Ilmiöt
9.9.2010
Ilmiöt
Takaisin
15.6.2010
Tutkimus: Äänestäjät etääntyneet politiikasta - kiinnostus silti kasvanut
Äänestysprosentit ovat laskussa, ja kansaa on yhä vaikeampi houkutella vaaliuurnille, saatikka puoluetoimintaan aktiivisesti mukaan. Voisi kuvitella, että ihmisten kiinnostus politiikkaan on vähentynyt. Näin ei kuitenkaan ole. Viime vuosina on jopa havaittu politiikkakiinnostuksen kasvaneen, mikä selviää Suomen Akatemian tutkimuksesta.
Vaikka vaalien äänestysprosentit ovat koko ajan laskusuunnassa eikä kovin monen kansalaisen taskusta löydy enää puolueen jäsenkirjaa, ei kiinnostus politiikkaan ole silti vähentynyt. Tämä selviää Suomen Akatemian Valta-tutkimusohjelmassa tehdystä tutkimuksesta.
– Itse asiassa viime vuonna on havaittu jopa politiikkakiinnostuksen kasvaneen. Kansalaisista on myös tullut yhä kriittisempiä politiikkaa kohtaan. Kriittisyyden kasvu johtuu koulutustason kohenemisesta, mikä helpottaa politiikan seuraamista ja sen ymmärtämistä, tutkija Lauri Karvonen huomauttaa.
Puoluejäsenyys ei kiinnosta
Julkkisehdokkaiden määrän lisääntyminen vaaleissa kuvaa monen mielestä sitä, että politiikka on henkilöitynyt. Sekään ei Suomen Akatemian tutkimuksen mukaan pidä kuitenkaan paikkaansa.
– Vaikka yksittäiset ehdokkaat ovatkin tulleet lähemmäksi äänestäjiä, ei yleistä henkilöitymiskehitystä ole havaittavissa edes eurooppalaisella tasolla, Karvonen kertoo.
Äänestyspäätösten takana vaikuttavat edelleen laajat asiakokonaisuudet, äänestäjän ja ehdokkaan yhteneväiset arvot sekä vaalipiiri.
– Ehdokkaan arvomaailma merkitsee paljon, ja äänestyspäätöksissä painavat sellaiset asiat kuin suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin, maahanmuuttoon sekä kansainvälistymiseen. Yhtä lailla vaikuttavat äänestäjän oma tausta, esimerkiksi työpaikka ja tulotaso. Äänestäjät haluavat, että ehdokas edustaa ennen kaikkea omaa vaalipiiriään.
Yleisradion valta on romahtanut
Median rooli on myös mullistunut viime vuosikymmenien aikana. Aiemmin puolueilla oli vankka ote lehdistöstä, ja puoluelehdet olivat suosittuja. Myös Yleisradiotoiminta oli 70–80-luvuilla melko lailla ohjattua ja julkisin varoin kontrolloitua.
– Yleisradion merkitys on romahtanut sen kulta-ajoista, sillä kaupalliset kanavat niin radiossa kuin televisiossakin ovat ottaneet entistä enemmän valtaa.
Professori Karvonen painottaa sitä, että kansalaisilla on odotettua paremmat edellytykset keskustella niistä asioista, joista tehdään päätöksiä. Kansalaisten koulutustason parantuminen, kriittisyyden lisääntyminen sekä politiikkakiinnostuksen kasvu tarkoittavat sitä, että äänestäjiä voisi tulevaisuudessa huomioida entistä enemmän.
– Euroopassa on jo tehty kokeiluja siitä, millä tavoin kansalaiset saataisiin mukaan suoraan poliittiseen päätöksentekoon. Uskon, että sen kaltaiset toimet yleistyvät myös tulevaisuudessa täällä meillä, professori Lauri Karvonen valottaa.
Artikkelin on tuottanut Suomen Akatemia.
Vaikka vaalien äänestysprosentit ovat koko ajan laskusuunnassa eikä kovin monen kansalaisen taskusta löydy enää puolueen jäsenkirjaa, ei kiinnostus politiikkaan ole silti vähentynyt. Tämä selviää Suomen Akatemian Valta-tutkimusohjelmassa tehdystä tutkimuksesta.
– Itse asiassa viime vuonna on havaittu jopa politiikkakiinnostuksen kasvaneen. Kansalaisista on myös tullut yhä kriittisempiä politiikkaa kohtaan. Kriittisyyden kasvu johtuu koulutustason kohenemisesta, mikä helpottaa politiikan seuraamista ja sen ymmärtämistä, tutkija Lauri Karvonen huomauttaa.
Puoluejäsenyys ei kiinnosta
Julkkisehdokkaiden määrän lisääntyminen vaaleissa kuvaa monen mielestä sitä, että politiikka on henkilöitynyt. Sekään ei Suomen Akatemian tutkimuksen mukaan pidä kuitenkaan paikkaansa.
– Vaikka yksittäiset ehdokkaat ovatkin tulleet lähemmäksi äänestäjiä, ei yleistä henkilöitymiskehitystä ole havaittavissa edes eurooppalaisella tasolla, Karvonen kertoo.
Äänestyspäätösten takana vaikuttavat edelleen laajat asiakokonaisuudet, äänestäjän ja ehdokkaan yhteneväiset arvot sekä vaalipiiri.
– Ehdokkaan arvomaailma merkitsee paljon, ja äänestyspäätöksissä painavat sellaiset asiat kuin suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin, maahanmuuttoon sekä kansainvälistymiseen. Yhtä lailla vaikuttavat äänestäjän oma tausta, esimerkiksi työpaikka ja tulotaso. Äänestäjät haluavat, että ehdokas edustaa ennen kaikkea omaa vaalipiiriään.
Yleisradion valta on romahtanut
Median rooli on myös mullistunut viime vuosikymmenien aikana. Aiemmin puolueilla oli vankka ote lehdistöstä, ja puoluelehdet olivat suosittuja. Myös Yleisradiotoiminta oli 70–80-luvuilla melko lailla ohjattua ja julkisin varoin kontrolloitua.
– Yleisradion merkitys on romahtanut sen kulta-ajoista, sillä kaupalliset kanavat niin radiossa kuin televisiossakin ovat ottaneet entistä enemmän valtaa.
Professori Karvonen painottaa sitä, että kansalaisilla on odotettua paremmat edellytykset keskustella niistä asioista, joista tehdään päätöksiä. Kansalaisten koulutustason parantuminen, kriittisyyden lisääntyminen sekä politiikkakiinnostuksen kasvu tarkoittavat sitä, että äänestäjiä voisi tulevaisuudessa huomioida entistä enemmän.
– Euroopassa on jo tehty kokeiluja siitä, millä tavoin kansalaiset saataisiin mukaan suoraan poliittiseen päätöksentekoon. Uskon, että sen kaltaiset toimet yleistyvät myös tulevaisuudessa täällä meillä, professori Lauri Karvonen valottaa.
Artikkelin on tuottanut Suomen Akatemia.
Katso myös
Uusimmat videot
