Syksyllä 2009 tuli voimaan palveluseteleitä koskeva laki, jonka tavoitteena on helpottaa suomalaisten asioimista terveydenhuollon ammattilaisten luona tarjoamalla enemmän valinnanvapautta. Tiettyjen palvelujen osalta on jo aloitettu yksittäisiä palvelusetelikokeiluja joissakin kunnissa. Laajemmin palvelusetelit ovat kuitenkin tuttuja vain harvalle. Syksyllä voimaan tulleesta laista huolimatta sosiaali- ja terveysalan palveluseteleitä ei tunneta vielä kovinkaan hyvin, eivätkä kuntalaiset osaa pyytää niitä. Terveyspalvelualan Liiton elinkeinopoliittinen asiantuntija Jarno Talvitie pitää palvelusetelien käyttöönottoa tärkeänä muutoksena kuntalaisten aseman ja valinnanvapauden vahvistamiseksi. Hän myöntää kuitenkin, että seteleitä ei vielä tunneta kovin hyvin.
- Tuntemattomuuteen vaikuttaa kolme syytä. Ensinnäkin niitä koskeva laki on aivan uusi, joten sitä ei ole juurikaan sovellettu käytäntöön. Toiseksi setelien käyttöönotto vaatii kunnilta huolellista suunnittelua eli käyttöönotossa menee aikaa. Lisäksi kunnat eivät ole vielä ehtineet budjetoida varoja palveluseteleitä varten, Talvitie summaa.
Kuntalaiset voisivat hankkia palveluseteleillä sellaisia terveys- ja sosiaalipalveluja, joissa setelit on otettu käyttöön. Setelillä hankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tuottamalle palvelulle, eli kunnallisen terveydenhuollon sijasta sen avulla voisi hakea palvelua yksityiseltä puolelta.
- Palvelusetelilaki tarjoaa asukkaille mahdollisuuden valita, miltä palveluntuottajalta he saisivat itselleen parhaiten sopivaa palvelua. Oletettavaa on, että palveluseteliä tullaan ottamaan alkuvaiheessa käyttöön ainakin sellaisissa terveyspalveluissa, jotka ovat selkeästi määriteltävissä ja tuotteistettavissa. Näitä palveluja ja toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi suun terveydenhuolto, kaihileikkaukset, tietyt ortopediset toimenpiteet sekä vammaisille suunnatut palvelut.
Hyviä kokemuksia, korkeita odotuksia Uuden lainsäädännön uskotaan kannustavan kuntia laajemmin palveluseteleiden käyttöön. Niiden lanseeraaminen ei kuitenkaan tapahdu sormia napsauttamalla, vaan se vaatii kunnalta huolellista suunnittelua.
- Kuntien pitää nyt tarkastella palvelutuotantoaan kokonaisuutena, ja miettiä, miten sitä voitaisiin kehittää palveluseteleiden avulla. Viime vuonna ja tänä vuonna kunnat eivät ehtineet vielä varata budjettiin varoja seteleitä varten, mutta uskon, että vuonna 2011 nähdään jo palveluseteliavauksia siellä täällä, Talvitie sanoo.
Ennen uutta lakia palveluseteleitä on ollut käytössä muun muassa kotipalveluissa, ja kokemukset ovat olleet hyviä niin asiakkaiden ja palveluntuottajien kuin kuntienkin mielestä. Uudelle palvelusetelilaille on asetettu positiivisia odotuksia. Terveyspalvelualan Liiton elinkeinopoliittinen asiantuntija Jarno Talvitie muistuttaa kuitenkin, että kuntalaiset eivät saa palveluseteleitä automaattisesti, vaan kunta antaa sen.
- Ensimmäinen edellytys on tietysti se, että palvelusetelit on otettu käyttöön kunnassa ja asiakkaan tarvitsemassa palvelussa. Kunta arvioi ensin asiakkaan palveluntarpeen ja katsoo, onko palvelun tuottaminen setelin avulla paras vaihtoehto. Kuntalainen ei siis ole oikeutettu nimenomaan palveluseteleihin vaan palvelun saamiseen.
Jonotus voi käydä kalliiksi Yksi palveluseteleiden käyttökohteista ovat hammaslääkäripalvelut. Etenkin suuremmissa kaupungeissa jonot julkiseen hammashoitoon ovat olleet niin pitkiä, että moni valitsee suosiolla yksityisen hammaslääkärin.
- Julkisten palveluiden tarjonnassa on suuria alueellisia vaihteluita. Ei ole olemassa selkeää asiakasryhmää, joka erityisesti hakisi hammaslääkäripalveluita julkisen puolen sijaan yksityiseltä. Eniten terveydestään huolehtivat ovat myös valmiita panostamaan hyvinvointiinsa enemmän, toteaa Oral Hammaslääkäreiden palvelujohtaja Anna-Maria Mäkelä.
- Pitkä jonottaminen voi johtaa kuntalaisten terveyden heikkenemiseen, joka puolestaan aiheuttaa helposti lisäkustannuksia sekä asiakkaille itselleen että koko järjestelmälle. Palveluseteleiden tarjoama nopea hoitoon pääseminen on kansantaloudellisesti edullista.
Palveluseteleiden käytöstä ei ole vielä kovinkaan paljon kokemusta, mutta Mäkelä arvioi perustoiminnan säilyvän ennallaan seteleistä huolimatta. Muutoksia tulee lähinnä laskutuskäytäntöihin.
Katso aiheeseen liittyvä video tästä Artikkelin on tuottanut Terveyspalvelualan Liitto.