Asuminen ja rakentaminen
28.7.2010
Arki
Takaisin
10.3.2010
Välipala auttaa jaksamaan
Arjen kiireiden lisääntyminen on muuttanut suomalaisten ruokailutottumuksia, ja välipalojen merkitys on kasvanut. Töistä tai opiskelemasta riennetään yhä useammin suoraan urheiluharrastuksiin, ja liikkumiseen tarvittava energia napataan mukaan otetusta välipalasta. Kuluttajien tarpeeseen pyritään vastaamaan myös elintarviketeollisuudessa.
Nykysuomalaiset elävät menevää arkea. Työ ja opiskelu vaativat entistä isomman lohkon vuorokaudesta, ja myös vapaa-aika on usein tiukalle aikataulutettua. Vapaa-ajan menot ja harrastusten lisääntyminen näkyvät ennen kaikkea ruokailuhetkien vähenemisenä.
- Aikaisemmin syötiin perheen kanssa yhteinen ateria töiden ja koulun jälkeen. Nyt kaikilla ei välttämättä ole aikaa kahteen lämpimään ateriaan päivässä, jos harrastuksiin mennään suoraan töistä, toteaa fysioterapeutti ja personal trainer Jussi Kirjavainen Viremestareista.
Ruokailu vaikuttaa suoraan jaksamiseen. Väsynyt ja ärtynyt olo illalla voi johtua siitä, että päivällä ei ole tullut syötyä tarpeeksi. Säännöllinen ja riittävä syöminen nopeuttaa myös liikuntasuorituksista palautumista ja parantaa vastustuskykyä esimerkiksi flunssa-aaltoja vastaan.
- Säännöllinen ateriarytmi on yksi tärkeimmistä asioista syömistä mietittäessä, mutta siihen ei useinkaan kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Erityisen tärkeää säännöllinen ateriarytmi on urheilevilla nuorilla, jotka tarvitsevat paljon hiilihydraatteja ja proteiineja.
Säännöllisistä aterioista energiaa
Aktiivinen aikuinen kuluttaa harrastuksistaan riippuen päivän aikana 2000–3000 kilokaloria. Niistä vajaa 2000 kuluu perusaineenvaihduntaan ja loput liikkumiseen. Pitkät ja vaativat liikuntasuoritukset voivat vielä lisätä kulutusta muutamalla tuhannella kilokalorilla.
- Jos lähtee esimerkiksi töistä suoraan liikkumaan, mutta olo tuntuu flegmaattiselta, laiskalta ja väsyneeltä, energiansaanti on voinut olla liian vähäistä päivän aikana. Tällaisina päivinä olisi hyvä varata helppoa välipalaa mukaan. Myös nälän tunne tulee aika myöhään, sillä siihen mennessä olisi jo ollut hyvä saada jotain välipalaa, Kirjavainen varoittaa.
Yksinkertainen keino huolehtia energian ja ravintoaineiden saannista on syödä säännöllisesti eli nauttia päivän aikana aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Jos töistä tai opiskelemasta riennetään suoraan johonkin liikuntaharrastukseen niin, että lämmin ateria jää väliin, energiansaannista pitäisi huolehtia välipalojen avulla. Verensokeri pysyy tasaisena ja vireystila parempana, kun laittaa suuhunsa jotain kolmen neljän tunnin välein.
- Jos urheilemaan mennään suoraan töistä, välipalassa olisi hyvä olla yli 100 kilokaloria, jotta se tuo lisää energiaa urheilusuoritukseen. Kaupoissa on tarjolla hyviä välipaloja. Hedelmien ja ruisleipien lisäksi esimerkiksi välipalakeksit ovat hyvä valinta, sillä ne kulkevat helposti mukana, sisältävät runsaasti kuitua ja ovat sopivan kokoisia välipalaksi.
Arjen muutos näkyy elintarvikkeissakin
Kätevien ja ravitsemuksellisesti hyvin välipalojen tarve näkyy myös elintarviketeollisuudessa. LU Suomen markkinointijohtaja Mika Kaarron mukaan välipalatuotteiden kulutus on ollut kasvussa jo pitkään, sillä kuluttajat etsivät nyt helposti mukaan otettavia tuotteita, joiden koostumus on hyvä, ja jotka käyvät välipalaksi. Etenkin yksittäispakatut välipalakeksit ja –patukat ovat suosittuja.
Suomalaiskuluttajat asettavat välipaloilleen tiukkoja vaatimuksia, ja esimerkiksi välipalakekseissä arvostetaan täysjyväviljaa, rypsiöljyä ja kuitupitoisuutta. Kuluttajien mieltymyksiä selvitetään muun muassa kuluttajatutkimuksilla ja testituotteilla.
- Terveellisyyden lisäksi tärkeä kriteeri on hyvä maku, jonka vuoksi tuotteissa käytetään paljon myös hedelmiä ja marjoja. Maitotuotteita paljon kuluttaville suomalaisille on kehitetty uutena tuotteena myös välipalakeksejä, joissa on jugurttia, Kaarto kertoo.
Nykysuomalaiset elävät menevää arkea. Työ ja opiskelu vaativat entistä isomman lohkon vuorokaudesta, ja myös vapaa-aika on usein tiukalle aikataulutettua. Vapaa-ajan menot ja harrastusten lisääntyminen näkyvät ennen kaikkea ruokailuhetkien vähenemisenä.
- Aikaisemmin syötiin perheen kanssa yhteinen ateria töiden ja koulun jälkeen. Nyt kaikilla ei välttämättä ole aikaa kahteen lämpimään ateriaan päivässä, jos harrastuksiin mennään suoraan töistä, toteaa fysioterapeutti ja personal trainer Jussi Kirjavainen Viremestareista.
Ruokailu vaikuttaa suoraan jaksamiseen. Väsynyt ja ärtynyt olo illalla voi johtua siitä, että päivällä ei ole tullut syötyä tarpeeksi. Säännöllinen ja riittävä syöminen nopeuttaa myös liikuntasuorituksista palautumista ja parantaa vastustuskykyä esimerkiksi flunssa-aaltoja vastaan.
- Säännöllinen ateriarytmi on yksi tärkeimmistä asioista syömistä mietittäessä, mutta siihen ei useinkaan kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Erityisen tärkeää säännöllinen ateriarytmi on urheilevilla nuorilla, jotka tarvitsevat paljon hiilihydraatteja ja proteiineja.
Säännöllisistä aterioista energiaa
Aktiivinen aikuinen kuluttaa harrastuksistaan riippuen päivän aikana 2000–3000 kilokaloria. Niistä vajaa 2000 kuluu perusaineenvaihduntaan ja loput liikkumiseen. Pitkät ja vaativat liikuntasuoritukset voivat vielä lisätä kulutusta muutamalla tuhannella kilokalorilla.
- Jos lähtee esimerkiksi töistä suoraan liikkumaan, mutta olo tuntuu flegmaattiselta, laiskalta ja väsyneeltä, energiansaanti on voinut olla liian vähäistä päivän aikana. Tällaisina päivinä olisi hyvä varata helppoa välipalaa mukaan. Myös nälän tunne tulee aika myöhään, sillä siihen mennessä olisi jo ollut hyvä saada jotain välipalaa, Kirjavainen varoittaa.
Yksinkertainen keino huolehtia energian ja ravintoaineiden saannista on syödä säännöllisesti eli nauttia päivän aikana aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Jos töistä tai opiskelemasta riennetään suoraan johonkin liikuntaharrastukseen niin, että lämmin ateria jää väliin, energiansaannista pitäisi huolehtia välipalojen avulla. Verensokeri pysyy tasaisena ja vireystila parempana, kun laittaa suuhunsa jotain kolmen neljän tunnin välein.
- Jos urheilemaan mennään suoraan töistä, välipalassa olisi hyvä olla yli 100 kilokaloria, jotta se tuo lisää energiaa urheilusuoritukseen. Kaupoissa on tarjolla hyviä välipaloja. Hedelmien ja ruisleipien lisäksi esimerkiksi välipalakeksit ovat hyvä valinta, sillä ne kulkevat helposti mukana, sisältävät runsaasti kuitua ja ovat sopivan kokoisia välipalaksi.
Arjen muutos näkyy elintarvikkeissakin
Kätevien ja ravitsemuksellisesti hyvin välipalojen tarve näkyy myös elintarviketeollisuudessa. LU Suomen markkinointijohtaja Mika Kaarron mukaan välipalatuotteiden kulutus on ollut kasvussa jo pitkään, sillä kuluttajat etsivät nyt helposti mukaan otettavia tuotteita, joiden koostumus on hyvä, ja jotka käyvät välipalaksi. Etenkin yksittäispakatut välipalakeksit ja –patukat ovat suosittuja.
Suomalaiskuluttajat asettavat välipaloilleen tiukkoja vaatimuksia, ja esimerkiksi välipalakekseissä arvostetaan täysjyväviljaa, rypsiöljyä ja kuitupitoisuutta. Kuluttajien mieltymyksiä selvitetään muun muassa kuluttajatutkimuksilla ja testituotteilla.
- Terveellisyyden lisäksi tärkeä kriteeri on hyvä maku, jonka vuoksi tuotteissa käytetään paljon myös hedelmiä ja marjoja. Maitotuotteita paljon kuluttaville suomalaisille on kehitetty uutena tuotteena myös välipalakeksejä, joissa on jugurttia, Kaarto kertoo.
Katso myös
Uusimmat videot
