Vapaa-aika
16.5.2012
Netti-tv: Tuhansia suomalaiseläkeläisiä ulkomailla ilman täyttä terveydenhuollon turvaa
Terveys ja hyvinvointi
Takaisin
23.2.2009
Tahaton lapsettomuus koskettaa jopa joka kuudetta hedelmällisessä iässä olevaa pariskuntaa
Lapsettomuus on hyvin henkilökohtainen asia, joka herättää usein voimakkaitakin tunteita. Suhtautuvatko naiset ja miehet lapsettomuuteen sekä sen hoitoon eri tavoin? Entä voiko lapsettomuus olla parisuhteen toiselle osapuolelle tiukempi paikka kuin toiselle?
Tällä hetkellä joka kuudes pari Suomessa kärsii tahattomasta lapsettomuudesta. Väestöpohjaisten kyselytutkimusten mukaan suomalaisista naisista 15 - 18 prosenttia ja miehistä yhdeksän prosenttia ilmoittaa kokeneensa tahatonta lapsettomuutta.
- Lapsettomuuteen liittyviä tunteita ei voi jakaa mustavalkoisesti. Luonnollista toki on, että naiset aistivat ja reagoivat mahdolliseen lapsettomuuteen voimakkaammin, koska heillä on kuukautiskierto ja he kantavat raskauden, Väestöliiton Klinikat Oy:n Turun toimipisteen ylilääkäri Leena Anttila arvioi.
Yhdessä tutkimuksiin
Lapsettomuushoidot ovat nykyään kehittyneet ja sitä myötä tuloksetkin ovat parantuneet huomattavasti.
- Suhtautuminen hedelmöityshoitoihin on pitkälti kuitenkin temperamentin ja persoonan sanelemaa kuin sukupuoleen liittyvää. Lisäksi siihen vaikuttaa paljon tieto, jota pariskunnat ovat itse keränneet tai jota me asiantuntijat heille tarjoamme ja kerromme, ylilääkäri Leena Anttila sanoo.
Neuvontaa pariskunnat saavat heti yhteistyön alusta lähtien. Jos lapsettomuustutkimusten jälkeen päädytään hedelmöityshoitoon, aivan ensimmäiseksi pariskunnan kanssa tehdään hoitosuostumus. Tässä vaiheessa puntaroidaan ja mietitään hoitoprosessia sekä huomioidaan hoidettavien omat tunteet ja ajatukset tulevasta hoidosta. Varsinaisessa lapsettomuustutkimuksessa selvitetään sekä naisen että miehen hedelmällisyys.
– Koska kyse on kahden kaupasta, teemme molemmille peruskartoitukset. Siemennesteestä tehdään analyysi, jonka tutkimusarvo on lähinnä seurantatyyppinen eli tarkoitus on sulkea pois vakavat siittiötuotannon häiriöt. Naiselle tehdään rakenteellisia ja toiminnallisia tutkimuksia: tutkitaan muun muassa, voiko raskaus alkaa, säilyä ja kestää loppuun asti. Naisilta tutkitaan myös tiettyjä hormonaalisia seikkoja, joilla varmistetaan, että kuukautiskierto on normaali, Anttila luettelee.
Parikymmentä vuotta sitten vastaanotolla tavattiin usein vain nainen. Miehen ainoana tehtävänä oli vaivihkaa toimittaa spermapurkki laboratorioon tutkittavaksi. Nyt pariskunnat lähtevät yhdessä liikkeelle. Hyvin yleistä on myös se, että miehet varaavat ensimmäisen käyntiajan klinikalle.
– On erittäin tärkeää, että pariskunta on samalla kalkkiviivalla asioiden selvittelyssä. Olipa kyse esitietojen kartoituksesta, tutkimusprotokollan suunnittelusta, tutkimustulosten tulkinnasta tai hoidon suunnittelusta, molempien on hyvä tietää, missä mennään, ylilääkäri Leena Anttila korostaa.
Pariskunnan molemmat osapuolet otetaankin tutkimuksiin mielellään yhtä aikaa.
– Vaikka jommaltakummalta löytyisi hedelmättömyyttä heikentävä seikka, voi tutkimuksissa löytyä muitakin tekijöitä, jotka on huomioitava kokonaisuudessa.
Mitä hoitoja on tarjolla?
Suomessa on tarjolla lähes kaikkia hoitoja, joita ylipäätään lapsettomuuden hoitamiseksi on saatavissa. Hedelmöityslaki kieltää ainoastaan kohdunvuokrauksen. Hoitomuoto valitaan tutkimustulosten perusteella.
- Jos kyse on munasolun kypsymishäiriöstä, lähdetään lääkehoidolla liikkeelle. Jos spermalaadussa on lieviä häiriöitä, tehdään inseminaatio eli pestään siemennesteestä parhaat siittiöt, jotka viedään kohtuun. Näiden lisäksi tehdään myös koeputkihedelmöityshoitoja, joihin kuuluvat muun muassa mikrohedelmöitys, epäkypsien munasolujen kypsentäminen laboratoriossa sekä alkion pakastus, Leena Anttila Väestöliiton Klinikat Oy:stä kertoo.
Artikkelin on tuottanut Väestöliiton Klinikat Oy
Tällä hetkellä joka kuudes pari Suomessa kärsii tahattomasta lapsettomuudesta. Väestöpohjaisten kyselytutkimusten mukaan suomalaisista naisista 15 - 18 prosenttia ja miehistä yhdeksän prosenttia ilmoittaa kokeneensa tahatonta lapsettomuutta.
- Lapsettomuuteen liittyviä tunteita ei voi jakaa mustavalkoisesti. Luonnollista toki on, että naiset aistivat ja reagoivat mahdolliseen lapsettomuuteen voimakkaammin, koska heillä on kuukautiskierto ja he kantavat raskauden, Väestöliiton Klinikat Oy:n Turun toimipisteen ylilääkäri Leena Anttila arvioi.
Yhdessä tutkimuksiin
Lapsettomuushoidot ovat nykyään kehittyneet ja sitä myötä tuloksetkin ovat parantuneet huomattavasti.
- Suhtautuminen hedelmöityshoitoihin on pitkälti kuitenkin temperamentin ja persoonan sanelemaa kuin sukupuoleen liittyvää. Lisäksi siihen vaikuttaa paljon tieto, jota pariskunnat ovat itse keränneet tai jota me asiantuntijat heille tarjoamme ja kerromme, ylilääkäri Leena Anttila sanoo.
Neuvontaa pariskunnat saavat heti yhteistyön alusta lähtien. Jos lapsettomuustutkimusten jälkeen päädytään hedelmöityshoitoon, aivan ensimmäiseksi pariskunnan kanssa tehdään hoitosuostumus. Tässä vaiheessa puntaroidaan ja mietitään hoitoprosessia sekä huomioidaan hoidettavien omat tunteet ja ajatukset tulevasta hoidosta. Varsinaisessa lapsettomuustutkimuksessa selvitetään sekä naisen että miehen hedelmällisyys.
– Koska kyse on kahden kaupasta, teemme molemmille peruskartoitukset. Siemennesteestä tehdään analyysi, jonka tutkimusarvo on lähinnä seurantatyyppinen eli tarkoitus on sulkea pois vakavat siittiötuotannon häiriöt. Naiselle tehdään rakenteellisia ja toiminnallisia tutkimuksia: tutkitaan muun muassa, voiko raskaus alkaa, säilyä ja kestää loppuun asti. Naisilta tutkitaan myös tiettyjä hormonaalisia seikkoja, joilla varmistetaan, että kuukautiskierto on normaali, Anttila luettelee.
Parikymmentä vuotta sitten vastaanotolla tavattiin usein vain nainen. Miehen ainoana tehtävänä oli vaivihkaa toimittaa spermapurkki laboratorioon tutkittavaksi. Nyt pariskunnat lähtevät yhdessä liikkeelle. Hyvin yleistä on myös se, että miehet varaavat ensimmäisen käyntiajan klinikalle.
– On erittäin tärkeää, että pariskunta on samalla kalkkiviivalla asioiden selvittelyssä. Olipa kyse esitietojen kartoituksesta, tutkimusprotokollan suunnittelusta, tutkimustulosten tulkinnasta tai hoidon suunnittelusta, molempien on hyvä tietää, missä mennään, ylilääkäri Leena Anttila korostaa.
Pariskunnan molemmat osapuolet otetaankin tutkimuksiin mielellään yhtä aikaa.
– Vaikka jommaltakummalta löytyisi hedelmättömyyttä heikentävä seikka, voi tutkimuksissa löytyä muitakin tekijöitä, jotka on huomioitava kokonaisuudessa.
Mitä hoitoja on tarjolla?
Suomessa on tarjolla lähes kaikkia hoitoja, joita ylipäätään lapsettomuuden hoitamiseksi on saatavissa. Hedelmöityslaki kieltää ainoastaan kohdunvuokrauksen. Hoitomuoto valitaan tutkimustulosten perusteella.
- Jos kyse on munasolun kypsymishäiriöstä, lähdetään lääkehoidolla liikkeelle. Jos spermalaadussa on lieviä häiriöitä, tehdään inseminaatio eli pestään siemennesteestä parhaat siittiöt, jotka viedään kohtuun. Näiden lisäksi tehdään myös koeputkihedelmöityshoitoja, joihin kuuluvat muun muassa mikrohedelmöitys, epäkypsien munasolujen kypsentäminen laboratoriossa sekä alkion pakastus, Leena Anttila Väestöliiton Klinikat Oy:stä kertoo.
Artikkelin on tuottanut Väestöliiton Klinikat Oy
Katso myös
Uusimmat videot
