Tavaroita joilla on tarina

Kestävän kulutuksen ja pysyvyyden arvostaminen on lisännyt antiikin suosiota myös Suomessa, ja monessa kodissa jokin huonekalu tai esine saattaa olla tuplasti omistajiensa ikäinen. Reissussa rähjääntyneet antiikkiesineet toimivat modernissakin sisustuksessa ”rappioromanttisina” yksityiskohtina.

Antiikki ei ole enää vain pienten eliittipiirien harrastus, vaan yhä useampi sisustaja haluaa hankkia kotiinsa jotakin menneiltä vuosikymmeniltä. Antiikkisia yksityiskohtia löytyy nykyään jo lähes joka kodista.

Antiikkikauppias Janne Ylönen

- Parikymmentä vuotta sitten antiikin ostaminen oli vähän pikkuporvarillista ja ostajat olivat päälle kuusikymppisiä pariskuntia. Nykyään asiakkaiden iästä on kuitenkin tipahtanut kolmekymmentä vuotta pois, sillä monet nuoret parit haluavat antiikkia esimerkiksi ensimmäiseen omistusasuntoonsa, kertoo pitkän linjan antiikkikauppias Janne Ylönen, joka luotsaa Hollolassa Fasetti-antiikkimyymälää.

Vaikka antiikki mielletäänkin kalliiksi, taantuma ei ole saanut ostajia kiristämään kukkaronnyörejään. Päinvastoin, antiikin suosio on kasvanut, sillä hankalampina aikoina ihmiset turvautuvat pysyviin asioihin.

- Suomalaiset haluavat tänä päivänä ostaa tuotteita, joilla on pysyvämpää arvoa. Pitkäikäisyyttä ja kestävää kulutusta arvostetaan. Esimerkiksi perheen lapsille saatetaan ostaa opiskelija-asuntoon kirjoituslipasto tai astiakaappi, joka kestää aikaa. Myöskään mielikuva antiikin hintavuudesta ei pidä täysin paikkaansa, vaan esimerkiksi kirpputoreillakin on monesti kalliimpaa.

Kunnostusta omin käsin

Suomessa antiikiksi lasketaan yli 50 vuotta vanhat tavarat. Esimerkiksi Ylösen luotsaama antiikkimyymälä ostaa tuotteensa muun muassa kuolinpesistä, perikunnilta sekä yksityisiltä ihmisiltä. Paljon esineitä ja huonekaluja kootaan myös vanhoista maataloista, joiden vinteillä saattaa Ylösen mukaan olla hautautuneena varsinaisia aarteita.

- Kun tavaroilla alkaa olla ikää useampi vuosikymmen, ne eivät välttämättä ole enää hyvässä kunnossa. Esimerkiksi meillä kunnostetaan paljon kalusteita ennen myyntiä, mutta nykyään yhä useampi asiakas haluaa entisöidä ostoksensa itse. Saattaa johtua osittain taantumasta, että ihmisillä on enemmän aikaa ja viitseliäisyyttä käyttää kunnostamiseen omia taitojaan: kädentaitoja ja itse tekemistä arvostetaan nyt enemmän.

Kaikkia kalusteita ja esineitä ei kuitenkaan kunnosteta entiseen loistoonsa, vaan niiden annetaan jäädä ”käytetyn näköisiksi”.

- Osa antiikin ostajista pitää niin sanotusta rappioromantiikasta ja haluaa esineiden näyttävän vähän rähjäisiltä niin, että melkeinpä hämähäkinseititkin pitää jättää paikoilleen, Ylönen nauraa.

Antiikki sopii joka kotiin

Suuressa osassa sisustuslehtiä annetaan tänä päivänä neuvoja, miten vanhoja huonekaluja ja esineitä voi kunnostaa, ja miten ne sovitetaan kauniisti yhteen muun sisustuksen kanssa. Voiko antiikin sanoa olevan tämän päivän trendi?
- Jaa-a, hyvä kysymys. Itse en koe sen olevan trendikästä, mutta toiset kokevat. Osa antiikkia ostavista tuntee saavansa samalla muutakin kuin sen tavaran tai huonekalun: statusta, hyväksyntää tai trendikkyyttä. Ei siinäkään ole mitään vikaa, antiikkikauppias Janne Ylönen pohtii.

Vanhoja kalusteita ja esineitä saatetaan helposti pitää vaikeina yhdistettävinä modernin sisustuksen kanssa. Ylönen vakuuttaa kuitenkin, että antiikki sopii kaikkiin koteihin, kunhan esineet tai kalusteet valitaan tarkasti. Hänen kokemuksensa mukaan suomalaiset osaavat ”käyttää” antiikkia rohkeasti, ja hyödyntää vastakohtia sisustuksessa.

Tavaroita joilla on tarina.

- En missään nimessä tyrmää uusia tuotteita, vaikka myynkin antiikkia, vaan olen itsekin sisustanut kotini kohtalaisen modernisti. Antiikilla ei ole tarkoitus täyttää koko kotia museotyyliin, vaan uutta ja vanhaa voi yhdistää. Esimerkiksi antiikkinen lipasto tai rokokoo-peili sopii hienosti ultramoderniin kaupunkikotiin.

 

Antiikkikeskus Hollolassa

Fasetti-antiikkimyymälä myy, ostaa ja kunnostaa antiikkia. Myymälä on juuri muuttanut isompiin tiloihin ja sijaitsee nyt Hollolassa Antiikkikeskuksessa. Uusien tilojen avajaisia vietetään 13. – 16.1.2010.

Artikkelin on tuottanut Fasetti Oy.