Asuminen ja rakentaminen
8.2.2012
Netti-tv: Tutkimus: Taantuma ei pelota suomalaisia asunnonostajia - erityisesti miehet luottavaisia
Ilmiöt
Takaisin
14.4.2009
Suomalaiset eivät halua näyttää suomalaisilta
Kauneuskirurgia on ilmiö, joka herättää sekä paljon mielenkiintoa että hyvin voimakkaita tunteita. Toisille kauneusleikkaukset ovat oudoksuttu ja torjuttu asia, kun taas toiset ovat niistä hyvin kiinnostuneita ja yhdistävät niihin glamourin ja kadehdittavan elämäntyylin. Mikä saa tavallisen suomalaisen hakeutumaan leikkauksiin, ja mitä niiden avulla pyritään saavuttamaan?
Kauneuskirurgia ei ole enää rikkaiden hupia, sillä Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen mukaan leikkauksissa käyvät nykyään hyvin monenlaiset ihmiset.
- Enää ei ole olemassa mitään tiettyä ihmistyyppiä, joka erityisesti hakeutuisi leikkauksiin, vaan niissä käy monen ikäisiä ja monesta ammattiryhmästä olevia ihmisiä sekä yhä useammin myös miehiä, kertoo yliopistonlehtori Taina Kinnunen Oulun yliopistosta.
- Kauneuskirurgiset toimenpiteet ovat melko kalliita. Huomasin kuitenkin omassa tutkimuksessani, että matalapalkkaisilla aloilla työskentelevät naiset ovat valmiita satsaamaan leikkauksiin yhä enemmän. He saattavat säästää niitä varten pitkään, tai jopa ottaa kulutusluottoja.
Eroon etnisistä piirteistä?
Vanheneminen käsitetään tänä päivänä yhä useammin sairaudeksi, johon tarvitaan lääketieteellistä apua, ja kauneusleikkauksista haetaankin usein parannusta vanhenemisen aiheuttamiin oireisiin. Leikkauksiin hakeutuneiden mielestä heillä on epätavallisen voimakas taipumus kehittää ryppyjä tai roikkuvaa kudosta, tai rankat elämänkokemukset ovat vanhentaneet heitä tavallista nopeammin.
Tutkimuksessa selvisi myös se, että suomalaisten uskotaan kärsivän erityisistä, etnisistä ongelmista, kuten esimerkiksi raskaista silmäluomista, raskaasta otsasta tai perunanenästä, joiden vuoksi tiettyjen toimenpiteiden tekeminen on perusteltua. Ilmiö on siinä mielessä yleismaailmallinen, että myös esimerkiksi paljon kauneusleikkauksia harrastavat eteläkorealaiset uskovat kärsivänsä tietyistä etnisistä ongelmapiirteistä, ja lähes kaikki lukioikäiset nuoret käyvätkin silmäluomileikkauksissa.
- Suomalaiset ovat olleet kautta historian huolissaan siitä, että mielletäänkö meidät maailmalla eurooppalaisiksi vai aasialaisiksi: täällä ei haluta näyttää slaaveilta tai aasialaisilta. Kauneuskirurgian tarve selittyy osin tällä vanhalla rodullisella traumalla, ja myös kirurgi voi vedota siihen puhumalla suomalaisille tyypillisistä ongelmapiirteistä, Kinnunen toteaa.
Yhden piirteen korjaus vai koko remontti?
Aikaisemmin suomalaisessa yhteiskunnassa ulkonäön normit ovat liittyneet pukeutumiseen, kampaukseen ja meikkaamiseen. Nyt on kuitenkin siirrytty aikakaudelle, jossa pyritään muokkaamaan koko kehoa halutunlaiseksi. Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen syyt hakeutua kauneusleikkauksiin voidaan jakaa kahteen pääkategoriaan.
- Ensimmäiseen kategoriaan lukeutuvilla ihmisillä on ollut traumaattisia kokemuksia jonkin tietyn piirteen vuoksi, heitä on esimerkiksi saatettu kiusata koulussa liian ison nenän vuoksi. Lopulta peilissä ei nähdä enää mitään muuta kuin se iso nenä. Leikkausta harkitaan pitkään ja lopulta päätöksen myötä sitoudutaan sen yhden vian korjaamiseen, yliopistonlehtori Taina Kinnunen selvittää.
- Toista kategoriaa voisi verrata talon remontointiprojektiin, joka aloitetaan seinien tapetoinnista ja edetään lattian uusimiseen. Sitten huomataan, että katto näyttää aika huonolta niiden rinnalla, joten päätetään uusia sekin. Koko projektin ajan ajatellaan, että tämä ei ole pysyvä ratkaisu, vaan homma otetaan uusiksi kymmenen vuoden kuluttua.
Parhaimmillaan onnistunut kauneusleikkaus merkitsee leikatulle uudelleen syntymistä, ja siitä seuraa niin psyykkistä tyytyväisyyttä kuin sosiaalisen elämän kohenemistakin. Kaikille leikkaukset eivät kuitenkaan tuo onnea.
- Esteettinen lopputulos tai sosiaalinen lopputulos ei välttämättä ole odotetun kaltainen, ja osa leikkauksista voi myös epäonnistua teknisesti. Joillain ongelmat pahenivat ja leikkauksesta tuli psyykkinen, sosiaalinen ja taloudellinen katastrofi.
Artikkelin on tuottanut Suomen Akatemia
Kauneuskirurgia ei ole enää rikkaiden hupia, sillä Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen mukaan leikkauksissa käyvät nykyään hyvin monenlaiset ihmiset.
- Enää ei ole olemassa mitään tiettyä ihmistyyppiä, joka erityisesti hakeutuisi leikkauksiin, vaan niissä käy monen ikäisiä ja monesta ammattiryhmästä olevia ihmisiä sekä yhä useammin myös miehiä, kertoo yliopistonlehtori Taina Kinnunen Oulun yliopistosta.
- Kauneuskirurgiset toimenpiteet ovat melko kalliita. Huomasin kuitenkin omassa tutkimuksessani, että matalapalkkaisilla aloilla työskentelevät naiset ovat valmiita satsaamaan leikkauksiin yhä enemmän. He saattavat säästää niitä varten pitkään, tai jopa ottaa kulutusluottoja.
Eroon etnisistä piirteistä?
Vanheneminen käsitetään tänä päivänä yhä useammin sairaudeksi, johon tarvitaan lääketieteellistä apua, ja kauneusleikkauksista haetaankin usein parannusta vanhenemisen aiheuttamiin oireisiin. Leikkauksiin hakeutuneiden mielestä heillä on epätavallisen voimakas taipumus kehittää ryppyjä tai roikkuvaa kudosta, tai rankat elämänkokemukset ovat vanhentaneet heitä tavallista nopeammin.
Tutkimuksessa selvisi myös se, että suomalaisten uskotaan kärsivän erityisistä, etnisistä ongelmista, kuten esimerkiksi raskaista silmäluomista, raskaasta otsasta tai perunanenästä, joiden vuoksi tiettyjen toimenpiteiden tekeminen on perusteltua. Ilmiö on siinä mielessä yleismaailmallinen, että myös esimerkiksi paljon kauneusleikkauksia harrastavat eteläkorealaiset uskovat kärsivänsä tietyistä etnisistä ongelmapiirteistä, ja lähes kaikki lukioikäiset nuoret käyvätkin silmäluomileikkauksissa.
- Suomalaiset ovat olleet kautta historian huolissaan siitä, että mielletäänkö meidät maailmalla eurooppalaisiksi vai aasialaisiksi: täällä ei haluta näyttää slaaveilta tai aasialaisilta. Kauneuskirurgian tarve selittyy osin tällä vanhalla rodullisella traumalla, ja myös kirurgi voi vedota siihen puhumalla suomalaisille tyypillisistä ongelmapiirteistä, Kinnunen toteaa.
Yhden piirteen korjaus vai koko remontti?
Aikaisemmin suomalaisessa yhteiskunnassa ulkonäön normit ovat liittyneet pukeutumiseen, kampaukseen ja meikkaamiseen. Nyt on kuitenkin siirrytty aikakaudelle, jossa pyritään muokkaamaan koko kehoa halutunlaiseksi. Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen syyt hakeutua kauneusleikkauksiin voidaan jakaa kahteen pääkategoriaan.
- Ensimmäiseen kategoriaan lukeutuvilla ihmisillä on ollut traumaattisia kokemuksia jonkin tietyn piirteen vuoksi, heitä on esimerkiksi saatettu kiusata koulussa liian ison nenän vuoksi. Lopulta peilissä ei nähdä enää mitään muuta kuin se iso nenä. Leikkausta harkitaan pitkään ja lopulta päätöksen myötä sitoudutaan sen yhden vian korjaamiseen, yliopistonlehtori Taina Kinnunen selvittää.
- Toista kategoriaa voisi verrata talon remontointiprojektiin, joka aloitetaan seinien tapetoinnista ja edetään lattian uusimiseen. Sitten huomataan, että katto näyttää aika huonolta niiden rinnalla, joten päätetään uusia sekin. Koko projektin ajan ajatellaan, että tämä ei ole pysyvä ratkaisu, vaan homma otetaan uusiksi kymmenen vuoden kuluttua.
Parhaimmillaan onnistunut kauneusleikkaus merkitsee leikatulle uudelleen syntymistä, ja siitä seuraa niin psyykkistä tyytyväisyyttä kuin sosiaalisen elämän kohenemistakin. Kaikille leikkaukset eivät kuitenkaan tuo onnea.
- Esteettinen lopputulos tai sosiaalinen lopputulos ei välttämättä ole odotetun kaltainen, ja osa leikkauksista voi myös epäonnistua teknisesti. Joillain ongelmat pahenivat ja leikkauksesta tuli psyykkinen, sosiaalinen ja taloudellinen katastrofi.
Artikkelin on tuottanut Suomen Akatemia
Katso myös
Uusimmat videot
