Vapaa-aika
16.5.2012
Netti-tv: Tuhansia suomalaiseläkeläisiä ulkomailla ilman täyttä terveydenhuollon turvaa
Ilmiöt
Takaisin
12.11.2008
Ovatko julkkikset toimittajille vapaata riistaa?
Sananvapaus on Suomessa perusoikeus, mutta tiedotusvälineille voidaan silti langettaa rangaistuksia ja korvausvaatimuksia jälkikäteen. Yksityisyyden suojan laajuus sekä yleisön oikeus tietää määrittelevät sen, millaisia kuvia tai tietoja esimerkiksi julkisuuden henkilöistä saa julkaista.
Sananvapaus on perus- ja ihmisoikeus, joka Suomessa on hyvin laaja etenkin kansainvälisesti tarkasteluna. Esimerkiksi lehtien kirjoittelua ei voi estää etukäteen, mutta jälkikäteen voidaan kuitenkin langettaa rangaistuksia ja korvausvaatimuksia, jos julkaistut viestit ovat rikoslain tai vahingonkorvauslain vastaisia.
- Suomalaiset toimittajat tuntevat sananvapauden pelisäännöt pääosin varsin hyvin, mutta etenkin yksityisyyden suoja herättää jonkin verran kysymyksiä. Esimerkiksi kaikille ei ole selvää se, että julkisista lähteistä saatavien tietojen julkaiseminen joukkotiedotusvälineissä ei välttämättä ole luvallista, toteaa viestintäoikeuden tutkija, oikeustieteen tohtori Päivi Tiilikka.
- Toisaalta tietämättömyys voi johtaa myös aiheettomaan itsesensuuriin eli seurausten pelossa saatetaan jättää julkaisematta aineistoa, joka olisi ollut julkaisukelpoista. Esimerkiksi jonkun vallankäyttäjäksi pyrkivän henkilön epäiltyjen väärinkäytösten tai rikosten julkistaminen voi olla relevanttia tietoa.
Mitä yleisöllä on oikeus tietää?
Viihdelehdistö voi Suomessa paksusti, ja julkisuuden henkilöt tuntuvat usein olevan medialle vapaata riistaa. Yksityiselämän suoja kuuluu kaikille asemasta riippumatta, mutta sen laajuus määrittyy tapauskohtaisesti; esimerkiksi vallankäyttäjillä yksityisyydensuoja on huomattavasti suppeampi kuin tavallisilla ihmisillä.
- Näiden kahden välimaastoon sijoittuvat julkkikset, jotka voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, miten laajaksi heidän yksityisyydensuojansa muodostuu. Makuuhuoneeseensa webbikameran asentanut henkilö ei voi vaatia itselleen samanlaista yksityisyyttä kuin vain työnsä puolesta julkisuudessa oleva, Tiilikka muistuttaa.
Jos julkisuuden henkilö ajautuu riitatilanteeseen esimerkiksi jonkin viihdelehden kanssa, ratkaisuun vaikuttavat muun muassa yleisön oikeus vastaanottaa tietoa sekä se, paljonko henkilö itse avaa yksityiselämäänsä julkisuudessa.
- Mitä intiimimpi tai arkaluonteisempi tieto on kyseessä, sitä paremmat perusteet sen julkaisulle pitää olla. Julkisuudessa kerrotaan usein hyvin henkilökohtaisista ihmissuhde- tai sairausasioista, joilla ei kuitenkaan ole mitään merkitystä julkkiksen työn kannalta.
Julkisellakin paikalla on yksityisyydensuoja
Monet viihdelehdet maksavat yksityishenkilöille palkkioita, jos he lähettävät toimituksen käyttöön julkkiksista nappaamiaan valokuvia. Jos julkisuuden henkilö kuvataan kiusallisessa tilanteessa silloin, kun hän ei ole töissä, kuvan ottajan vastuuta voidaan tutkia joko avunantajana tai yllyttäjänä. Käytännössä vastuuseen joutuu kuitenkin kuvan vastaanottaneen ja julkaisseen lehden palstanpitäjä, sillä viihdelehdet usein lupaavat kuvien lähettäjille lähdesuojan.
- Myös julkisella paikalla tapahtuva toiminta voi kuulua yksityisyyden piiriin, jos henkilö viettää vapaa-aikaa eikä ole julkisessa yleisötilaisuudessa tai edustamassa. Voi olla, että julkisella paikalla otettu kuva esimerkiksi hempeilevästä pariskunnasta tai yöhön sammuneesta kulkijasta loukkaa yksityisyyttä, oikeustieteen tohtori Päivi Tiilikka toteaa.
Artikkelin on tuottanut WSOYpro
Sananvapaus on perus- ja ihmisoikeus, joka Suomessa on hyvin laaja etenkin kansainvälisesti tarkasteluna. Esimerkiksi lehtien kirjoittelua ei voi estää etukäteen, mutta jälkikäteen voidaan kuitenkin langettaa rangaistuksia ja korvausvaatimuksia, jos julkaistut viestit ovat rikoslain tai vahingonkorvauslain vastaisia.
- Suomalaiset toimittajat tuntevat sananvapauden pelisäännöt pääosin varsin hyvin, mutta etenkin yksityisyyden suoja herättää jonkin verran kysymyksiä. Esimerkiksi kaikille ei ole selvää se, että julkisista lähteistä saatavien tietojen julkaiseminen joukkotiedotusvälineissä ei välttämättä ole luvallista, toteaa viestintäoikeuden tutkija, oikeustieteen tohtori Päivi Tiilikka.
- Toisaalta tietämättömyys voi johtaa myös aiheettomaan itsesensuuriin eli seurausten pelossa saatetaan jättää julkaisematta aineistoa, joka olisi ollut julkaisukelpoista. Esimerkiksi jonkun vallankäyttäjäksi pyrkivän henkilön epäiltyjen väärinkäytösten tai rikosten julkistaminen voi olla relevanttia tietoa.
Mitä yleisöllä on oikeus tietää?
Viihdelehdistö voi Suomessa paksusti, ja julkisuuden henkilöt tuntuvat usein olevan medialle vapaata riistaa. Yksityiselämän suoja kuuluu kaikille asemasta riippumatta, mutta sen laajuus määrittyy tapauskohtaisesti; esimerkiksi vallankäyttäjillä yksityisyydensuoja on huomattavasti suppeampi kuin tavallisilla ihmisillä.
- Näiden kahden välimaastoon sijoittuvat julkkikset, jotka voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, miten laajaksi heidän yksityisyydensuojansa muodostuu. Makuuhuoneeseensa webbikameran asentanut henkilö ei voi vaatia itselleen samanlaista yksityisyyttä kuin vain työnsä puolesta julkisuudessa oleva, Tiilikka muistuttaa.
Jos julkisuuden henkilö ajautuu riitatilanteeseen esimerkiksi jonkin viihdelehden kanssa, ratkaisuun vaikuttavat muun muassa yleisön oikeus vastaanottaa tietoa sekä se, paljonko henkilö itse avaa yksityiselämäänsä julkisuudessa.
- Mitä intiimimpi tai arkaluonteisempi tieto on kyseessä, sitä paremmat perusteet sen julkaisulle pitää olla. Julkisuudessa kerrotaan usein hyvin henkilökohtaisista ihmissuhde- tai sairausasioista, joilla ei kuitenkaan ole mitään merkitystä julkkiksen työn kannalta.
Julkisellakin paikalla on yksityisyydensuoja
Monet viihdelehdet maksavat yksityishenkilöille palkkioita, jos he lähettävät toimituksen käyttöön julkkiksista nappaamiaan valokuvia. Jos julkisuuden henkilö kuvataan kiusallisessa tilanteessa silloin, kun hän ei ole töissä, kuvan ottajan vastuuta voidaan tutkia joko avunantajana tai yllyttäjänä. Käytännössä vastuuseen joutuu kuitenkin kuvan vastaanottaneen ja julkaisseen lehden palstanpitäjä, sillä viihdelehdet usein lupaavat kuvien lähettäjille lähdesuojan.
- Myös julkisella paikalla tapahtuva toiminta voi kuulua yksityisyyden piiriin, jos henkilö viettää vapaa-aikaa eikä ole julkisessa yleisötilaisuudessa tai edustamassa. Voi olla, että julkisella paikalla otettu kuva esimerkiksi hempeilevästä pariskunnasta tai yöhön sammuneesta kulkijasta loukkaa yksityisyyttä, oikeustieteen tohtori Päivi Tiilikka toteaa.
Artikkelin on tuottanut WSOYpro
Katso myös
Uusimmat videot
