Rakastettujen satuhahmojen Astrid Lindgren

”Antakaa lapsille rakkautta, enemmän rakkautta ja vielä enemmän rakkautta, niin kunnon tavat tulevat kuin itsestään,” on kirjasta toiseen Astrid Lindgrenin viesti kasvattajille.

Me kaikki tunnemme Astrid Lindgrenin maailmankuuluna ruotsalaisena lastenkirjailijana, rakastettujen satuhahmojen luojana. Jo monet sukupolvet ovat kasvaneet kirjallisuuden pariin juuri Lindgrenin hahmojen ohjaamina. Astrid Lindgrenin lastenkirjat ovat kuitenkin paljon enemmän kuin maailman suosituimpia lastenkirjoja. Teokset Peppi Pitkätossusta Melukylän lapsiin, Vaahteramäen Eemelistä Ronja Ryövärintyttäreen ovat myös puheenvuoro lapsen oikeuksien puolesta.

Jos haluamme paremman maailman, meidän on myös alettava kohdella lapsia kunnioittavammin, selvittää Astrid Lindgren. Lapset ovat täynnä mahdollisuuksia, avoimia ja rehellisiä, eivätkä vielä ole jumiutuneet rutiineihin tai ennakkokäsityksiin, vaan heissä on mahdollisuus muutoksiin. Tämä asenne leimasi Astrid Lindgrenin koko elämää ja tuotantoa.

Astrid Lindgrenin kirjat ovat kuuluneet vahvasti myös sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haataisen ja myös hänen kahden lapsensa elämään:

- Peppi Pitkätossu oli lapsuuteni idoli. Pepin rohkeus, rajojen murtaminen ja huumori yhdistyneenä vahvaan oikeudenmukaisuuden tuntoon vaikuttivat minuun syvästi. Peppi Pitkätossu sytytti minut myös naisasian puolesta. Olen halunnut siirtää tätä samaa rohkeutta elämää kohtaa myös lapsilleni. Peppi Pitkätossu, Ronja Ryövärintytär ja Veljeni Leijonamieli ovat aina olleet suosikkikirjoja perheessämme.

Kunnioita lasta ja leikkiä

Pohjoismainen näkemys siitä, että lapsuus on oma tärkeä ajanjaksonsa ihmisen elämässä eikä vain valmistautumista aikuisuuteen, ei ole kaikkialla itsestäänselvyys. Astrid Lindgren on tämän ajatuksen suuri puolestapuhuja ja hänen kirjojensa kautta ajatus on levinnyt myös maailmalle.

Hän oli vahvasti vakuuttunut siitä, että lapsilla on oikeus tulla kohdelluiksi samalla tavalla kuin aikuiset odottavat myös itseään kohdeltavan…huomioimalla, kuuntelemalla ja kunnioituksella.

Astrid Lindgrenin mukaan lapsuuden leikit ovat kuin aarre, josta voi aikuisena ammentaa, vastavoima elämän vaikeuksille. Leikki on toistuva teema myös hänen kirjallisessa työssään. Moderni tutkimus vahvistaa, että leikillä on keskeinen asema yksilön kehityksessä. Lasten leikin tärkeys ja mahdollisuudet leikkiin korostuvat kautta koko Lindgrenin tuotannon.

”Lasten on saatava olla lapsia niin kauan kuin se heille sopii”

Vanhan sanonnan mukaan leikki on lapsen työtä. Leikkiessään lapsi oppii esineiden käsittely- ja toimintatapoja, yhteistoimintaa ja sääntöjä.

Kysymykseen miksi Lindgren kirjoitti lapsille eikä ”oikeaa” kirjallisuutta, hän vastasi: ”Haluan kirjoittaa lukijoille joka luo ihmeitä. Lapset luovat ihmeitä kun he lukevat.” Lapset luovat myös ihmeitä, kun he leikkivät.

Leikki on äärettömän tärkeää lapsen kehitykselle. Leikkiessä kehittyy mm. kieli, syyn ja seurauksen ymmärtämys, luova ajattelu, ongelmanratkaisutaito ja kyky erottaa kuvitelmat ja todellisuus.

Leikki voi myös parantaa lapsen luottamusta omiin kykyihinsä ja opettaa ymmärtämään sosiaalista vuorovaikutusta.

Peppi on kaiken alku

Peppi-kirjat herättivät ilmestyessään kiivasta kasvatusopillista keskustelua. Useat Lindgrenin kirjat saivat ilmestyessään myös monenlaista kritiikkiä osakseen. 40-luvun konservatiiviset kasvattajat pitivät mm. Peppiä epänormaalina. Edistykselliset kasvattajat arvostelivat myöhemmin saturomaaneja, joiden mielestä fantasia oli pakoa todellisuudesta.

Kirjailija Jukka Parkkinen kertoo kustantajan lehdessä Peppihahmoa käsittelevässä artikkelissa: ”Pepin arveltiin yllyttävän lapsia kurittomuuteen. Eräs kasvatustieteilijä sanoi, ettei kukaan voi syödä yksinään kokonaista täytekakkua. Varsinkin sosialistisissa maissa Peppi koettiin anarkismissaan vaaralliseksi. Niinkin myöhään kuin 1970-luvulla DDR:ssä eräs opettaja erotettiin virastaan, kun hän oli lukenut oppilailleen Peppiä ääneen.”

Astridin oma lapsuus

Astrid Lindgren syntyi 14. marraskuuta 1907 Näsin tilalla lähellä Vimmerbyn kaupunkia Ruotsin Smoolannissa. Hänen isänsä oli maanviljelijä ja perheessä oli neljä lasta. Astridin lapsuus oli harvinaisen onnellinen, turvallinen ja tasapainoinen. Kotiseutu, sen ihmiset ja tarinat sekä omat lapsuuden kokemukset elävätkin vahvasti Astridin tuotannossa.

Lindgrenistä viehättävän muistelmakirjan kirjoittanut Kerstin Ljunggren kertoo:

- Ehkä kaikkein tärkein Astrid Lindgrenin salaisuus on siinä, että hän aina muistaa, millaista oli kerran olla lapsi. Hän kirjoittaa sille lapselle, joka itse kerran oli. Hän muistaa täsmälleen sen lapsen tunteet ja tekemiset, kuuntelemiset ja mieluisat lukemiset.

- Voi että me leikimme. Aamusta iltaan. Väsymättä, hartaasti ja iloisena, kertoo Astrid Lindgren Kerstinin kirjassa.

- Lapsilla on ainutlaatuinen kyky värittää mielikuvituksellaan minkälainen lapsuus tahansa.

Äiti oli erilainen

Astrid ei vain leikkinyt lastensa kanssa, hän myös kertoi heille tarinoita, aivan kuten hänen oma isänsä oli tarinoinut. Hän kertoi omasta lapsuudestaan entisajan ihmisistä ja ihan kaikesta. Ja hän sepitti myös satuja lapsilleen.

- Hän ei ollut kuin toiset äidit. Hänhän ei tyytynyt istumaan penkillä hiekkalaatikon reunalla ja katsomaan lasten leikkimistä. Hän tahtoi mukaan leikkimään, kertoo Astridin poika Lasse äidistään.

- Hyvän elämän tarjoaminen lapsille on ensisijaisesti vanhempien tehtävä. Lapsia on rohkaistava omatoimisuuteen, ei toteuttamaan passiivisesti valmiita suunnitelmia. Minua surettaa, kun lapset ja nuoret totutetaan siihen, että asiat järjestetään heidän puolestaan, myös vapaa-aikana, on Astrid Lindgren kertonut tuntojaan.

Saduista tulee totta

Kesäkuussa 2007 vihitään uuteen käyttöön Smoolannissa Vimmerbyn kaupungin laidalla sijaitseva, Astrid Lindgrenin lapsuuden uusi tietokeskus ja kotitila Näs. Näin kesästä lähtien löytyy yhdestä paikasta runsaasti Astrid Lindgrenin elämään ja elämäntyöhön liittyvää tietoa. Astrid Lindgrenin lapsuuden kotitila tulee olemaan avoinna läpi vuoden. Tiedot hinnoista ja aukioloajoista osoitteessa www.astridlindgrensnas.se.

Vimmerbyssä Astrid Lindgrenin lapsuuden maisemissa, sijaitsee myös suosittu kävijäkohde, Lindgrenin satuhahmojen maailma. Astrid Lindgrenin Maailma on teatteripuisto, joka on täynnä Astrid Lindgrenin kertomusten tapahtumamiljöitä. Puiston lavalla näytellään joka päivä teatteria ja eri puolilla puistoa on tuon tuostakin tarjolla satuhahmojen ja yleisön improvisoituja kohtaamisia, varta vasten tähän tarkoitukseen tehtyjen laulu- ja musiikkiesitysten kera. Uutena kohteena ensi kesänä on sisätiloihin rakennettu, ympäri vuoden auki oleva Saariston lapset –miljöö. Kauden 2007 aikana kävijät kohtaavat teatteripuistossa luonnollisesti myös monet muut tutut ja rakastetut satuhahmot Astridin Lindgrenin kirjoista.

SOS-lapsikylä Afrikkaan

Ruotsin SOS Barnbyar rakennuttaa parhaillaan Astrid Lindgrenin Lapsikylää Keski-Afrikan tasavaltaan. Projektin arvioitu kustannus on 25 miljoonaa kruunua ja se rahoitetaan yksinomaan avustuksilla. Astrid Lindgrenin Maailma lahjoittaa kohteeseen yhden kruunun puiston kävijää kohden vuosilta 2006 ja 2007 – kaikkiaan noin 750 000 kruunua.

Faktaa: Astrid Lindgren

* Astrid Lindgren syntyi Vimmerbyssä, Ruotsissa 1907 ja kuoli Tukholmassa tammikuussa 2002.

* Vuonna 1944 ilmestyi Astrid Lindgrenin esikoisteos Riitta-Maija keventää sydäntään.

* Peppi Pitkätossun hahmo syntyi Lindgrenin keksiessä tarinoita Karin-tyttärelleen. Peppi julkaistiin vuonna 1947 ja siitä tuli maailmanlaajuinen menestys.

* Astrid Lindgren on julkaissut yhteensä 88 kirjaa. Tutuimpia suomalaisille ovat mm. Vaahteramäen Eemeli, Marikki, Lotta, Melukylän lapset, Katto-Kassinen, Veljeni Leijonamieli ja Ronja ryövärintytär.

* Lindgrenin kirjoja on käännetty yli 76 kielelle ja niitä on myyty yli 80 miljoonaa.

Lähteet:

Astrid Lindgrenin kirjallinen tuotanto

WIP-uutiset

Kerstin Ljunggren: Lastenkirjailija Astrid Lindgren, WSOY 1997

Artikkelin on tuottanut VS Visit Sweden Oy Ab