Työllistyminen ei saa lopettaa maahanmuuttajan kouluttamista

Suomeen tulevilla maahanmuuttajilla on usein sekä ammattikoulutus että halu tehdä töitä. Työnantajat arvostavat kuitenkin ennen kaikkea suomen kielen taitoa ja työkulttuurin tuntemusta, joita monellakaan maahanmuuttajalla ei ole. Koulutus on tarpeen ennen työllistymistä, ja sen jatkaminen myös työssäoloaikana tehostaa sopeutumista.

Monessa suomalaisessa yrityksessä työskentelee nykyään maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Työvoimatoimiston tekemän selvityksen mukaan työnantajat arvioivat etenkin suomen kielen osaamisen ja työkulttuurin tuntemisen merkittävimmäksi maahanmuuttajien työllistymistä edistäväksi asiaksi. Myös toimialatuntemusta sekä aikaisemman työkokemuksen ja koulutuksen linkittymistä yhteen arvostetaan.

- Kielitaitoa ja työkulttuurituntemusta pystytään lisäämään koulutuksella. Kieltä ja kulttuuria pitäisi opettaa integroidusti, ja keskittyä kieliopin ja sijamuotojen lisäksi siihen, että maahanmuuttaja ymmärtää ja tulee ymmärretyksi arkielämässä, toteaa maahanmuuttajakoulutusta järjestävän Taitoprofiilit Oy:n toimitusjohtaja Risto Rantala.

Maahanmuuttajille järjestetään erilaisia koulutuksia ympäri Suomea. Rantala perää koulutuksen järjestämiseen lisää resursseja.

- Etenkin pääkaupunkiseudulla resursseja tarvittaisiin huomattavasti enemmän. Tällä hetkellä kursseille saattaa olla 200 hakijaa, mutta mukaan mahtuu vain 15 henkeä. Kurssien sisällöt ovat lähes samanlaisia, vaikka niihin tarvittaisiin enemmän työelämälähtöisyyttä ja toiminnallisuutta, sekä työnantajat mukaan koulutuksiin. Näin saadaan aikaan työllistävyyttä.

Koulutusta myös työyhteisölle

Maahanmuuttajien työllistymistä saadaan nopeutettua tarjoamalla etukäteen riittävästi valmiuksia siirtyä työelämään. Koulutusta pitää kuitenkin jatkaa työllistymisen tai työharjoittelun alkamisen jälkeenkin.

- Työpaikoilla ei välttämättä enää käytetä aikaa tai resursseja maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ohjaamiseen ja koulutukseen, vaan heidät jätetään liian yksin. Koulutusta pitäisi jatkaa joko työnohjauksena tai iltakursseilla, joilla voisi käydä läpi ammattisanastoa ja työpaikan pelisääntöjä, Rantala sanoo.

- Työnantajien suhtautuminen työajalla tapahtuvaan koulutukseen on koko ajan kehittymässä positiivisempaan suuntaan. Muun muassa oppisopimuskoulutuksen avulla pystytään entistä enemmän kouluttamaan maahanmuuttajia työn ohella.

Myös maahanmuuttajan työllistävä työpaikka sekä sen työyhteisö kaipaavat koulutusta siitä, mitä pitää ottaa huomioon, kun yritykseen palkataan ensimmäinen maahanmuuttajataustainen työntekijä. Uusi tulokas ei välttämättä ymmärrä kaikkea, mitä häneltä odotetaan. Se saattaa johtaa siihen, että muu työyhteisö alkaa syrjiä häntä, ja työsuhde katkeaa helpommin.

- Meillä koetaan tärkeäksi, että maahanmuuttaja sopeutuu suomalaiseen työkulttuuriin. Asiat opetetaan suomalaisen kulttuurin kautta sen sijaan, että opittaisiin itse vieraista kulttuureista ja yritettäisiin monimuotoistaa työyhteisöä.

Työluvan saaminen kestää

Osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista on ammattitaidottomia, mutta joukosta löytyy paljon myös koulutettuja ammattilaisia. Koulutus ei silti useinkaan takaa alan töitä, sillä kotimaassa hankittu ammattitutkinto ei välttämättä päde suomalaisessa yhteiskunnassa.

- Ongelmana on se, miten saadaan koulutetut maahanmuuttajat yhteiskuntaan sen tasoisiin työpaikkoihin, jollaisissa he ovat olleet aikaisemminkin. Tällä hetkellä Suomesta löytyy paljon korkeakoulutettuja siivoojia, toteaa Risto Rantala Taitoprofiilit Oy:stä.

Työministeriö on rakentamassa maahanmuuttajien työllistymisen tueksi uusia toimintamalleja. Yhteiskunnalta on myös tulossa lisää rahaa uusien maahanmuuttajien rekrytointiin sekä jo työssä olevien ammattitaidon kehittämiseen. Rantalan mielestä maahanmuuttajien työllistymistä hidastaa kuitenkin jäykkä lupakäytäntö, jota pitäisi hänen mielestään helpottaa tai ainakin nopeuttaa.

- Täällä asumisen pituuteen tuijottamisen sijaan pitäisi katsoa, millaista osaamista työelämässä tarvitaan, ja yrittää joustavasti saada osaajia kiinni työelämään. Myös työperäisen maahanmuuton edistämiseksi tulisi lisätä joustavuutta sekä mahdollisuuksia järjestää koulutusta jo lähdemaassa.


Artikkelin on tuottanut Taitoprofiilit Oy