Varainkeräys tukee yliopistojen kansainvälistymistä

Suomalainen yliopistokoulutus on pudonnut kansainvälisen kilpailukyvyn huipulta, ja nyt on aika varmistaa maamme kilpailukyky sekä osaaminen tulevaisuudessa. Vuoden alussa aloittavalta Aalto-yliopistolta odotetaankin paljon. Se aikoo profiloitua maailman huippuluokkaan monialaisena opinahjona. Tällä hetkellä yliopistolle kerätään rahaa sen toimintaa varten.

Suomalaiset ovat aina pitäneet tiettyjä asioita hyvinä Suomessa. Kansallisia ylpeyden aiheita ovat olleet menestys formuloissa, mäkihypyssä ja jääkiekossa, mutta myös koulutus on saanut aina kehuja ja kiitosta. Peruskoulujamme on tultu ihmettelemään jopa ulkomailta asti ja suomalaisesta opetuksesta on haettu mallia.

Tällä hetkellä maassamme on käynnissä laaja-alainen korkeakoulu-uudistus, jonka kärkihankkeena voidaan pitää Helsingin kauppakorkeakoulun, Teknillisen korkeakoulun sekä Taideteollisen korkeakoulun yhdistymistä monialaiseksi Aalto-yliopistoksi. Virallisesti toimintansa vuoden 2010 alussa aloittava yliopisto aikoo profiloitua monialaisena huippuyliopistona, jotta pystyisimme jatkossa hyödyntämään tehokkaammin sen potentiaalin, jota Suomesta löytyy.

– Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat karua kieltä siitä, että suomalainen peruskoulutus on korkealla tasolla, mutta yliopistomme eivät enää ole kansainvälisesti kilpailukykyisiä edes Pohjoismaissa. Jos haluamme tehdä asialle jotakin, on siihen nyt korkea aika. Nuorten ihmisten täytyy saada korkeatasoista ja kansainvälisesti kilpailukykyistä koulutusta Suomessa, jotta Suomi selviää globalisoituvassa maailmassa. Mutta tarvitsemme siihen investointeja, Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri toteaa.

Uusia tapoja yliopistojen varainkeruuseen

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on sitoutunut keräämään Aalto-yliopistolle 200 miljoonaa euroa vuoden 2010 loppuun mennessä, sillä EK:n mielestä yliopistolle asetettuja tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa ilman riittävää taloudellista omavaraisuutta.

– Koko yhteiskunnan ja monen täällä toimivan yrityksen menestys on jo pitkän aikaa perustunut korkeaan osaamiseen ja sen monipuoliseen hyödyntämiseen. Aalto-yliopistosta pitää muodostua tutkimuksen ja opetuksen edelläkävijä, joka luo uutta osaamista yhteistyössä yritysten ja muun yhteiskunnan kanssa. Sieltä valmistuneilla tulee olemaan oman alansa vahva osaaminen, EK:n puheenjohtaja Antti Herlin sanoo.

Yliopiston tukeminen on nuorten koulutusmahdollisuuksien tukemista, mutta samalla myös koko yhteiskunnan. Yritysten, liittojen ja yhteisöjen lisäksi myös yksityishenkilöt voivat osallistua keräykseen.

– Osaamiskeskeistä strategiaa pitää jatkaa. Valtio on myöntänyt yksityishenkilöiden lahjoituksiin verovähennysoikeuden ja luvannut lahjoittaa jokaista yhtä euroa kohden 2,5 euroa. Tuotoilla tulee olemaan suuri merkitys Aalto-yliopiston strategian toteuttamisessa ja tavoiteltaessa opetuksen ja tutkimuksen maailmanluokkaa, Teeri kertoo.

Taloudellisen tuen avulla yliopisto pystyy kehittämään muun muassa opetuksen laatua.

– Kehitämme Aalto-yliopistossa opetuksen laatua sekä menetelmiä. Lisäämme opettajia kasvaneiden opiskelijamäärien vuoksi sekä kehitämme opetusmenetelmiä sellaisiksi, että pääsemme hiukan lähemmäksi opiskelijan henkilökohtaista oppimisprosessia. Yhtenä esimerkkinä ovat sosiaalisen median keinot opetuksessa, Teeri sanoo.

Tutkimus lisää hyvinvointia

Yliopistoissa tehtävä tutkimus ja osaaminen näkyvät kansalaisten elämässä hyvinvoinnin lisääntymisenä. Kun satsataan osaamisen parantamiseen, asiantuntijat pystyvät kehittämään parempia ratkaisuja yhteiskunnan eri solmukohtiin. Esimerkiksi terveydenhuolto, sairauksien hoitaminen, tekniset ratkaisut, viestintä sekä taide ovat riippuvaisia kehityksestä.

– Esimerkiksi energiaratkaisujen tutkiminen näkyy rakentamisessa siten, että rakennetaan energiatehokkaita taloja. Niissä on miellyttävä asua, mutta ne ovat myös ympäristön kannalta hyviä ratkaisuja, Aalto-yliopiston rehtori Teeri kertoo.

Huippuyliopisto ei synny itsestään

Huippuyliopisto ei synny itsestään, vaan oikeiden henkilövalintojen ja resurssien mahdollistamana. Ne puolestaan tekevät sen, että on ylipäätään mahdollisuus kehittyä huipuksi.

– Aalto-yliopistoa pitäisi jokaisen tukea siksi, että tekniikan, taiteen ja talouden yhdistämisellä voi olla positiiviset seuraukset. Se ruokkii erityislahjakkaiden ihmisten kehittymistä ja sitä kautta saadaan uusia innovaatioita sekä jopa uusia vientituotteita. Esimerkiksi elokuva-ala on yksi niistä aloista, jotka voivat hyötyä monialaisen yliopiston kouluttamista huipuista, koska elokuvateollisuus on taloutta ja teknologiaa hyvin lähellä, elokuvataiteen tohtori Riina Hyytiä määrittelee. Hän väitteli Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 2004.

Hyytiä mainitsee esimerkkinä suomalaisen kapellimestarikoulutuksen, johon alettiin joitakin vuosia sitten tietoisesti panostaa. Nyt maailmalla on lukuisia suomalaisia huippukapellimestareita.

Yksi Aalto-yliopiston mahdollistama, tärkeä asia on se, että yliopisto mahdollistaa tulevien työelämäsuhteiden luomisen jo yliopistolla.

– Itse teen edelleen paljon töitä yhdessä entisten opiskelukavereideni kanssa. Aalto-yliopisto tarjoaa hyvän mahdollisuuden tutustua eri alojen ammattilaisiin jo opiskeluvaiheessa, mistä on hyötyä tulevaisuudessa.

Hyytiä ei usko, että kolmen korkeakoulun yhdistyminen vaikuttaisi välttämättä yliopiston perusopintoihin kovin merkittävästi.

– Jokaisella alalla on omat perusopinnot, joihin yhdistyminen tuskin kovin paljon vaikuttaa. Mutta opiskelujen edetessä mahdollisuudet monialaiseen opiskeluun lisääntyvät, mistä on todella paljon hyötyä tulevalla työuralla, Hyytiä toteaa.

Katso aiheeseen liittyvä video tästä

Artikkelin on tuottanut Aalto-yliopisto.