Vapaa-aika
16.5.2012
Netti-tv: Tuhansia suomalaiseläkeläisiä ulkomailla ilman täyttä terveydenhuollon turvaa
Arki
Takaisin
10.2.2009
Onko tuontiliha turvallista?
Vaikka Suomi onkin melko omavarainen lihantuotannon suhteen, maahan tuodaan jonkin verran lihaa ulkomailta paikkaamaan omaa tuotantoa. Suuri osa tuontilihasta on peräisin Brasiliasta, jossa olosuhteet ovat ihanteelliset karjankasvatukseen. Miten tuontiliha vaikuttaa lihan hintaan Suomessa, ja kuinka laadukasta tuotanto on ulkomailla?
Suomalaiset syövät keskimäärin 70 kiloa lihaa joka vuosi. Useimmiten lautaselle päätyy possua, mutta myös broilerin suosio on ollut kovassa kasvussa viime vuosina. Vaikka Suomi onkin lihan suhteen huomattavasti omavaraisempi kuin muut EU-maat, myös meille tuodaan lihaa ulkomailta.
- Lihan tuontimäärät ovat Suomessa huomattavan paljon pienempiä vaikkapa Ruotsiin verrattuna. Esimerkiksi possua tuodaan Suomeen vain kuusi prosenttia, kun taas Ruotsissa lähes puolet sianlihasta on tuontitavaraa, kertoo STC-Meat Oy:n toimitusjohtaja Peter Rajalin.
Lihan maahantuonnin taustalla on Suomessa pääasiassa kaksi syytä: kulutusta on enemmän kuin tuotantoa, ja tuonnin avulla lihan hinta pidetään kuluttajan kannalta edullisena.
- Tuonti on normaalia kaikkien tuotteiden osalta, mikäli omassa maassa ei ole tarpeeksi tuotantoa. Jos oman maan hintataso on huomattavasti erilainen kuin muualla Euroopassa tai jopa kauempana, se kannustaa firmoja tuontiin, ja hintataso pysyy näin kurissa.
Tuonti pitää hinnat kurissa
Suomeen tuodaan lihaa useasta maasta. Tuontipossu on yleensä peräisin Tanskasta tai Saksasta ja nauta Etelä-Amerikasta tai muista EU-maista. Broileria tuodaan paljon Brasiliasta ja Thaimaasta ja lammasta Uudesta-Seelannista.
Hintaero kotimaisen lihan ja tuontilihan välillä muodostuu pääasiassa tuotantomaan olosuhteista. Esimerkiksi Brasiliassa on Suomeen verrattuna aivan ylivoimaiset olosuhteet naudanlihan tuotantoon tai mihin tahansa maatalouteen.
- Brasiliasta tuodaan Suomeen ensisijaisesti pihvihärkää, ja siitä etenkin arvo-osia, joita Suomessa syödään enemmän kuin pystytään tuottamaan. Arvo-osat tarkoittavat tässä lähinnä fileitä, Rajalin sanoo.
Tuontilihan laatu on puhuttanut Suomessa paljon. Esimerkiksi brasilialainen naudanliha on kuitenkin turvallista myös suomalaisella mittapuulla, sillä tuotantoa, farmeja ja teurastamoja valvovat paikan päällä EU:n tarkastajat.
- Suomalaisen kuluttajan kannalta on tärkeää myös se, että eläinlääkärit tarkastavat jokaisen tuontikontin Suomessa vielä uudelleen.
Olosuhteet suosivat karjankasvatusta
Brasilia on maailman kärkiluokkaa soijan, kahvin ja sokerin tuottajana, ja siitä on muodostunut maatalousmahti. Viljelyn lisäksi myös lihantuotanto on Brasiliassa tärkeä elinkeino, sillä olosuhteet ovat ihanteelliset karjankasvatukseen.
- Brasiliassa on ympärivuotinen kesä eikä rehua tarvitse ostaa, kun karja on koko ajan laitumella. Sikäläinen palkka- ja hintataso on alhainen, ja myös lihan vienti laivarahtina on edullista, STC Meat Oy:n toimitusjohtaja Peter Rajalin toteaa.
Artikkelin on tuottanut STC-Meat Oy
Suomalaiset syövät keskimäärin 70 kiloa lihaa joka vuosi. Useimmiten lautaselle päätyy possua, mutta myös broilerin suosio on ollut kovassa kasvussa viime vuosina. Vaikka Suomi onkin lihan suhteen huomattavasti omavaraisempi kuin muut EU-maat, myös meille tuodaan lihaa ulkomailta.
- Lihan tuontimäärät ovat Suomessa huomattavan paljon pienempiä vaikkapa Ruotsiin verrattuna. Esimerkiksi possua tuodaan Suomeen vain kuusi prosenttia, kun taas Ruotsissa lähes puolet sianlihasta on tuontitavaraa, kertoo STC-Meat Oy:n toimitusjohtaja Peter Rajalin.
Lihan maahantuonnin taustalla on Suomessa pääasiassa kaksi syytä: kulutusta on enemmän kuin tuotantoa, ja tuonnin avulla lihan hinta pidetään kuluttajan kannalta edullisena.
- Tuonti on normaalia kaikkien tuotteiden osalta, mikäli omassa maassa ei ole tarpeeksi tuotantoa. Jos oman maan hintataso on huomattavasti erilainen kuin muualla Euroopassa tai jopa kauempana, se kannustaa firmoja tuontiin, ja hintataso pysyy näin kurissa.
Tuonti pitää hinnat kurissa
Suomeen tuodaan lihaa useasta maasta. Tuontipossu on yleensä peräisin Tanskasta tai Saksasta ja nauta Etelä-Amerikasta tai muista EU-maista. Broileria tuodaan paljon Brasiliasta ja Thaimaasta ja lammasta Uudesta-Seelannista.
Hintaero kotimaisen lihan ja tuontilihan välillä muodostuu pääasiassa tuotantomaan olosuhteista. Esimerkiksi Brasiliassa on Suomeen verrattuna aivan ylivoimaiset olosuhteet naudanlihan tuotantoon tai mihin tahansa maatalouteen.
- Brasiliasta tuodaan Suomeen ensisijaisesti pihvihärkää, ja siitä etenkin arvo-osia, joita Suomessa syödään enemmän kuin pystytään tuottamaan. Arvo-osat tarkoittavat tässä lähinnä fileitä, Rajalin sanoo.
Tuontilihan laatu on puhuttanut Suomessa paljon. Esimerkiksi brasilialainen naudanliha on kuitenkin turvallista myös suomalaisella mittapuulla, sillä tuotantoa, farmeja ja teurastamoja valvovat paikan päällä EU:n tarkastajat.
- Suomalaisen kuluttajan kannalta on tärkeää myös se, että eläinlääkärit tarkastavat jokaisen tuontikontin Suomessa vielä uudelleen.
Olosuhteet suosivat karjankasvatusta
Brasilia on maailman kärkiluokkaa soijan, kahvin ja sokerin tuottajana, ja siitä on muodostunut maatalousmahti. Viljelyn lisäksi myös lihantuotanto on Brasiliassa tärkeä elinkeino, sillä olosuhteet ovat ihanteelliset karjankasvatukseen.
- Brasiliassa on ympärivuotinen kesä eikä rehua tarvitse ostaa, kun karja on koko ajan laitumella. Sikäläinen palkka- ja hintataso on alhainen, ja myös lihan vienti laivarahtina on edullista, STC Meat Oy:n toimitusjohtaja Peter Rajalin toteaa.
Artikkelin on tuottanut STC-Meat Oy
Katso myös
Uusimmat videot
