Ilmiöt
21.5.2012
Netti-tv: InterRail täyttää 40 vuotta - Miten reilaaminen on muuttunut?
Arki
Takaisin
26.9.2008
Tutkimus: Ikääntyneet eivät opikaan töissä hitaimmin
Työelämässä opitaan jatkuvasti uutta, ja etenkin nuoria ihmisiä on perinteisesti pidetty nopeina oppijoina. Tuore tutkimus kuitenkin paljastaa, että nuorilla aikuisilla on eniten ongelmia muistamisen ja keskittymisen kanssa. Työterveyslaitoksen aivotutkimuksen johtaja Kiti Müller kertoo, miten oppiminen muuttuu iän myötä.
Työelämässä tarvitaan jatkuvaa uuden oppimista, sillä työn tekemisen tavat ja työtehtävät muuttuvat. Työssä oppimisen haasteet voivat liittyä esimerkiksi tietotekniikkaan, jos käyttöön otetaan uusia ohjelmia tai järjestelmiä.
- Työssä oppiminen on tärkeää, jotta työntekijällä säilyy kyky ja edellytykset selvitä työstään. Maailma ympärillämme muuttuu, ja sen myötä myös työtä koskevat vaatimukset. Työpaikka itsessään on oppimisympäristö, toteaa Työterveyslaitoksen Aivot ja työ –tutkimuskeskuksen johtaja, neurologi Kiti Müller.
- Meidän pitää sisäistää, että emme ole koskaan valmiita, vaan että vastaan tulee aina haasteita, joissa pitää oppia jotain uutta. Opettelemme lisää kieliä tai uutta ammattitermistöä, tai totuttelemme itsenäisen työskentelyn sijasta ryhmätyöskentelyyn.
Müllerin mukaan aivot eivät ole koskaan ”valmiit”, vaan ne oppivat koko ajan uutta interaktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Haasteet ja kokemukset ruokkivat oppimista.
Oleellisen tiedon erottaa turhasta kokemuksen avulla
Aivoissa on oppimisen kannalta kaksi tärkeää muistijärjestelmää. Reaaliaikainen tiedonkäsittely ja oppiminen tapahtuvat työmuistissa, ja opitut asiat tallennetaan säilömuistiin. Työmuistin ja säilömuistin toiminta muuttuu iän myötä, mikä vaikuttaa myös oppimiseen.
- Iän myötä säilömuistiin kerääntyy enemmän tietoa, taitoa ja elämänkokemusta, joita hyödynnetään oppimistilanteessa. Vanhempi ihminen usein kysyy oppiessaan, mihin tarvitsee tätä uutta tietoa. Nuorempi ei välttämättä tiedä, mihin tarvitsee oppimaansa, mutta hänen työmuistinsa kestää enemmän nippelitietoa. Iän myötä muutumme siis nippelitiedon oppijasta asiakokonaisuuksien hallitsijaksi, Müller tiivistää.
Vaikka nuoret sisäistävätkin uutta tietoa hyvin, heillä on Työ ja terveys 2006 –tutkimuksen mukaan eniten ongelmia muistamisen ja keskittymisen kanssa. Müllerin mielestä tutkimustulos viittaa siihen, että 24–35-vuotiailla on työelämässä enemmän vaikeuksia kuin kokeneilla työntekijöillä.
- Työympäristössä on paljon turhaa tietoa tärkeän seassa. Nuorilla on valinnanvaikeuksia erottaa oleellinen tieto kaikesta muusta, sillä heidän säilömuistissaan ei ole vielä tarpeeksi kokemusta tiedon valitsemiseen. Siinä ei auta, vaikka työmuisti kestääkin nippelitietoa.
Töissä oltava mahdollisuus oppimiseen
Erilaisia oppimistapoja voidaan hyödyntää työpaikoilla, jotta eri-ikäisten välille saadaan mahdollisimman hedelmällistä yhteistyötä. Kokeneempi työntekijä osaa kertoa nuoremmille, millainen esimerkiksi uusi tietokonejärjestelmä on työvälineenä, kun taas nuoremmat voivat auttaa oppimaan yksityiskohtia järjestelmän käytöstä.
- Jokaisella työpaikalla olisi hyvä käydä läpi perusperiaatteita siitä, miten aivot toimivat ja miten eri-ikäiset käsittelevät tietoa, Työterveyslaitoksen aivotutkimuksen johtaja Kiti Müller sanoo.
Müllerin mukaan työpaikoilla pitäisi myös kiinnittää huomiota siihen, että työntekijöillä on tilaisuus keskittyä oppimiseen. Kiireisten työpäivien lomassa tulisi olla mahdollisuus laittaa syrjään työn alla olevat työtehtävät, ja keskittyä uuden asian oppimiseen.
- Jotkut tarvitsevat rauhaa oppiakseen, kun taas toiset oppivat parhaiten tekemällä. Tämän päivän työssä kaikilla on liian kiire, joten työn huokoisuutta ja sitä kautta tilaisuuksia uuden oppimiseen pitäisi lisätä.
Tiesitkö, että...
... myös järjettömyyksiin heittäytyminen edistää oppimista.
- Oppimista edistää sellainen työnjako, joka sallii perehtymisen työprosessiin omaa vastuualuetta laajemmin. Työssä pitää olla mahdollisuus luoda uutta osaamista. Joskus voi olla hyväksi myös täysin hyödyttömiin ja järjettömiin asioihin perehtyminen ja heittäytyminen, joka antaa tilaa luovuudelle.
- Työskentely kokeneemman ihmisen kanssa on tärkeää, mutta kaiken työskentelyn pitää olla läpinäkyvää, jotta ihmiset näkevät myös kokeneempien tekemät virheet ja oppivat niistä. Työtä ei pidä tehdä salassa. Tiedon panttaaminen oman korvaamattomuuden edistämiseksi on väistymässä; nykyään tietoa jaetaan, ja siten menestytään uralla!
- Motorisissa taidoissa harjoitus ja edellisen kerran muistelu ovat hyviä oppimiskeinoja. Usein käytetään myös erilaisia simulaatiopelejä, joilla mallinnetaan jokin työtehtävä ja katsotaan, mitä siinä voisi kehittää. Aikuisen oppimisessa on tärkeää, että hän voi liittää asian suoraan johonkin: esim. tietotekniikka-asioita ei pidä vain näyttää, vaan ruveta heti tekemään sitä työtä, jota varten tietotekniikkaa opetellaan.
Artikkelin on tuottanut Työterveyslaitos
Työelämässä tarvitaan jatkuvaa uuden oppimista, sillä työn tekemisen tavat ja työtehtävät muuttuvat. Työssä oppimisen haasteet voivat liittyä esimerkiksi tietotekniikkaan, jos käyttöön otetaan uusia ohjelmia tai järjestelmiä.
- Työssä oppiminen on tärkeää, jotta työntekijällä säilyy kyky ja edellytykset selvitä työstään. Maailma ympärillämme muuttuu, ja sen myötä myös työtä koskevat vaatimukset. Työpaikka itsessään on oppimisympäristö, toteaa Työterveyslaitoksen Aivot ja työ –tutkimuskeskuksen johtaja, neurologi Kiti Müller.
- Meidän pitää sisäistää, että emme ole koskaan valmiita, vaan että vastaan tulee aina haasteita, joissa pitää oppia jotain uutta. Opettelemme lisää kieliä tai uutta ammattitermistöä, tai totuttelemme itsenäisen työskentelyn sijasta ryhmätyöskentelyyn.
Müllerin mukaan aivot eivät ole koskaan ”valmiit”, vaan ne oppivat koko ajan uutta interaktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Haasteet ja kokemukset ruokkivat oppimista.
Oleellisen tiedon erottaa turhasta kokemuksen avulla
Aivoissa on oppimisen kannalta kaksi tärkeää muistijärjestelmää. Reaaliaikainen tiedonkäsittely ja oppiminen tapahtuvat työmuistissa, ja opitut asiat tallennetaan säilömuistiin. Työmuistin ja säilömuistin toiminta muuttuu iän myötä, mikä vaikuttaa myös oppimiseen.
- Iän myötä säilömuistiin kerääntyy enemmän tietoa, taitoa ja elämänkokemusta, joita hyödynnetään oppimistilanteessa. Vanhempi ihminen usein kysyy oppiessaan, mihin tarvitsee tätä uutta tietoa. Nuorempi ei välttämättä tiedä, mihin tarvitsee oppimaansa, mutta hänen työmuistinsa kestää enemmän nippelitietoa. Iän myötä muutumme siis nippelitiedon oppijasta asiakokonaisuuksien hallitsijaksi, Müller tiivistää.
Vaikka nuoret sisäistävätkin uutta tietoa hyvin, heillä on Työ ja terveys 2006 –tutkimuksen mukaan eniten ongelmia muistamisen ja keskittymisen kanssa. Müllerin mielestä tutkimustulos viittaa siihen, että 24–35-vuotiailla on työelämässä enemmän vaikeuksia kuin kokeneilla työntekijöillä.
- Työympäristössä on paljon turhaa tietoa tärkeän seassa. Nuorilla on valinnanvaikeuksia erottaa oleellinen tieto kaikesta muusta, sillä heidän säilömuistissaan ei ole vielä tarpeeksi kokemusta tiedon valitsemiseen. Siinä ei auta, vaikka työmuisti kestääkin nippelitietoa.
Töissä oltava mahdollisuus oppimiseen
Erilaisia oppimistapoja voidaan hyödyntää työpaikoilla, jotta eri-ikäisten välille saadaan mahdollisimman hedelmällistä yhteistyötä. Kokeneempi työntekijä osaa kertoa nuoremmille, millainen esimerkiksi uusi tietokonejärjestelmä on työvälineenä, kun taas nuoremmat voivat auttaa oppimaan yksityiskohtia järjestelmän käytöstä.
- Jokaisella työpaikalla olisi hyvä käydä läpi perusperiaatteita siitä, miten aivot toimivat ja miten eri-ikäiset käsittelevät tietoa, Työterveyslaitoksen aivotutkimuksen johtaja Kiti Müller sanoo.
Müllerin mukaan työpaikoilla pitäisi myös kiinnittää huomiota siihen, että työntekijöillä on tilaisuus keskittyä oppimiseen. Kiireisten työpäivien lomassa tulisi olla mahdollisuus laittaa syrjään työn alla olevat työtehtävät, ja keskittyä uuden asian oppimiseen.
- Jotkut tarvitsevat rauhaa oppiakseen, kun taas toiset oppivat parhaiten tekemällä. Tämän päivän työssä kaikilla on liian kiire, joten työn huokoisuutta ja sitä kautta tilaisuuksia uuden oppimiseen pitäisi lisätä.
Tiesitkö, että...
... myös järjettömyyksiin heittäytyminen edistää oppimista.
- Oppimista edistää sellainen työnjako, joka sallii perehtymisen työprosessiin omaa vastuualuetta laajemmin. Työssä pitää olla mahdollisuus luoda uutta osaamista. Joskus voi olla hyväksi myös täysin hyödyttömiin ja järjettömiin asioihin perehtyminen ja heittäytyminen, joka antaa tilaa luovuudelle.
- Työskentely kokeneemman ihmisen kanssa on tärkeää, mutta kaiken työskentelyn pitää olla läpinäkyvää, jotta ihmiset näkevät myös kokeneempien tekemät virheet ja oppivat niistä. Työtä ei pidä tehdä salassa. Tiedon panttaaminen oman korvaamattomuuden edistämiseksi on väistymässä; nykyään tietoa jaetaan, ja siten menestytään uralla!
- Motorisissa taidoissa harjoitus ja edellisen kerran muistelu ovat hyviä oppimiskeinoja. Usein käytetään myös erilaisia simulaatiopelejä, joilla mallinnetaan jokin työtehtävä ja katsotaan, mitä siinä voisi kehittää. Aikuisen oppimisessa on tärkeää, että hän voi liittää asian suoraan johonkin: esim. tietotekniikka-asioita ei pidä vain näyttää, vaan ruveta heti tekemään sitä työtä, jota varten tietotekniikkaa opetellaan.
Artikkelin on tuottanut Työterveyslaitos
Katso myös
Uusimmat videot
