Ilmiöt
21.5.2012
Netti-tv: InterRail täyttää 40 vuotta - Miten reilaaminen on muuttunut?
Terveys ja hyvinvointi
Takaisin
5.3.2009
Varhaiskuntoutuksella merkittävä rooli sydänpotilaan toipumisessa
Nykyisin sydänpotilaan hoitoon pääsy on nopeutunut tekniikan kehittyessä ja hoitoajat ovat lyhentyneet, mutta jälkihoidon puutteellisuus on keskeinen ongelma sydänleikatulle potilaalle. Vaikka hoitoteknologia tarjoaakin nykyään edistykselliset keinot akuuttihoitoon, potilaan henkinen tukeminen ja kannustaminen itsehoitoon ovat merkittävässä roolissa kuntoutumisessa. Silti vain 8 prosenttia suomalaisista sydänpotilaista pääsee varhaiskuntoutukseen. Minkälaista kuntoutusta sydänpotilas tarvitsee? Entä minkälaisia ongelmia voi seurata jälkihoidon puutteellisuudesta?
Sydänpotilaiden leikkauksen jälkeisessä toipumisprosessissa sairauden akuutti luonne jättää jälkensä. Elämää mullistavat asiat vaativat totuttautumista, ja tuntematon pelottaa. Siksi fyysisen toipumisen lisäksi erittäin merkittävä osa sydänpotilaan kuntoutusta on henkinen hyvinvointi. Nykyisin hoitoon pääsy on nopeutunut ja hoitoajat lyhentyneet. Mutta kun potilas lähetetään leikkauksen jälkeen kotiin kuntoutumaan kolmen kuukauden sairaslomalle, mieli voi käydä aikamoisessa myllerryksessä. Voimavarat elämäntapamuutokseen ja omaan kuntoutumiseen sekä itsehoitoon eivät ole parhaat mahdolliset.
– Tutkimuksissa on todettu, että potilaan masentuneisuus on korkeimmillaan noin kolmen kuukauden päästä leikkauksesta. Sydän usein on jo kunnossa, mutta mieli ei. Heti leikkausta seuraavalla varhaiskuntoutusjaksolla voitaisiin estää masennuksen syntyä tai vähimmilläänkin lieventää masennuksen syvyyttä, kertoo Hopeaniemen sydänleikattujen varhaiskuntoutuksen kehittämisessä mukana ollut sydänhoitaja Aino Karinen.
– Saksassa ja Ruotsissa toteutetaan systemaattisesti varhaiskuntoutushoitojaksoja. Valitettavasti Suomessa asiaan ei ole vielä kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Asiasta hyötyisivät potilaan hyvinvoinnin lisäksi myös kunnat.
Varhaiskuntoutuksella ymmärrys sairauden hoitamisesta paranee merkittävästi
Keskeisimmät vaikeudet sydänleikkauksen jälkeen ovat haavan hoitamisen lisäksi univaikeudet, mielialan voimakkaat vaihtelut, kuolemanpelko, ruokahaluttomuus ja kehon vierauden tuntu sekä aloitekyvyttömyys. Varhaiskuntoutusjaksolla näitä asioita päästään purkamaan potilaan tarpeiden mukaan.
Kuntoutusohjelma suunnitellaan yksilöllisesti ja tavoitteena on itsehoitovalmiuden parantaminen ja hoidon merkityksen ymmärtäminen. Näin kuntoutuja oppii soveltamaan hoitoa osaksi normaalia elämää ja riskit sairauden etenemiseen pienenevät, ja esimerkiksi töihin paluu onnistuu sujuvammin. Varhaiskuntoutusjakson pituus vaihtelee yksilöllisten tarpeiden mukaan, mutta keskimäärin viikon mittaisella hoitojaksolla saadaan kuntoutus hyvin käyntiin ja kotiinpaluu helpottuu.
– Varhaiskuntoutukseen panostamalla potilas pystyy toimimaan sairauden etenemistä estäen: hän ymmärtää lääkehoidon merkityksen ja osaa käyttää sitä. Opastuksen ja suunnittelun myötä potilas osaa myös rakentaa elämäänsä soveltuvat, tarvittavat elämäntapamuutokset, Aino Karinen kertoo.
Myös sydänpotilaan läheiset tarvitsevat tukea
Potilaan kotiutuessa sairaalasta hoitovastuu ikään kuin siirtyy läheiselle.
– Jossain vaiheessa toipumisprosessia toipilaan läheinen on usein itse asiassa huonommassa kunnossa kuin toipilas. Tilanteeseen ajavat jo leikkausta edeltävä uupumus, valvotut yöt, tiedon puute ja suuri huoli. Tässä vaiheessa myös läheinen saattaa joutua sairaslomalle, Aino Karinen kertoo.
– Varhaiskuntoutusjaksolla myös läheisellä on mahdollisuus saada ohjausta ja tietoa. Läheisen yöpyminen hoitojaksolla yhdessä toipilaan kanssa kotiutusta edeltävänä yönä - hoitohenkilökunnan ollessa napin painalluksella tavoitettavissa - helpottaa kotiinpaluuta ja vähentää pelkoja. Tämä näkyy omaisen jaksamisessa myöhemmin ja vähentää sairaslomatarvetta, Aino Karinen lisää.
Varhaiskuntoutuksessa paneudutaan toipilaan tilanteeseen kokonaisvaltaisesti
– Moniammatilliseen työryhmään kuuluvat sosiaalityöntekijä, psykologi, fysioterapeutti, sairaanhoitaja, ravitsemusterapeutti, lääkäri, sydänkirurgi ja vapaa-ajanohjaaja sekä sairaanhoitajataustainen taideterapeutti. Heillä on aikaa paneutua potilaan tilanteeseen eri lailla kuin hektisessä sairaalaympäristössä.
– Toipilaan kanssa suunnitellaan yhdessä jatkotoimenpiteitä ja kartoitetaan mistä apua on saatavissa kotiutumisen jälkeen. Itsehoitoon kannustetaan ja elämäntapamuutoksiin suhtaudutaan realistisesti.
– Yksi päivä erityissairaanhoidossa vastaa kustannuksiltaan noin viittä päivää varhaiskuntouksessa.
Artikkelin on tuottanut Kotiutumishotelli Hopeaniemi.
Sydänpotilaiden leikkauksen jälkeisessä toipumisprosessissa sairauden akuutti luonne jättää jälkensä. Elämää mullistavat asiat vaativat totuttautumista, ja tuntematon pelottaa. Siksi fyysisen toipumisen lisäksi erittäin merkittävä osa sydänpotilaan kuntoutusta on henkinen hyvinvointi. Nykyisin hoitoon pääsy on nopeutunut ja hoitoajat lyhentyneet. Mutta kun potilas lähetetään leikkauksen jälkeen kotiin kuntoutumaan kolmen kuukauden sairaslomalle, mieli voi käydä aikamoisessa myllerryksessä. Voimavarat elämäntapamuutokseen ja omaan kuntoutumiseen sekä itsehoitoon eivät ole parhaat mahdolliset.
– Tutkimuksissa on todettu, että potilaan masentuneisuus on korkeimmillaan noin kolmen kuukauden päästä leikkauksesta. Sydän usein on jo kunnossa, mutta mieli ei. Heti leikkausta seuraavalla varhaiskuntoutusjaksolla voitaisiin estää masennuksen syntyä tai vähimmilläänkin lieventää masennuksen syvyyttä, kertoo Hopeaniemen sydänleikattujen varhaiskuntoutuksen kehittämisessä mukana ollut sydänhoitaja Aino Karinen.
– Saksassa ja Ruotsissa toteutetaan systemaattisesti varhaiskuntoutushoitojaksoja. Valitettavasti Suomessa asiaan ei ole vielä kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Asiasta hyötyisivät potilaan hyvinvoinnin lisäksi myös kunnat.
Varhaiskuntoutuksella ymmärrys sairauden hoitamisesta paranee merkittävästi
Keskeisimmät vaikeudet sydänleikkauksen jälkeen ovat haavan hoitamisen lisäksi univaikeudet, mielialan voimakkaat vaihtelut, kuolemanpelko, ruokahaluttomuus ja kehon vierauden tuntu sekä aloitekyvyttömyys. Varhaiskuntoutusjaksolla näitä asioita päästään purkamaan potilaan tarpeiden mukaan.
Kuntoutusohjelma suunnitellaan yksilöllisesti ja tavoitteena on itsehoitovalmiuden parantaminen ja hoidon merkityksen ymmärtäminen. Näin kuntoutuja oppii soveltamaan hoitoa osaksi normaalia elämää ja riskit sairauden etenemiseen pienenevät, ja esimerkiksi töihin paluu onnistuu sujuvammin. Varhaiskuntoutusjakson pituus vaihtelee yksilöllisten tarpeiden mukaan, mutta keskimäärin viikon mittaisella hoitojaksolla saadaan kuntoutus hyvin käyntiin ja kotiinpaluu helpottuu.
– Varhaiskuntoutukseen panostamalla potilas pystyy toimimaan sairauden etenemistä estäen: hän ymmärtää lääkehoidon merkityksen ja osaa käyttää sitä. Opastuksen ja suunnittelun myötä potilas osaa myös rakentaa elämäänsä soveltuvat, tarvittavat elämäntapamuutokset, Aino Karinen kertoo.
Myös sydänpotilaan läheiset tarvitsevat tukea
Potilaan kotiutuessa sairaalasta hoitovastuu ikään kuin siirtyy läheiselle.
– Jossain vaiheessa toipumisprosessia toipilaan läheinen on usein itse asiassa huonommassa kunnossa kuin toipilas. Tilanteeseen ajavat jo leikkausta edeltävä uupumus, valvotut yöt, tiedon puute ja suuri huoli. Tässä vaiheessa myös läheinen saattaa joutua sairaslomalle, Aino Karinen kertoo.
– Varhaiskuntoutusjaksolla myös läheisellä on mahdollisuus saada ohjausta ja tietoa. Läheisen yöpyminen hoitojaksolla yhdessä toipilaan kanssa kotiutusta edeltävänä yönä - hoitohenkilökunnan ollessa napin painalluksella tavoitettavissa - helpottaa kotiinpaluuta ja vähentää pelkoja. Tämä näkyy omaisen jaksamisessa myöhemmin ja vähentää sairaslomatarvetta, Aino Karinen lisää.
Varhaiskuntoutuksessa paneudutaan toipilaan tilanteeseen kokonaisvaltaisesti
– Moniammatilliseen työryhmään kuuluvat sosiaalityöntekijä, psykologi, fysioterapeutti, sairaanhoitaja, ravitsemusterapeutti, lääkäri, sydänkirurgi ja vapaa-ajanohjaaja sekä sairaanhoitajataustainen taideterapeutti. Heillä on aikaa paneutua potilaan tilanteeseen eri lailla kuin hektisessä sairaalaympäristössä.
– Toipilaan kanssa suunnitellaan yhdessä jatkotoimenpiteitä ja kartoitetaan mistä apua on saatavissa kotiutumisen jälkeen. Itsehoitoon kannustetaan ja elämäntapamuutoksiin suhtaudutaan realistisesti.
– Yksi päivä erityissairaanhoidossa vastaa kustannuksiltaan noin viittä päivää varhaiskuntouksessa.
Artikkelin on tuottanut Kotiutumishotelli Hopeaniemi.
Katso myös
Uusimmat videot
