Taantuman aikana asuinympäristönkin yhteisöllisyys korostuu

Asukkaiden yhteistoiminta vaikuttaa monella tavalla asumisviihtyisyyteen. Esimerkiksi pihatalkoilla saadaan ympäristö siistiksi ja samalla tutustutaan naapureihin. Tutut naapurit luovat myös turvallisuuden tunnetta, jonka tarve lisääntyy aina taloudellisen taantuman aikana. Asokodeissa asukkaat pääsevät vaikuttamaan myös yhtiön toimintaan.

Tämän päivän yhteiskunta on kaikessa kiireessään hyvin yksilökeskeinen. Harvoin enää naapurin luokse piipahdetaan kylään etukäteen varoittamatta. Taantuman aikana kotona oleminen kuitenkin tulee tärkeämmäksi ja kanssakäyminen muiden kanssa korostuu. Ihmiset haluavat myös vaikuttaa entistä enemmän siihen, mitä omassa elinympäristössä tapahtuu.

- Jokainen meistä voi vaikuttaa elinympäristöönsä omilla tavoillaan ja tottumuksillaan. Niillä on merkitystä siihen, millaisia oman asuintalon pihapiiri ja yhteiset tilat ovat. Asumisviihtyvyys kehittyy, kun pääsee itse vaikuttamaan yhdessä muiden kanssa asioista sopien, suunnitellen ja toimien, toteaa asukasaktiivi Kari H. Bergqvist, joka toimii asumisoikeusasuntoja omistavan Asokodit-yhtiön hallituksen asukasedustajana, kehitystyöryhmän jäsenenä sekä oman talonsa talohallituksen puheenjohtajana.

Haravoimalla yhteistä hyvää

Talohallitusten tehtävänä on vastata tietyistä talon hallintoon liittyvistä asioista yhdessä isännöitsijän kanssa. Talohallitus voi muun muassa valita talon huoltoyhtiön. Talohallitusten tärkeä tehtävä on myös organisoida talon yhteistä toimintaa kuten pihatalkoita.

Kari H Bergqvist asuu Vantaalla kerrostalossa, jonka talohallituksen puheenjohtajana hän on toiminut jo viisitoista vuotta.

– On kaikkien etu, kun perusasiat toimivat. Esimerkiksi meillä on hyvä isännöitsijä, yhtiön puolella tiedetään asioista ja huoltoyhtiö hoitaa moitteettomasti hommansa, hän kertoo.

Joissakin taloissa järjestetään paljon enemmän yhteistä toimintaa kuin pelkästään talkoot. Esimerkiksi asokotilaiset ovat järjestäneet pihakirpputoreja, pikkujoulu-, laskiais- tai vappujuhlia, onpa perustettu jopa ruoan hankintapiirejäkin.

Asukkaiden oma aktiivisuus vaikuttaa siihen, mitä yhdessä tehdään. Suurimmaksi osaksi asukkaat kuitenkin elävät omia elämiään omissa oloissaan. Bergqvistin mukaan se on nykyään lähes talon kirjoittamaton sääntö, mutta toisinaan myös ongelma.

– Yhteiskunnassamme on paljon sairaita, vanhuksia, vammaisia ja muita yksineläviä. Yhteisöllisyys luo turvallisuutta ja yksinelävillekin tulee tunne, että heistä välitetään, hän pohtii.

Järjestyshäiriöiden ehkäisemistä

Aktiivinen yhteistoiminta edistää yhteistä hyvää ja muihin tutustumista. Sen on todettu olevan paras keino ehkäistä talojen järjestyshäiriöitä ja ilkivaltaa. Kun toisten kanssa ollaan tuttuja, asioista voidaan puhua ja välttää näin konfliktienkin syntymistä.

– Asuinyhteisö voi toimia myös turvaverkkona, Bergqvist pohtii.
Kun naapurit ovat tuttuja, kulkee tietokin paremmin. Monesti saattaa käydä niin, että asioista kyllä tiedotetaan kiitettävästi, mutta kukaan ei perehdy asioihin tai edes lue tiedotteita. Bergqvist ehdottaa, että taloissa olisi hyvä olla yhteisiä kokoontumispaikkoja, joista myös pidettäisiin huolta.

- En tarkoita sitä, että naapureiden pitäisi olla liian perehtyneitä toistensa asioista. Sopiva etäisyys on ihan hyvä säilyttää. Ihmiset voisivat viettää aikaansa kokoontumispaikoilla, ja ne olisivat myös hyviä paikkoja asioista tiedottamiseen.

Kari H. Bergqvist ajattelee yhteisöllisyyttä koko yhteiskunnan näkökulmasta.

– Ihminen kaipaa luonnostaan kuulumista yhteisöön ja koko yhteiskunnassamme voisi olla enemmän yhteisöllisyyttä. Enää naapuriinkaan ei mennä etukäteen ilmoittamatta kylään, hän pohtii.





Artikkelin on tuottanut Asokodit.