Vapaa-aika
16.5.2012
Netti-tv: Tuhansia suomalaiseläkeläisiä ulkomailla ilman täyttä terveydenhuollon turvaa
Ympäristö
Takaisin
5.5.2010
Suomessa tarvitaan jatkossa paljon enemmän sähköä
Sähkönkulutus on Suomessa nyt selvässä kasvussa, ja kasvun uskotaan jatkuvan tulevinakin vuosina. Myös tuotantokapasiteetille ennustetaan reipasta kasvua, sillä sen on vastattava nousevaan kysyntään. Jotta sähköä saadaan riittävästi, on hyödynnettävä kaikkia käytettävissä olevia tuotantomuotoja. Sähkönkulutuksen noususta huolimatta sähkön hinnan uskotaan pysyvän maltillisena.
Sähkönkulutus on lähtenyt taas uuteen kasvuun talouslaman ja metsäteollisuuden rakennemuutoksen aiheuttaman notkahduksen jälkeen. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä kulutus on noussut jo 7,5 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Alan asiantuntijat ennakoivat kasvun jatkuvan myös tulevaisuudessa. Pitkän tähtäimen ennusteiden mukaan sähkönkulutus kasvaisi vuoteen 2050 mennessä jopa 40–70 prosenttia nykytasoon verrattuna.
- Palveluissa ja kotitalouksissa sähkönkulutus on kasvanut tasaisesti jo pidemmän aikaa, ja nyt myös teollisuuden elpyminen on lisännyt kulutusta. Uskon, että sähköllä korvataan tulevaisuudessa entistä enemmän fossiilisia polttoaineita muun muassa liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuuden prosesseissa. Toisaalta pystymme samalla laskemaan kokonaisenergiankäyttöä hyödyntämällä sähköä ja kaukolämpöä, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.
Sähkön hinnan arvioidaan nousevan jatkossa kulutuksen mukana. Hinnannousuun vaikuttavat muun muassa fossiilisten polttoaineiden kasvava kysyntä sekä ilmastokysymykset. Naukkarinen uskoo kuluttajien ostovoiman kasvavan kuitenkin sähkön hintaa nopeammin.
- Sähkön kilpailuttaminen on nykyään hyvin helppoa, ja eri toimittajia onkin kilpailutettu enemmän kuin aikaisemmin. Se turvaa sähkömarkkinoiden toimimisen sekä kuluttajille suhteellisen edullisen hintatason.
Lisäkapasiteettia korvaamaan tuontisähköä
Erilaiset sähköntuotantotavat nousevat jatkossa yhä voimakkaammin tapetille. Lisäkapasiteettia tarvitaan korvaamaan sekä nykyistä tuontia että poistuvaa vanhaa kapasiteettia. Tavoitteena on satsata erityisesti ilmastoystävällisiin tuotantomuotoihin.
- Uusiutuva energia, ydinvoima ja energiatehokkuuden kasvattaminen ovat tässä keskeinen paletti. En usko lisäydinvoiman rakentamisen vaikuttavan uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen ja käyttöön, sillä meillä on nyt tarvetta kaikille energiamuodoille. Ne eivät kilpaile keskenään, Naukkarinen sanoo.
Suomi on Euroopan mittakaavassa yksi tuontisähköstä riippuvaisimmista maista, ja huippukuormitustilanteissa jopa viidennes sähköstä on tuotu ulkomailta. Tuontisähkön varmuuteen ei kuitenkaan täysin luoteta, vaan sitä pyritään jatkossa korvaamaan itse tuotetulla energialla.
- Energiaturvallisuuden ja toimitusvarmuuden vuoksi olisi tärkeää, että pystyisimme tuottamaan riittävän määrän sähköä. Tuonnin korvaaminen omalla tuotannolla vahvistaisi kauppatasetta ja sitä kautta myös tukisi kansantalouden myönteistä kehitystä.
Sähkönkulutus on lähtenyt taas uuteen kasvuun talouslaman ja metsäteollisuuden rakennemuutoksen aiheuttaman notkahduksen jälkeen. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä kulutus on noussut jo 7,5 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Alan asiantuntijat ennakoivat kasvun jatkuvan myös tulevaisuudessa. Pitkän tähtäimen ennusteiden mukaan sähkönkulutus kasvaisi vuoteen 2050 mennessä jopa 40–70 prosenttia nykytasoon verrattuna.
- Palveluissa ja kotitalouksissa sähkönkulutus on kasvanut tasaisesti jo pidemmän aikaa, ja nyt myös teollisuuden elpyminen on lisännyt kulutusta. Uskon, että sähköllä korvataan tulevaisuudessa entistä enemmän fossiilisia polttoaineita muun muassa liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuuden prosesseissa. Toisaalta pystymme samalla laskemaan kokonaisenergiankäyttöä hyödyntämällä sähköä ja kaukolämpöä, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.
Sähkön hinnan arvioidaan nousevan jatkossa kulutuksen mukana. Hinnannousuun vaikuttavat muun muassa fossiilisten polttoaineiden kasvava kysyntä sekä ilmastokysymykset. Naukkarinen uskoo kuluttajien ostovoiman kasvavan kuitenkin sähkön hintaa nopeammin.
- Sähkön kilpailuttaminen on nykyään hyvin helppoa, ja eri toimittajia onkin kilpailutettu enemmän kuin aikaisemmin. Se turvaa sähkömarkkinoiden toimimisen sekä kuluttajille suhteellisen edullisen hintatason.
Lisäkapasiteettia korvaamaan tuontisähköä
Erilaiset sähköntuotantotavat nousevat jatkossa yhä voimakkaammin tapetille. Lisäkapasiteettia tarvitaan korvaamaan sekä nykyistä tuontia että poistuvaa vanhaa kapasiteettia. Tavoitteena on satsata erityisesti ilmastoystävällisiin tuotantomuotoihin.
- Uusiutuva energia, ydinvoima ja energiatehokkuuden kasvattaminen ovat tässä keskeinen paletti. En usko lisäydinvoiman rakentamisen vaikuttavan uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen ja käyttöön, sillä meillä on nyt tarvetta kaikille energiamuodoille. Ne eivät kilpaile keskenään, Naukkarinen sanoo.
Suomi on Euroopan mittakaavassa yksi tuontisähköstä riippuvaisimmista maista, ja huippukuormitustilanteissa jopa viidennes sähköstä on tuotu ulkomailta. Tuontisähkön varmuuteen ei kuitenkaan täysin luoteta, vaan sitä pyritään jatkossa korvaamaan itse tuotetulla energialla.
- Energiaturvallisuuden ja toimitusvarmuuden vuoksi olisi tärkeää, että pystyisimme tuottamaan riittävän määrän sähköä. Tuonnin korvaaminen omalla tuotannolla vahvistaisi kauppatasetta ja sitä kautta myös tukisi kansantalouden myönteistä kehitystä.
Katso myös
Uusimmat videot
