Asuminen ja rakentaminen
28.7.2010
Asuminen ja rakentaminen
Takaisin
Menneillä vuosisadoilla rakennetuissa kerrostaloissa asuvat saavat nauttia kauniista ja koristeellisista porraskäytävistä, jollaisia ei uudemmissa rakennuksissa näe. Vielä 1800-luvun lopun Suomessa portaat tehtiin viimeistä yksityiskohtaa myöten käsityönä, ja ne valettiin paikan päällä. Ensimmäiset porrastehtaat perustettiin vuosisadan vaihteessa, mutta se ei kuitenkaan keventänyt raskasta työtä.
- Portaat tehtiin aikaisemmin irtoaskeleina. Työ oli erittäin raskasta, sillä askeleitten paino oli sata kiloa metriltä, ja kaikki nostot tehtiin käsin, kertoo pitkän linjan porrasrakentaja, nyt jo eläkkeellä oleva rakennusmestari Aapo Janatuinen.
1950-luvulla alettiin valmistaa irtoaskeleiden sijaan porraselementtejä eli kokonaisia portaikkoja, joihin nykyrakentaminenkin perustuu. Elementtirakentamisen myötä työt pystyttiin siirtämään työmaaoloista sisätiloihin, mikä paransi työskentelyolosuhteita.
- Se muutti rakentamisen täydellisesti, kun kaikenlainen laudoitus jäi pois. Elementtiportaat asennettiin sen jälkeen, kun talo oli nostettu harjakorkeuteen.
Takaisin porrasrakentamisen alkujuurille
Tämän päivän portaat syntyvät samantyyppisillä menetelmillä kuin menneinä vuosikymmeninäkin. Mosaiikkibetonisia askellankkuja valetaan, hiotaan ja kasataan yhtenäisiksi kappaleiksi, mutta nykyään työssä on apuna järeitä koneita, esimerkiksi nostolaitteita ja hiomakoneita. Portaiden tekeminen vie nykyään vähintään pari viikkoa.
- Tekniikka on kehittynyt, mutta muuten porrasrakentaminen on ehkä palannut enemmän alkujuurilleen, jolloin elementtejä tehtiin tilauskohtaisesti. 1970-luvun vilkkaina aikoinahan elementtejä tehtiin elementtirakentamisen tarpeisiin, mutta 1990-luvun laman jälkeen palattiin takaisin tilausten pohjalta rakentamiseen, kertoo Lemminkäinen Betonituote Oy:n tuotantojohtaja Eero Kilpi.
Nykyaikaisessa porrasrakentamisessa myös kierrätys on kova sana, ja alalla pyritään toimimaan mahdollisimman ekologisesti. Esimerkiksi kovettunut betoni murskataan hyötykäyttöön, hiomisessa tarvittava vesi puhdistetaan ja käytetään uudelleen, ja liete käytetään lannoitustarkoitukseen.
Käytännölliset ja kauniit portaat
Hyvät portaat tunnistaa siitä, että niissä on mukava ja vaivaton kulkea. Myös tasaisena pysyvä askelnousu helpottaa liikkumista. Suomessa porrasaskelmat ovat yleensä rakennuksesta riippuen 15–18 senttiä korkeat.
1970-luvulla vallinneen betonirakennusbuumin jälkeen porrasrakentamisessa on ryhdytty taas kiinnittämään toiminnallisuuden lisäksi huomiota myös ulkoasuun. Portaista on tullut jälleen oleellinen arkkitehtoninen osa rakentamista.
- Enää ei tehdä aina vaan standardia, vaan arkkitehdit pystyvät itse määrittämään porrashuonettaan: miten se väritetään ja miten se rakentuu, Eero Kilpi kertoo.
Hissit eivät syö portaita
Jokaisessa modernissa kerrostalossa on tänä päivänä hissi, joten portaiden käyttö saattaa jäädä vähäiseksi. Portaita tarvitaan kuitenkin muun muassa turvallisuussyistä, sillä rakennuksesta pitää pystyä poistumaan vaikka hissi ei toimisikaan esimerkiksi sähkökatkoksen vuoksi. Portaita tarvitaan usein myös esimerkiksi muuton yhteydessä. Talossa oleva hissi saattaa olla niin pieni, että isommat huonekalut eivät mahdu siihen, vaan ne on kannettava portaita pitkin.
Lemminkäinen Betonituote Oy:n tuotantojohtaja Eero Kilpi muistuttaa myös portaiden tuiki tärkeästä tehtävästä hyötyliikuntamahdollisuuden tarjoajana.
- Etenkin portaiden nouseminen on niin helppoa hyötyliikuntaa, että meidän kaikkien kannattaisi valita mieluummin portaat kuin hissi. Jos kävelee portaita kymmenen minuuttia päivittäin, elimistö polttaa suklaapatukan verran energiaa.
Artikkelin on tuottanut Lemminkäinen Oyj. Artikkeli on vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sellaisenaan tai käytettävissä juttupohjana.
11.2.2010
Porraskäytäviä yksilöllisesti
Erityisesti vanhemmissa rakennuksissa portaat ovat sekä käytännöllinen kulkureitti että käytävien kaunistus. Vanhimmat portaat tunnistaa niiden koristeellisuudesta, sillä niiden rakentaminen oli käsityötä. 50-luvulla alkanut elementtirakentamisen buumi teki portaikoista paitsi käytännöllisiä, myös askeettisia. Nyt ollaan kuitenkin taas palaamassa yksilölliseen rakentamiseen.
Menneillä vuosisadoilla rakennetuissa kerrostaloissa asuvat saavat nauttia kauniista ja koristeellisista porraskäytävistä, jollaisia ei uudemmissa rakennuksissa näe. Vielä 1800-luvun lopun Suomessa portaat tehtiin viimeistä yksityiskohtaa myöten käsityönä, ja ne valettiin paikan päällä. Ensimmäiset porrastehtaat perustettiin vuosisadan vaihteessa, mutta se ei kuitenkaan keventänyt raskasta työtä.
- Portaat tehtiin aikaisemmin irtoaskeleina. Työ oli erittäin raskasta, sillä askeleitten paino oli sata kiloa metriltä, ja kaikki nostot tehtiin käsin, kertoo pitkän linjan porrasrakentaja, nyt jo eläkkeellä oleva rakennusmestari Aapo Janatuinen.
1950-luvulla alettiin valmistaa irtoaskeleiden sijaan porraselementtejä eli kokonaisia portaikkoja, joihin nykyrakentaminenkin perustuu. Elementtirakentamisen myötä työt pystyttiin siirtämään työmaaoloista sisätiloihin, mikä paransi työskentelyolosuhteita.
- Se muutti rakentamisen täydellisesti, kun kaikenlainen laudoitus jäi pois. Elementtiportaat asennettiin sen jälkeen, kun talo oli nostettu harjakorkeuteen.
Takaisin porrasrakentamisen alkujuurille
Tämän päivän portaat syntyvät samantyyppisillä menetelmillä kuin menneinä vuosikymmeninäkin. Mosaiikkibetonisia askellankkuja valetaan, hiotaan ja kasataan yhtenäisiksi kappaleiksi, mutta nykyään työssä on apuna järeitä koneita, esimerkiksi nostolaitteita ja hiomakoneita. Portaiden tekeminen vie nykyään vähintään pari viikkoa.
- Tekniikka on kehittynyt, mutta muuten porrasrakentaminen on ehkä palannut enemmän alkujuurilleen, jolloin elementtejä tehtiin tilauskohtaisesti. 1970-luvun vilkkaina aikoinahan elementtejä tehtiin elementtirakentamisen tarpeisiin, mutta 1990-luvun laman jälkeen palattiin takaisin tilausten pohjalta rakentamiseen, kertoo Lemminkäinen Betonituote Oy:n tuotantojohtaja Eero Kilpi.
Nykyaikaisessa porrasrakentamisessa myös kierrätys on kova sana, ja alalla pyritään toimimaan mahdollisimman ekologisesti. Esimerkiksi kovettunut betoni murskataan hyötykäyttöön, hiomisessa tarvittava vesi puhdistetaan ja käytetään uudelleen, ja liete käytetään lannoitustarkoitukseen.
Käytännölliset ja kauniit portaat
Hyvät portaat tunnistaa siitä, että niissä on mukava ja vaivaton kulkea. Myös tasaisena pysyvä askelnousu helpottaa liikkumista. Suomessa porrasaskelmat ovat yleensä rakennuksesta riippuen 15–18 senttiä korkeat.
1970-luvulla vallinneen betonirakennusbuumin jälkeen porrasrakentamisessa on ryhdytty taas kiinnittämään toiminnallisuuden lisäksi huomiota myös ulkoasuun. Portaista on tullut jälleen oleellinen arkkitehtoninen osa rakentamista.
- Enää ei tehdä aina vaan standardia, vaan arkkitehdit pystyvät itse määrittämään porrashuonettaan: miten se väritetään ja miten se rakentuu, Eero Kilpi kertoo.
 | |
| Porrasaskelman hiominen, kuva Lemminkäinen |
Hissit eivät syö portaita
Jokaisessa modernissa kerrostalossa on tänä päivänä hissi, joten portaiden käyttö saattaa jäädä vähäiseksi. Portaita tarvitaan kuitenkin muun muassa turvallisuussyistä, sillä rakennuksesta pitää pystyä poistumaan vaikka hissi ei toimisikaan esimerkiksi sähkökatkoksen vuoksi. Portaita tarvitaan usein myös esimerkiksi muuton yhteydessä. Talossa oleva hissi saattaa olla niin pieni, että isommat huonekalut eivät mahdu siihen, vaan ne on kannettava portaita pitkin.
Lemminkäinen Betonituote Oy:n tuotantojohtaja Eero Kilpi muistuttaa myös portaiden tuiki tärkeästä tehtävästä hyötyliikuntamahdollisuuden tarjoajana.
- Etenkin portaiden nouseminen on niin helppoa hyötyliikuntaa, että meidän kaikkien kannattaisi valita mieluummin portaat kuin hissi. Jos kävelee portaita kymmenen minuuttia päivittäin, elimistö polttaa suklaapatukan verran energiaa.
Artikkelin on tuottanut Lemminkäinen Oyj. Artikkeli on vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sellaisenaan tai käytettävissä juttupohjana.
Katso myös
Uusimmat videot
