Pystytäänkö diabetes pysäyttämään?

Yksi suomalaisten kansantaudeista, nopeasti yleistyvä kakkostyypin diabetes, on saanut varteenotettavan vastustajan erilaisista terveyshankkeista. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma DEHKO on saavuttanut useita tavoitteitaan, joiden kautta diabetesta pyritään suitsimaan.

Suomessa on lähes 300 000 hoidossa olevaa diabeetikkoa, joista noin 85 prosentilla on tyypin 2 diabetes. Kakkostyypin diabeteksen ehkäisyn painopistealueena on ollut tässä vaiheessa diabeteksen varhainen tunnistus ja aktiivinen hoidon aloitus, jossa on saatu hyviä tuloksia DEHKO-ohjelman avulla.

Työsarkaa kuitenkin riittää vielä, sillä diabeetikkojen määrä nousee koko ajan.

- Uusimpien tutkimustulosten mukaan suomalaisten lihominen on nyt pysähtynyt. Sillä odotetaan olevan huomattavia vaikutuksia kakkostyypin diabeteksen ehkäisyyn tulevaisuudessa, kertoo laatuasiantuntija Sari Koski Suomen Diabetesliitosta, joka vetää DEHKO-ohjelmaa.

Ohjelmalla on ollut erittäin suuria vaikutuksia paitsi diabeteksen varhaiseen tunnistamiseen, myös siihen liittyviin lisäsairauksiin. Esimerkiksi sydän- ja aivoinfarktien ilmaantuvuus on laskenut huomattavasti sekä suhteessa diabeetikkojen määrään että kokonaismääränä. Myös amputaatioiden määrä on laskussa.

Projekti päättyy, mutta ehkäisytyö jatkuu

Projektin aikana on pyritty vaikuttamaan siihen, että oma laadun kehittäminen ja jatkuva laadun seuranta saisivat pysyvästi tukevan jalansijan terveydenhuolto-organisaatioissa.

- Käytännössä projektin puitteissa on muun muassa kuvattu diabeteshoidon laatuvaatimuksia, kehitetty henkilöstön osaamista ja kehitetty menetelmiä sekä yksilöohjaukseen että ryhmäohjaukseen. Kaiken takana on ollut ajatus siitä, että koska diabeetikot ovat keskenään erilaisia, heidän tulisi saada yksilöllistä hoitoa, Koski sanoo.

Laadukkaalla, jatkuvalla hoidolla on merkittävä vaikutus kakkostyypin diabeteksen kohdalla. Jos hoidossa lipsutaan, on suuri vaara, että diabetes etenee ja kehittää lisäsairauksia. Lisäsairaudet puolestaan vaikuttavat diabeetikon elämänlaatuun ja toimintakykyyn, ja käyvät kalliiksi sekä hänelle että koko yhteiskunnalle.

Vaikka kymmenvuotinen DEHKO-ohjelma onkin nyt lopuillaan, diabeteksen ehkäisyssä ei aiota heittää hanskoja tiskiin. Ohjelman aikana on kehitetty yli 300 mallia käytännön ehkäisytyön avuksi, ja niitä ryhdytään nyt jalkauttamaan ympäri maata. Diabetesliitto, Sydänliitto sekä Dysfasia- ja aivohalvausliitto ovat jo solmineet aiesopimuksen, jonka mukaan vuoden 2012 alusta käynnistetään valtimoterveyden edistämisen hanke.

Onko minulla diabetes?

Diabeteksen puhkeamista voi ehkäistä elintavoilla. Riittävä liikunta, monipuoliset ja terveelliset ruokailutottumukset sekä tupakoinnin välttäminen ovat toimiva ase diabetesta vastaan. Ylipaino ja etenkin vyötärönympäryksen kasvaminen lisäävät diabetesriskiä. Jo viiden prosentin painonpudotuksesta on kuitenkin apua.

Ruokavalion tarkistaminen ei ole hankalaa. Esimerkiksi ruokaostoksilla saa apua terveellisempien tuotteiden valintaan Sydänliitolta, jonka sydänmerkillä merkityt tuotteet ovat omassa tuoteryhmässään paras valinta.

- Diabeteksen ehkäisyyn ei tarvita mitään erityisvalmisteita tai ihmedieettejä, sillä kaikille tarkoitettu monipuolinen ja terveellinen ruokavalio riittää. Pienistäkin muutoksista on apua, kunhan ne ovat pysyviä, lupaa ravitsemusasiantuntija Teija Keso Valiolta.

Kakkostyypin diabetes puhkeaa yleensä salakavalasti hiipien eikä anna merkkejä itsestään. Diabetesta on kuitenkin syytä epäillä, jos kärsii väsymyksestä, janosta, lisääntyneestä virtsaamisen tarpeesta ja ärtyisyydestä.

- Jos epäilee sairastavansa diabetesta, voi käydä esimerkiksi diabetesliiton verkkosivuilla tekemässä riskitestin. Loppupisteiden perusteella saa ohjeita siitä, kannattaako esimerkiksi hakeutua lääkäriin, Diabetesliiton laatuasiantuntija Sari Koski neuvoo.

Lisätietoa DEHKO-ohjelmasta:
http://www.diabetes.fi/

Diabetes-riskitesti:
http://www.diabetes.fi/diabetestietoa/diabeteksen_ehkaisy/riskitesti/