Ilmiöt
21.5.2012
Netti-tv: InterRail täyttää 40 vuotta - Miten reilaaminen on muuttunut?
Ilmiöt
Takaisin
13.1.2009
Positiivinen asenne + kiva opettaja + hyvä oppikirja = menestys matematiikassa
Monet suomalaiset muistavat kouluajoistaan luokkakavereita, jotka saivat matematiikan kokeista pelkkiä kiitettäviä. Näitä oppilaita on todennäköisesti yhdistänyt positiivinen suhtautuminen matikkaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan matikan opiskelua vauhdittavat myönteisen asenteen lisäksi myös kannustavat oppikirjat.
Mitä positiivisemmat asenteet koululaisilla on matematiikan oppimista kohtaan, sitä parempia tuloksia he saavat kokeista. Asia on ollut tiedossa jo pitkään, mutta se sai nyt vahvistusta Opetushallituksen tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin kuudesluokkalaisten pärjäämistä matematiikassa vuonna 2007.
- Kun kokeesta tulee hyvä tulos, se vaikuttaa positiivisesti myös asenteisiin. Siitä syntyy sellainen positiivinen noidankehä, luonnehtii Helsingin yliopiston matematiikan ja didaktiikan lehtori Hellevi Putkonen, joka on myös yksi Tammen alaluokkien matematiikan kirjasarjan tekijöistä.
Tutkimuksen mukaan pojat pärjäävät matikassa paremmin kuin tytöt. Putkosen mielestä asiaa pitäisi lähestyä pikemminkin katsomalla kokonaisuuden sijaan tarkemmin matematiikan eri osa-alueita ja niissä pärjäämistä.
- Pojat ovat perinteisesti pärjänneet hyvin ongelmanratkaisussa, geometriassa ja spatiaalisessa hahmottamisessa. Voi kuitenkin sanoa, että 2000-luvulla tilanne on kääntynyt päinvastoin, Putkonen kertoo.
- Uusimmassa, vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa pojat olivat yleisesti ottaen parempia, mutta tytöt osasivat geometrian paremmin. Vuonna 2000 tilanne oli täysin päinvastainen eli tytöt olivat parempia kaikilla osa-alueilla paitsi geometriassa.
Hyvästä oppikirjasta onnistumisen elämyksiä
Myös matematiikan kirjalla on merkitystä oppimiseen. Tutkimuksessa saatiin eri kirjasarjoilla erilaisia tuloksia, vaikkakin tulokset jäivät ylimalkaiseksi ilman tarkempaa oppikirja-analyysia.
- Olen sikäli onnellisessa asemassa, että ne oppilaat, joiden käyttämää kirjasarjaa olen ollut itse tekemässä, saivat tutkimuksessa parhaat tulokset. Ilahduttavaa oli myös se, että myös heidän asenteensa olivat positiivisia, Putkonen sanoo.
Hyvä matematiikan oppikirja ottaa huomioon oppilaiden maailman, takaa oppimisen ilon ja onnistumisen elämyksiä sekä huomioi sen, että kaikki eivät opi matikkaa yhtä helposti.
- Pitää kuitenkin muistaa, että käytännössä opettaja jyrää oppikirjan tunneilla. Opettajan ja oppilaan välinen suhde on tärkein, kun ollaan oppimassa matematiikkaa.
Matikka on itsestäänselvyys arkielämässä
Matematiikkaa opiskellaan koulussa monta vuotta ja lukemattomia tunteja, ja monia mietityttääkin se, missä matikkaa tarvitaan tosielämässä. Matematiikan ja didaktiikan lehtori Hellevi Putkonen neuvoo etsimään vastauksen päivän lehdestä.
- Esimerkiksi tämän päivän Helsingin Sanomissa on heti kannessa marketin mainos, jossa on hintoja vaikka kuinka paljon. Kun alkaa miettiä, mitä laittaisi ruoaksi, joutuu laskemaan myös, kuinka paljon rahaa niihin laittaa. Uutissivuilla puolestaan kerrotaan 32 matalalattiaisesta junasta, jotka saadaan liikenteeseen vuonna 2014.
Harva aikuinen tulee ajatelleeksi, että lehdistä päivittäin luetut asiat ovat matematiikkaa, vaan ensimmäinen ajatus on se, että kaikkihan tämän osaavat. On kuitenkin hyvä muistaa, että ihmisellä ei ole syntyessään matematiikan taitoja, vaan ainoastaan geeneissä kyky oppia niitä.
- Kaikki asiat, jotka saattavat tuntua vähäpätöisiltä, ovat tosiasiassa kovan oppimisen takana. Matematiikkaa tarvitaan arkielämässä paljon. Yhtä hyvin kysymyksen voisi kääntää niin, että sano yksikin asia, jossa matikkaa ei tarvita.
Katso aiheesta kertova video tästä
Artikkelin on tuottanut Tammi
Mitä positiivisemmat asenteet koululaisilla on matematiikan oppimista kohtaan, sitä parempia tuloksia he saavat kokeista. Asia on ollut tiedossa jo pitkään, mutta se sai nyt vahvistusta Opetushallituksen tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin kuudesluokkalaisten pärjäämistä matematiikassa vuonna 2007.
- Kun kokeesta tulee hyvä tulos, se vaikuttaa positiivisesti myös asenteisiin. Siitä syntyy sellainen positiivinen noidankehä, luonnehtii Helsingin yliopiston matematiikan ja didaktiikan lehtori Hellevi Putkonen, joka on myös yksi Tammen alaluokkien matematiikan kirjasarjan tekijöistä.
Tutkimuksen mukaan pojat pärjäävät matikassa paremmin kuin tytöt. Putkosen mielestä asiaa pitäisi lähestyä pikemminkin katsomalla kokonaisuuden sijaan tarkemmin matematiikan eri osa-alueita ja niissä pärjäämistä.
- Pojat ovat perinteisesti pärjänneet hyvin ongelmanratkaisussa, geometriassa ja spatiaalisessa hahmottamisessa. Voi kuitenkin sanoa, että 2000-luvulla tilanne on kääntynyt päinvastoin, Putkonen kertoo.
- Uusimmassa, vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa pojat olivat yleisesti ottaen parempia, mutta tytöt osasivat geometrian paremmin. Vuonna 2000 tilanne oli täysin päinvastainen eli tytöt olivat parempia kaikilla osa-alueilla paitsi geometriassa.
Hyvästä oppikirjasta onnistumisen elämyksiä
Myös matematiikan kirjalla on merkitystä oppimiseen. Tutkimuksessa saatiin eri kirjasarjoilla erilaisia tuloksia, vaikkakin tulokset jäivät ylimalkaiseksi ilman tarkempaa oppikirja-analyysia.
- Olen sikäli onnellisessa asemassa, että ne oppilaat, joiden käyttämää kirjasarjaa olen ollut itse tekemässä, saivat tutkimuksessa parhaat tulokset. Ilahduttavaa oli myös se, että myös heidän asenteensa olivat positiivisia, Putkonen sanoo.
Hyvä matematiikan oppikirja ottaa huomioon oppilaiden maailman, takaa oppimisen ilon ja onnistumisen elämyksiä sekä huomioi sen, että kaikki eivät opi matikkaa yhtä helposti.
- Pitää kuitenkin muistaa, että käytännössä opettaja jyrää oppikirjan tunneilla. Opettajan ja oppilaan välinen suhde on tärkein, kun ollaan oppimassa matematiikkaa.
Matikka on itsestäänselvyys arkielämässä
Matematiikkaa opiskellaan koulussa monta vuotta ja lukemattomia tunteja, ja monia mietityttääkin se, missä matikkaa tarvitaan tosielämässä. Matematiikan ja didaktiikan lehtori Hellevi Putkonen neuvoo etsimään vastauksen päivän lehdestä.
- Esimerkiksi tämän päivän Helsingin Sanomissa on heti kannessa marketin mainos, jossa on hintoja vaikka kuinka paljon. Kun alkaa miettiä, mitä laittaisi ruoaksi, joutuu laskemaan myös, kuinka paljon rahaa niihin laittaa. Uutissivuilla puolestaan kerrotaan 32 matalalattiaisesta junasta, jotka saadaan liikenteeseen vuonna 2014.
Harva aikuinen tulee ajatelleeksi, että lehdistä päivittäin luetut asiat ovat matematiikkaa, vaan ensimmäinen ajatus on se, että kaikkihan tämän osaavat. On kuitenkin hyvä muistaa, että ihmisellä ei ole syntyessään matematiikan taitoja, vaan ainoastaan geeneissä kyky oppia niitä.
- Kaikki asiat, jotka saattavat tuntua vähäpätöisiltä, ovat tosiasiassa kovan oppimisen takana. Matematiikkaa tarvitaan arkielämässä paljon. Yhtä hyvin kysymyksen voisi kääntää niin, että sano yksikin asia, jossa matikkaa ei tarvita.
Katso aiheesta kertova video tästä
Artikkelin on tuottanut Tammi
Katso myös
Uusimmat videot
