapaan pitkin kujia. Välimatkat ovat lyhyitä.

Amsterdamista on lyhyet välimatkat muihin kaupunkeihin. Opiskelijakaupunki Utrecht sijaitsee kivenheiton päässä. Naapurimaihin on myös hyvät junayhteydet ja lyhyet välimatkat. Belgian Antwerpeniin matkustaa pari tuntia junalla ja Saksan Kölniin ajaa alle kolmessa tunnissa autolla.

Kirjoittajan profiili

Kirsi, 25
Tärkeitä asioita matkalla: paikallisuus ja kulttuuri, shoppailu ja erilaiset aktiviteetit
Suosikkikohde: Bali
Inhokkikohde: Ruotsin risteily, kylpyläloma ja Kanariansaaret, ”paikat, joissa voi syödä suomalaista ruokaa”

Sydneyn oopperatalo ja Harbour Bridge

Kun Australiaan saakka lähtee, kannattaa varata aikaa mielellään useita viikkoja. Jo matkanteko Australiaan kestää vuorokauden, ja lähtövalmistelut ja asettautuminen matkakohteeseen sekä aikaeroon tottuminen ottavat aikaa.

Elämäntapa

Australialainen elämäntapa on hyvin lähellä englantilaista. Tämä on tietysti selitettävissä sillä, että suurin osa australialaisista on alkuperältään englantilaisia. Mutta edustettuina ovat varmasti lähes kaikki kansakunnat. Aito ”aussi” on rennon mutkaton. Englantilaisuudesta kielii myös australialaisten innostus krikettiin ja jalkapalloon, nimenomaan siihen soikeapalloiseen, josta meikäläinen ei näe kuin toisiaan puskevat harteikkaat pelaajat.

Nähtävyydet

Koko maan nähtävyyksistä ei tyhjentävästi voi yhdessä jutussa kertoa, mutta joitain parhaita paloja.

Paikallinen farmi

Uudenvuodenpäivän viettoa Numerala-joella

Yksi mieleenpainuvimpia kokemuksia oli pääsy aito aussilaiselle hobbyfarmille, joka vastaa suomalaisen kesämökkiä. Farmi sijaitsi etelässä, New South Walesissa, Camberasta etelään, keskellä australialaista puskaa, niin kuin paikalliset metsiään kutsuvat. Maasto on kumpuilevaa ja talorykelmä on yhden kumpareen päällä, alhaalla kulkee Numerala-joki, mikä sekin on harvinaista Australiassa. Tältä San Pedro -farmilta oli näkymät lumivuorten huipuille. Farmilla näkyi myös kenguruita.

Sydney

Suurimmista kaupungeista löytyy monia kuuluisia taidekeskuksia. Tunnetuimpia lienee Sydneyn oopperatalo. On mahtava tunne istuskella ulkokahvilassa oopperatalon edessä Harbour Bridgen kupeessa. Minua sen sijaan monille tuttu Bondai-beach Sydneyssä ei sykähdyttänyt.

Sydneystä noin tunnin ajomatkan päässä on Blue Mountains -vuoristo, joka on saanut nimensä sinisen sävyisenä hohtavista eukalyptusmetsistään. Kostealla säällä siellä voi tuntea eukalyptys-höyryjä nenässään. Maisemat ovat sanoinkuvaamattomat ja sielu lepää.

Blue Mountains-vuoristossa sielu lepää

Gold Coast

Vajaan tuhannen kilometrin päässä Sydneystä pohjoiseen, Brisbanen tuntumassa, on australialaisten ”Espanja” eli Gold Coast. Rantoja, toinen toistaan suositumpia, on 70 km:n matkalla. Uhkarohkeat, yleensä turistit, ottavat aurinkoa, surffailevat ja nauttivat rantaelämästä. Aussi-perheillä taas on tapana tulla viettämään vapaa-aikaa rantojen läheisyydessä oleviin puistoihin ja syömään ”sunnuntai-lunchia”, jota tehdään barbequella. Australiassa ei sanota, että tulkaa grillaamaan, vaan tulkaa barbequelle! Keittokatoksia siis löytyy myös puistoista.

Iso Valliriutta

Gold Coastilta tuhat kilometriä pohjoisempana löytyy kaiketi maailman upeimmat koralliriutat. Iso Valliriutta (engl. Great Barrier Reef) on maailman suurin koralliriutta, joka sijaitsee Korallimeressä Queenslandin rannikolla Koillis-Australiassa. Se kuuluu maailman vaikuttavimpiin luontokokonaisuuksiin. Iso Valliriutta on noin 2 300 kilometriä pitkä ja se peittää alleen noin 20 000 neliökilometrin kokoisen alueen. Ja se on toden totta kaunein lentokoneesta näkemäni alue.

Matkustusaika

Paras ajankohta matkustamiseen on ehkä joulunaika. Silloin Australiassa on kesä, ja paikallisilla on lomakausi. Tosin lämpötila voi tuolloin kivuta jopa päälle 40 asteen, joka on monelle suomalaiselle liian kuuma. Kovilla helteillä paikalliset viihtyvät viilennetyissä shopping malleissa ja asunnoissaan sisätiloissa. Aurinko porottaa kohtisuoraan ja auringonotosta varoitellaankin joka paikassa. Suosittu sanonta on slip, slop, slap eli "slip on a shirt, slop on sunscreen, and slap on a hat - T-paita päälle, auringonsuojaa iholle ja hattu päähän.

Hyviä matkustusajankohtia ovat myös syksy, jolloin Australiassa on tulossa kevät sekä aikainen kevät, ennen kuin talvi ehtii maahan.

Hyvällä onnella voi koalan nähdä luonnossa kiipeilemässä eukalyptus-puussa

Kirjoittajan profiili

Eini, viisikymppinen sunnuntaivaeltaja
Tärkeitä asioita matkalla: Elämykset, ”haluan kokea kaiken”
Suosikkikohde: kaikki
Inhokkikohde: ei ole

Langkawi

Langkawi on Malesian länsirannikon pohjoisin turistisaari (tai oikeastaan saariryhmä). Jatkuvasti nousevasta matkailijamäärästään huolimatta saaren ilmapiiri on yllättävän seesteinen ja leppoisa. Langkawin harvat kävelykadut on reunustettu ruokaravintoloilla, internetkahviloilla, krääsäkaupoilla sekä yksityisten matkailuyrittäjien toimistoilla. Alkoholia on tarjolla vain harvassa paikassa.

Langkawiin pääsee mantereen puolelta lautalla, mutta myös lentäminen edullista. Lentäminen myös säästää aikaa: esimerkiksi Kuala Lumpurista Langkawille bussi ja lautta -yhdistelmällä matkan taittamiseen kuluu ainakin kymmenisen tuntia, kun lentämällä reissusta selviää puolessatoista tunnissa. Jälkimmäisen kustannus on muutaman kympin, kun taas edellinen keventää kukkaroa alle kymmenen euroa. Erittäin edullisia lentoja tarjoaa muun muassa AirAsia.

Aktiviteetit Langkawilla

Vaikka Langkawilla saa ajan kulumaan ihan vaan palmun allakin köllien, riittää siellä myös aktiivilomailijalle puuhaa. Vaihtoehtoina esimerkiksi sukelluskurssi, kalastusretki tai vaikkapa snorklaaminen. Tai kurvailu vesiskootterilla, ja liitovarjoilu meren yllä. Kaikkia edellä mainittuja palveluita voi ostaa edullisesti paikallisilta matkailuyrittäjiltä. Hintoja ja eri tavoin koostettuja palvelupaketteja kannattaa vertailla.

Erityisen suositeltavaa on varata lomalta yksi päivä saarihyppelylle, joka tyypillisimmin käsittää pari kolme suurinta saarta mangrove-metsineen ja turkooseine vesineen. Reissu kustantaa muutamia euroja ja hinta sisältää paitsi kyyditykset, myös paikallisen oppaan palvelut (joiden taso tosin vaihtelee valtavasti).

Yhtä suositeltavaa on myös uhmata korkeanpaikankammoa ja hypätä Langkawin luoteisosaan rakennetun köysiradan kyytiin ja tarkkailla saarta jopa yli 700 metrin korkeudesta vuorille rakennetuilta näköalatasanteilta. Samalla reissulla kannattaa käydä katsastamassa Seitsemän lähdettä (Seven wells), joiden äärelle kivutaan kuntoilusta käyviä pitkiä portaita ja mäkiä pitkin. Kohde on hikoilemisen arvoinen, ja matkalle kannattaa varata uikkari, jotta pintaan nousseet hikikarpalot voi huuhtoa raikkaaseen lähdeveteen.

Liikkuminen Langkawilla

Saarella ei ole julkista liikennettä. Kätevintä onkin kulkea taksilla tai vuokrata auto tai skootteri. Jälkimmäiset ovat taksia edullisempia ja mahdollistavat päiväretket saaren rauhaisimpiin kolkkiin ja turistittomimmille rannoille.

Penang

Penang on paikallisten ja Malesian naapurimaiden asukkien suosima lomakohde. Sen rannikot on rakennettu enemmän tai vähemmän täyteen hotelleja ja varakkaiden kakkosasuntokomplekseja. Luontoa betonihirvitysten välissä on enää vähänlaisesti ja se vähäkin on jo onnistuttu kuormittamaan roskalla ja lialla. Rannat eivät siis myöskään ole erityisen puhtaita, merivedestä puhumattakaan.

Malesialla on parempaakin tarjottavaa lomailijalle kuin Penang. Jos sinne kuitenkin haluaa matkata, pääsee saarelle mantereen puolelta, Butterworhtista, lautalla tai bussilla. Molemmat kustantavat korkeintaan muutaman euron.

Sää Malesiassa

Malesian matkaa suunniteltaessa kannattaa ottaa huomioon maan yli pyyhkäisevät sadekaudet, jotka kastelevat vuorotellen itä- ja länsirannikkoa. Sadekausi saattaa tarkoittaa (turistin kannalta) parhaimmillaan hetkittäisiä, viilentäviä kuuroja, mutta voi pahimmillaan pysäyttää mantereen ja lomasaarien välisen lauttaliikenteen aaltojen noustessa ärhäköiksi.

 

Kirjoittajan profiili

Leena, 27

Tärkeitä asioita matkalla: Seikkailu, uusien kokemuksien kerääminen, paikalliseen elämään tutustuminen, kulttuuri (lähinnä paikallisten alakulttuurien vinkkelistä), hyvä ruoka, matkakohteiden oltava helposti käveltäviä
Suosikkikohde: New York, Berliini
Inhokkikohde: Malta, perhelomakohteet

Malesian pääkaupunki on vierailun arvoinen kohde. Koristeellisine moskeijoineen, pilvenpiirtäjine, valtavine ostoskeskuksineen ja ympäri vuorokauden kuhisevine katuineen se tarjoaa matkailijalle lähes loputtomasti ihmeteltävää.

Shoppailu

Kaupunkia rakennetaan kovaa vauhtia. Tavoitteena on nostaa kaupunki nykyaikaiseksi liike-elämän keskukseksi esimerkiksi Abu Dabin tyyliin. Kaupungin 1,5 miljoonasta asukkaasta ei kuitenkaan riitä vieri viereen rakennettuihin liikekeskuksiin asiakkaita ja yrittäjiä. Niinpä kaupungin keskustassa riittää autioituneita ostoskeskuksia uusien ja ehompien noustua vanhojen viereen. Turistille tämä aiheuttaa sen, että vuodenkin vanhat matkaoppaat tarjoavat auttamattoman vanhaa tietoa parhaista ostos- ja ruokapaikoista.

Nähtävyydet

Nähtävyyksistä suositeltavia ovat kaupungin keidasmainen keskuspuisto sekä maailman toiseksi korkein rakennus, Petronas-tornit. Sisäänpääsymaksu molempiin on nolla euroa, mutta jälkimmäiseen täytyy jonottaa aamukahdeksasta alkaen kärsivällisesti. Kannattaa myös ottaa huomioon, että vaikka tornit ovat korkeita, on niiden näköalatasanne melko matalalla. Jos kaupunkiin haluaa tutustua korkealta ja säästyä Petronasin jonoilta, kannattaa suunnata Menara-tv-torniin. Sen näköalatasanne on Petronasia korkeammalla ja parin euron sisäänpääsymaksuun sisältyy nauhoitettu opastus näkymistä kuulokkeineen.

Malesia – kulttuurien sulatusuuni

Monet matkaoppaat päivittelevät Malesian olevan kulttuurien sulatusuuni ja sitä se tosiaan onkin. Maan pääuskonto on islam, ja sen kolme suurinta väestöryhmää ovat alkuperäisväestö malajit, Intiasta maahan aikoinaan asettuneet tamilit sekä kiinalaiset. Nämä kolme ihmisryhmää erilaisine kulttuureineen näkyvät niin katukuvassa kuin rakennusten arkkitehtuurissakin. Kadulla edelläsi saattaa kävellä rinta rinnan huolellisesti burkhilla verhottuja musliminaisia ja puolipakaraa paljastaviin mikroshortseihin pukeutuneita kiinalaisneitoja. Samoin arabialaista arkkitehtuuria kunnioittavat valtionhallinnonrakennukset ovat nousseet hinditemppeleiden ja modernien lasipinnoitettujen pytinkien oheen.

Ruoka

Kulttuurien moninaisuus näkyy myös ruoassa. Malesia ei ole varsinaisesti kulinarismin kehto, mutta uteliaalle maistelijalle sillä riittää kuitenkin tarjottavaa. Kadut pursuavat monentasoisia intialaisia, thaimaalaisia, malesialaisia ja kiinalaisia ravintoloita. Edustettuina ovat myös arabimaiden keittiöt sekä muka-italialaiset bistrot. Erittäin suositeltavaa on tutustua rohkeasti katukeittiöiden tarjontaan. Normaali järki kannattaa kuitenkin pitää tässäkin kohtaa mukana: syö vain kypsennettyä ruokaa ja desinfioi kätesi ennen ateriointia. Jälkimmäinen on erityisen suositeltavaa – etenkin, jos syö paikallisen tavan mukaan sormin (muista käyttää hommaan vain oikeaa kättäsi, vasenta kättä käytetään muihin toimiin).

Kirjoittajan profiili

Leena, 27

Tärkeitä asioita matkalla: Seikkailu, uusien kokemuksien kerääminen, paikalliseen elämään tutustuminen, kulttuuri (lähinnä paikallisten alakulttuurien vinkkelistä), hyvä ruoka, matkakohteiden oltava helposti käveltäviä
Suosikkikohde: New York, Berliini
Inhokkikohde: Malta, perhelomakohteet

Iloista mieltä, valkoista lunta ja aurinkoa Saariselän keväthangilla!

Lappi paistatteli auringonpaisteessa, kun saavuimme maaliskuisena lauantai-iltapäivänä Ivalon kentälle ja matkasimme bussilla Saariselälle. Ensivaikutelmani Saariselästä on, että olen palannut lapsuuden talvimaisemaan, missä lumi narskuu jalkojen alla ja tunnelma on raikas ja aurinkoinen.

Matkustaminen ja liikkuminen

Saariselkä on tiiviiksi kyläksi rakennettu talvikohde, jonne voi hyvin matkustaa lentäen, junalla, bussilla tai vaikka omalla autolla. Jos asumus on kylän pinnassa, suksia kummempia vempeleitä ei välttämättä tarvitse. Kaikki tarvittava on lähellä, niin ruokakaupat kuin iltaviihteetkin. Alueella kulkee myös bussi, joka kiertää eri kohteissa, Kaunispäällä, Kiilopäällä ja Laanilassa. Bussikyydistä veloitettiin kahden euron hinta.

Hiihto

Saariselkä soveltuu erinomaisesti juuri perinteiseen hiihtoon. Maasto on suhteellisen helppoa, mikä sopii meikäläisen tasoiselle sunnuntaihiihtäjälle. Mutta latuprofiileja katsottaessa myös haasteita löytyy niitä kaipaaville. Tosin oikein himohiihtäjä kuulemma jo kyllästyy viikon aikana.

Saariselän alueella on noin 250 km huollettuja latu-uria. Pääosa laduista soveltuu sekä luistelu- että perinteiseen hiihtoon. Valaistuja latuja on 34 km. Laduista on oma karttansa (www.saariselka.fi), johon vaikeusasteet on merkitty väritunnuksin.

Laturetket kannattaa suunnitella sään ja kunnon mukaan. Tuulisella säällä kannattaa valita metsäisempiä, alavammilla mailla kulkevia reittejä, sillä avotunturilla tuuli tuiskuttaa, ja vasta-ajetutkin ladut peittyvät nietosten alle. Aurinkoisella säällä kannattaa varustautua aurinkolaseilla.

Mukaan kannattaa ottaa juomista (lämmintä) ja retken pituudesta riippuen myös evästä. Tulistelupaikoilla on mukava hörppästä kuppi kuumaa. Tulitikkuja suositellaan mukaan, mutta kokemuksemme mukaan kotapaikoissa oli aina juttuseuraa ja tuletkin jo valmiina.

Maankuulut monotanssit

Tanssia harrastava pääsee nauttimaan Saariselällä täysin siemauksin. Päivällä tanssitaan maankuuluissa monotansseissa Laanilassa ja iltaisin pyörähdellään paikallisissa ravintoloissa. Monotanssit oli kyllä kokemisen arvoinen juttu. Aamupäivä hiihdeltiin, paistettiin kotanuotiolla makkarat ja iltapäivällä suksittiin hikisinä ja savuparfyymillä höystettynä monoparketille. Paikallinen orkesteri soitti tuttuja, vanhoja iskelmiä, joita ei kuule enää edes radiosta. Tanssin lomassa hörpittiin aurinkoisella terassilla kuumaa mehua tai rommitotia. Tanssin jälkeen taas ladulle ja saunaan. Illallisen jälkeen nokoset – ja taas menoksi. Kunto koheni kyllä!

Muita aktiviteetteja

Saariselällä on runsaasti tarjontaa erilaisista safareista lähtien niitä haluaville. Välillä latuja sivusi moottorikelkkaletka. Ei onneksi liikaa, koska luonnon rauha on kuitenkin nauttimisen arvoista.

Laskettelijoita varten on rakennettu Suomen pohjoisin laskettelukeskus kahden tunturin, Kaunispään ja Iisakkipään, rinteille, josta löytyy 5 hissiä, 15 rinnettä, 5 valaistua rinnettä, 2 rinneravintolaa, välinevuokraamo, matkamuistomyymälä ja hiihtokoulu. Shoppailijoita varten löytyy useita lähinnä matkamuistomyymälöitä, mutta joitakin design-myymälöitä näkyi myös.

Jälleen kerran matkan arvo tavallaan lisääntyi heti palatessamme. Helsinki esittäytyi räntäsateisena ja loskaisena. Jäin kaipaamaan kuulasta säätä, valkoista lunta ja aurinkoa! Myös mukavia ihmisiä ja leppoisaa tunnelmaa jäin ikävöimään. Mutta toivotaan, että sitä tunnelmaa tarttui vähän mukaan kuitenkin!

Kirjoittajan profiili

Eini, viisikymppinen sunnuntaivaeltaja
Tärkeitä asioita matkalla: Elämykset, ”haluan kokea kaiken”
Suosikkikohde: kaikki
Inhokkikohde: ei ole