Vapaa-aika
16.5.2012
Netti-tv: Tuhansia suomalaiseläkeläisiä ulkomailla ilman täyttä terveydenhuollon turvaa
Terveys ja hyvinvointi
Takaisin
11.10.2010
Tupakoitsija: Liiku vaikkei henki kulkisi!
Keuhkoahtaumatauti on hiipivästi etenevä tupakoitsijoiden sairaus, jota moni sairastaa tietämättään. Tauti todetaan yhä useammalla suomalaisella. Taudin etenemistä voi hidastaa lopettamalla tupakoinnin. Myös liikunta on ehdottoman tärkeää sairauden hoidossa. Melkein kaikki liikuntamuodot sopivat keuhkoahtaumatautipotilaille, kunhan muistaa lähteä rauhallisesti liikkeelle.
Puhalluskokeella eli spirometriatutkimuksella todettava keuhkoahtaumatauti on siitä hankala tauti, että se etenee usein varsin pitkälle ennen kuin se huomataan. Ensimmäisten oireiden aikana potilas vain hengästyy herkemmin, hetken kuluttua ilmaantuu rasitushengenahdistusta. Tautiin sairastuvat ovat lähes yksinomaan tupakoitsijoita, joko entisiä tai nykyisiä.
– Myös tupakkayskä kuuluu usein taudin kuvaan. Kaikilla sitä ei tosin ole, mutta limaneritys on voimakasta, kertoo keuhkosairauksien erikoislääkäri Heikki Ekroos.
Viimeistään siinä vaiheessa on syytä lähteä lääkäriin ja tutkimuksiin, kun rasituksensieto heikkenee selvästi ja huomaa, että normaaliin kävelylenkkiinkin kuluu entistä enemmän aikaa.
– Yleensä potilas tulee tutkimuksiin siinä vaiheessa, kun portaiden nousussa tulee hengenahdistusta. Se on lääkärin näkökulmasta katsottuna hieman liian myöhään, sanoo Heikki Ekroos.
Tupakoinnin lopettamisen lisäksi liikunta ja lääkitys auttavat
Tupakoinnin lopettaminen on missä tahansa keuhkoahtaumataudin vaiheessa äärimmäisen tärkeätä. Kun tupakointi loppuu, keuhkojen toiminnan hidastuminen laskee samalla tasolle kuin tupakoimattomilla. Potilaan keuhkojen toiminnan taso ja puhallusarvot riippuvat siitä, kuinka pitkälle keuhkoahtaumatauti on edennyt.
– Tupakoinnin lopettaminen on hoidon ehdoton kriteeri. Sen jälkeen lisätään liikuntaa ja aloitetaan lääkehoito. Tietyillä potilailla ravitsemus on tärkeä osa hoitoa, lisäksi rokotukset on hyvä pitää ajan tasalla, toteaa Ekroos.
Kaikesta liikunnasta on hyötyä keuhkoahtaumatautia sairastavalle. Usein käy niin, että potilaat passivoituvat huonon hengityksen vuoksi, eivätkä jaksa sitten liikkua senkään vertaa kuin ennen. Noidankehästä pitäisi kuitenkin pyrkiä pois.
– Keuhkoahtaumatautipotilas lähtee hitaasti käyntiin ja siksi liikuntasuoritus pitää aloittaa varovasti. Kun jaksetaan mennä alku maltillisesti, lähtee ”kone käyntiin” ja liikkuminen helpottuu, neuvoo Heikki Ekroos.
– Vaikeissa tautimuodoissa vauhti saattaa olla hyvinkin pieni; joku kävelee vain kaksi kilometriä tunnissa.
Periaatteessa kaikki liikuntamuodot sopivat keuhkoahtaumatautipotilaille. Rajummat liikuntamuodot eivät kuitenkaan ole niitä parhaita mahdollisia, eivätkä edes aina järkeviä.
– Uinti on oikeastaan ainoa liikuntamuoto, jota ei suositella keuhkoahtaumatautia sairastaville. Vedenpaine aiheuttaa joillekin potilaille ikäviä tuntemuksia, jotka liittyvät pallean toimintaan, ja lopputuloksena liikkuminen vaikeutuu ja tuntuu pahalta vedessä, neuvoo Heikki Ekroos.
Liikunnan ei tarvitse olla työlästä
Jo pieni liikunnan lisääminen päivittäiseen ohjelmaan auttaa. Seuraavia liikkeitä voit tehdä vaikka televisiota katsellessasi:
- Käsivarret: Seiso tai istu selkä suorana ja pidä käsivarsi suorana, kämmenet eteenpäin. Voit käyttää kevyttä käsipainoa tai vaikka vedellä täytettyä puolen litran juomapulloa. Koukista käsi niin, että nyrkki melkein koskettaa olkapäätä. Laske käsi rauhallisesti alas. Toista esimerkiksi 10–15 kertaa ja vaihda sitten kättä. Toista koko harjoitus omien voimiesi mukaan. Voit tehdä myös molemmat kädet yhtä aikaa.
- Jalat: Kiinnitä paino nilkan ympärille. Istu selkä suorassa ja ojenna jalkoja vaakatasoon. Ojenna kumpaakin jalkaa esimerkiksi 10–15 kertaa tai omien voimiesi mukaan.
- Muista hyötyliikunta! Unohda hissi ja kävele portaita. Kävele tai pyöräile työmatka. Jää bussista aikaisemmalla pysäkillä ja kävele tai hölkkää loppumatka. Siivoa, marjasta, haravoi tai luo lunta. Lainaa naapurin koiraa kävelylle, jos sinulla ei ole omaa.
- Kysy omalta lääkäriltäsi lisää liikuntavinkkejä tai liity terveyskeskuksesi fysioterapiaryhmään.
Lähde: Fysioterapeutti Katarina Alm, Porvoon sairaala.
Artikkelin on tuottanut Boehringer Ingelheim sekä Pfizer.
Puhalluskokeella eli spirometriatutkimuksella todettava keuhkoahtaumatauti on siitä hankala tauti, että se etenee usein varsin pitkälle ennen kuin se huomataan. Ensimmäisten oireiden aikana potilas vain hengästyy herkemmin, hetken kuluttua ilmaantuu rasitushengenahdistusta. Tautiin sairastuvat ovat lähes yksinomaan tupakoitsijoita, joko entisiä tai nykyisiä.
– Myös tupakkayskä kuuluu usein taudin kuvaan. Kaikilla sitä ei tosin ole, mutta limaneritys on voimakasta, kertoo keuhkosairauksien erikoislääkäri Heikki Ekroos.
Viimeistään siinä vaiheessa on syytä lähteä lääkäriin ja tutkimuksiin, kun rasituksensieto heikkenee selvästi ja huomaa, että normaaliin kävelylenkkiinkin kuluu entistä enemmän aikaa.
– Yleensä potilas tulee tutkimuksiin siinä vaiheessa, kun portaiden nousussa tulee hengenahdistusta. Se on lääkärin näkökulmasta katsottuna hieman liian myöhään, sanoo Heikki Ekroos.
Tupakoinnin lopettamisen lisäksi liikunta ja lääkitys auttavat
Tupakoinnin lopettaminen on missä tahansa keuhkoahtaumataudin vaiheessa äärimmäisen tärkeätä. Kun tupakointi loppuu, keuhkojen toiminnan hidastuminen laskee samalla tasolle kuin tupakoimattomilla. Potilaan keuhkojen toiminnan taso ja puhallusarvot riippuvat siitä, kuinka pitkälle keuhkoahtaumatauti on edennyt.
– Tupakoinnin lopettaminen on hoidon ehdoton kriteeri. Sen jälkeen lisätään liikuntaa ja aloitetaan lääkehoito. Tietyillä potilailla ravitsemus on tärkeä osa hoitoa, lisäksi rokotukset on hyvä pitää ajan tasalla, toteaa Ekroos.
Kaikesta liikunnasta on hyötyä keuhkoahtaumatautia sairastavalle. Usein käy niin, että potilaat passivoituvat huonon hengityksen vuoksi, eivätkä jaksa sitten liikkua senkään vertaa kuin ennen. Noidankehästä pitäisi kuitenkin pyrkiä pois.
– Keuhkoahtaumatautipotilas lähtee hitaasti käyntiin ja siksi liikuntasuoritus pitää aloittaa varovasti. Kun jaksetaan mennä alku maltillisesti, lähtee ”kone käyntiin” ja liikkuminen helpottuu, neuvoo Heikki Ekroos.
– Vaikeissa tautimuodoissa vauhti saattaa olla hyvinkin pieni; joku kävelee vain kaksi kilometriä tunnissa.
Periaatteessa kaikki liikuntamuodot sopivat keuhkoahtaumatautipotilaille. Rajummat liikuntamuodot eivät kuitenkaan ole niitä parhaita mahdollisia, eivätkä edes aina järkeviä.
– Uinti on oikeastaan ainoa liikuntamuoto, jota ei suositella keuhkoahtaumatautia sairastaville. Vedenpaine aiheuttaa joillekin potilaille ikäviä tuntemuksia, jotka liittyvät pallean toimintaan, ja lopputuloksena liikkuminen vaikeutuu ja tuntuu pahalta vedessä, neuvoo Heikki Ekroos.
Liikunnan ei tarvitse olla työlästä
Jo pieni liikunnan lisääminen päivittäiseen ohjelmaan auttaa. Seuraavia liikkeitä voit tehdä vaikka televisiota katsellessasi:
- Käsivarret: Seiso tai istu selkä suorana ja pidä käsivarsi suorana, kämmenet eteenpäin. Voit käyttää kevyttä käsipainoa tai vaikka vedellä täytettyä puolen litran juomapulloa. Koukista käsi niin, että nyrkki melkein koskettaa olkapäätä. Laske käsi rauhallisesti alas. Toista esimerkiksi 10–15 kertaa ja vaihda sitten kättä. Toista koko harjoitus omien voimiesi mukaan. Voit tehdä myös molemmat kädet yhtä aikaa.
- Jalat: Kiinnitä paino nilkan ympärille. Istu selkä suorassa ja ojenna jalkoja vaakatasoon. Ojenna kumpaakin jalkaa esimerkiksi 10–15 kertaa tai omien voimiesi mukaan.
- Muista hyötyliikunta! Unohda hissi ja kävele portaita. Kävele tai pyöräile työmatka. Jää bussista aikaisemmalla pysäkillä ja kävele tai hölkkää loppumatka. Siivoa, marjasta, haravoi tai luo lunta. Lainaa naapurin koiraa kävelylle, jos sinulla ei ole omaa.
- Kysy omalta lääkäriltäsi lisää liikuntavinkkejä tai liity terveyskeskuksesi fysioterapiaryhmään.
Lähde: Fysioterapeutti Katarina Alm, Porvoon sairaala.
Artikkelin on tuottanut Boehringer Ingelheim sekä Pfizer.
Katso myös
Uusimmat videot
