Asuminen ja rakentaminen
8.2.2012
Netti-tv: Tutkimus: Taantuma ei pelota suomalaisia asunnonostajia - erityisesti miehet luottavaisia
Asuminen ja rakentaminen
Takaisin
28.5.2009
Onko kotisi vakuutettu vesivahingon varalta?
Joka viidennestä suomalaiskodista puuttuu tällä hetkellä kotivakuutus. Ahkerimpia vakuuttajia ovat oman kotinsa omistavat suomalaiset, sillä jopa 93 prosenttia omistusasunnoista on vakuutettu. Sen sijaan vuokra-asunnoista vain puolet on turvattu vakuutuksella. Yksi kodin vahinko-ongelmista ovat vesivahingot, joita Suomessa sattuu paljon, mutta joita vakuutusyhtiöt korvaavat vain rajoitetusti. Uusi pohjoismainen malli tarjoaa tähän helpotusta.
Kotivakuutusten puute muistuu usein mieleen vasta silloin, kun vahinko on jo sattunut. Esimerkiksi kärähtäneen sähkölaitteen tai rikkoutuneen vesiputken aiheuttamat vahingot kuuluisivat kuitenkin laajan kotivakuutuksen piiriin. Kotivakuutusten puute johtuu usein paljolti tietämättömyydestä. Kerros- ja rivitalo asukkaat eivät välttämättä tiedä, että taloyhtiön vakuutus ei kata heidän irtaimistoaan vaan ainoastaan rakennukselle aiheutuneet vahingot. Ilman kotivakuutusta riski on irtaimiston osalta asukkaiden omalla vastuulla.
Vesivahingot ovat yksi yleisimmistä syistä hakea korvauksia, mutta niiden yleisyydestä huolimatta vakuutusyhtiöt suhtautuvat kosteusvaurioiden korvaamiseen melko nihkeästi. Kotivakuutus kattaa laajimmillaankin vain ne kosteusvauriot, jotka johtuvat joko putkirikosta tai jonkin kotitalouskoneen vuodosta.
- Peruskotivakuutuksen korvausmalli on samanlainen myös muissa Pohjoismaissa. Norjassa ja Ruotsissa on kuitenkin lisäksi käytössä laajempi kotivakuutus, joka tulee meillekin käyttöön keväällä. Uusi vakuutusmahdollisuus laajentaa korvauspiiriä niin, että sen puitteissa voidaan korvata laajemmin myös isommat, rakenteita vahingoittaneet vesikaton rikkoutumisesta aiheutuneet sade- ja sulamisvesivauriot. Myös kylpyhuonevahinkoja voidaan korvata aikaisempaa laajemmin esimerkiksi asianmukaisen vesieristeen pettäessä, Ifin kotitalouksien omaisuusvakuutusten johtaja Veli-Pekka Kemppinen kertoo.
Vesivahinkojen laajemman korvausmallin taustalla vaikuttaa muun muassa kosteus- ja vuotovahinkojen lisääntyminen kaikissa Pohjoismaissa. Pahimmillaan vesivahingot voivat johtaa lahottajasienten aiheuttamiin kiinteistön rakennevaurioihin, joiden korvaaminen kuuluu uuden vakuutusmallin piiriin.
- Vesivahinkojen lisääntymiselle on monia syitä, muun muassa asukkaiden tekemät käyttö- ja asennusvirheet, laatuvirheet, erilaisten koneiden aiheuttamat vahingot sekä kosteiden tilojen lisääntyminen asuintiloissa. Vahinkoja voidaan torjua ennalta esimerkiksi seuraamalla kosteiden tilojen kuntoa, valvomalla käynnissä olevia koneita sekä varmistamalla, että erilaisten laitteiden asennukset tehdään aina ammattilaisten voimin.
Sähkövahinkojen uskotaan kasvavan
Suomalaiset hakevat kotivakuutuksesta useimmiten korvauksia muun muassa sähkövahinkojen, tulipalojen, vuotojen, ilkivaltavahinkojen sekä rikkoutumisten vuoksi. Erityisesti sähkövahinkojen määrän uskotaan kasvavan, sillä koteihin tulee jatkuvasti uusia sähkölaitteita.
- Korvaussummissa mitattuna suurimmat vahingot aiheutuvat tulipaloista. Vuodoilla on kuitenkin on yllättävän suuri osuus: kotitalouksissa sattuu vuosittain hiukan yli 20 000 vesivahinkoa, ja vakuutusyhtiöiden korvausmenot niiden osalta ovat noin 65 miljoonaa euroa, kertoo Ifin kotitalouksien vahinkovakuutusten johtaja Veli-Pekka Kemppinen.
Laajinkaan vakuutus ei kuitenkaan kata kaikkia vahinkoja, sillä Suomen vakuutusehdoissa on rajattu korvausten ulkopuolelle määrätynlaiset vahingot. Korvauksia ei saa esimerkiksi rakennusmateriaali- ja työvirheistä aiheutuneista vahingoista, takuuseen menevistä ongelmista, homeen tai lahoamisen kaltaisista hitaasti syntyvistä vahingoista eikä lumen tai tavanomaisen vesisateen aiheuttamista vahingoista.
Faktaa:
- Suomessa sattuu kotitalouksissa vuosittain yli 20 000 vesivahinkoa, joista vakuutusyhtiöt maksavat yhteensä 65 miljoonan euron korvaukset joka vuosi.
- Tyypillisimpiä vesivahinkojen syitä ovat suunnitteluvirheet, huolimaton asennustyö, metalliputkien syöpyminen sekä pakkasen aiheuttamat vauriot. Vahinkoja voitaisiin ennaltaehkäistä kiinnittämällä entistä tarkempaa huomiota käyttövesi- ja lämmitysjärjestelmän valintaan ja kuntoon sekä käyttämällä asennus- ja korjaustöissä ammattilaisia
.
- If Kotivakuutuksen uusi LaajaPlus-turva kattaa aiempaa laajemmin omakotitaloissa sattuvia vahinkoja. Mukana ovat muun muassa omakotitalon vesikaton vuodosta tai kylpyhuoneen eristeen rikkoutumisesta aiheutuvat kosteusvauriot sekä lahottajasienen aiheuttamat vahingot, joita tavallinen kotivakuutus ei kata.
- Vakuutuksen saa alle 30-vuotiaisiin rakennuksiin suoraan. Sitä vanhempiin rakennuksiin edellytetään ennakkotarkastusta, jonka perusteella päätetään, myönnetäänkö vakuutus.
Artikkelin on tuottanut If.
Kotivakuutusten puute muistuu usein mieleen vasta silloin, kun vahinko on jo sattunut. Esimerkiksi kärähtäneen sähkölaitteen tai rikkoutuneen vesiputken aiheuttamat vahingot kuuluisivat kuitenkin laajan kotivakuutuksen piiriin. Kotivakuutusten puute johtuu usein paljolti tietämättömyydestä. Kerros- ja rivitalo asukkaat eivät välttämättä tiedä, että taloyhtiön vakuutus ei kata heidän irtaimistoaan vaan ainoastaan rakennukselle aiheutuneet vahingot. Ilman kotivakuutusta riski on irtaimiston osalta asukkaiden omalla vastuulla.
Vesivahingot ovat yksi yleisimmistä syistä hakea korvauksia, mutta niiden yleisyydestä huolimatta vakuutusyhtiöt suhtautuvat kosteusvaurioiden korvaamiseen melko nihkeästi. Kotivakuutus kattaa laajimmillaankin vain ne kosteusvauriot, jotka johtuvat joko putkirikosta tai jonkin kotitalouskoneen vuodosta.
- Peruskotivakuutuksen korvausmalli on samanlainen myös muissa Pohjoismaissa. Norjassa ja Ruotsissa on kuitenkin lisäksi käytössä laajempi kotivakuutus, joka tulee meillekin käyttöön keväällä. Uusi vakuutusmahdollisuus laajentaa korvauspiiriä niin, että sen puitteissa voidaan korvata laajemmin myös isommat, rakenteita vahingoittaneet vesikaton rikkoutumisesta aiheutuneet sade- ja sulamisvesivauriot. Myös kylpyhuonevahinkoja voidaan korvata aikaisempaa laajemmin esimerkiksi asianmukaisen vesieristeen pettäessä, Ifin kotitalouksien omaisuusvakuutusten johtaja Veli-Pekka Kemppinen kertoo.
Vesivahinkojen laajemman korvausmallin taustalla vaikuttaa muun muassa kosteus- ja vuotovahinkojen lisääntyminen kaikissa Pohjoismaissa. Pahimmillaan vesivahingot voivat johtaa lahottajasienten aiheuttamiin kiinteistön rakennevaurioihin, joiden korvaaminen kuuluu uuden vakuutusmallin piiriin.
- Vesivahinkojen lisääntymiselle on monia syitä, muun muassa asukkaiden tekemät käyttö- ja asennusvirheet, laatuvirheet, erilaisten koneiden aiheuttamat vahingot sekä kosteiden tilojen lisääntyminen asuintiloissa. Vahinkoja voidaan torjua ennalta esimerkiksi seuraamalla kosteiden tilojen kuntoa, valvomalla käynnissä olevia koneita sekä varmistamalla, että erilaisten laitteiden asennukset tehdään aina ammattilaisten voimin.
Sähkövahinkojen uskotaan kasvavan
Suomalaiset hakevat kotivakuutuksesta useimmiten korvauksia muun muassa sähkövahinkojen, tulipalojen, vuotojen, ilkivaltavahinkojen sekä rikkoutumisten vuoksi. Erityisesti sähkövahinkojen määrän uskotaan kasvavan, sillä koteihin tulee jatkuvasti uusia sähkölaitteita.
- Korvaussummissa mitattuna suurimmat vahingot aiheutuvat tulipaloista. Vuodoilla on kuitenkin on yllättävän suuri osuus: kotitalouksissa sattuu vuosittain hiukan yli 20 000 vesivahinkoa, ja vakuutusyhtiöiden korvausmenot niiden osalta ovat noin 65 miljoonaa euroa, kertoo Ifin kotitalouksien vahinkovakuutusten johtaja Veli-Pekka Kemppinen.
Laajinkaan vakuutus ei kuitenkaan kata kaikkia vahinkoja, sillä Suomen vakuutusehdoissa on rajattu korvausten ulkopuolelle määrätynlaiset vahingot. Korvauksia ei saa esimerkiksi rakennusmateriaali- ja työvirheistä aiheutuneista vahingoista, takuuseen menevistä ongelmista, homeen tai lahoamisen kaltaisista hitaasti syntyvistä vahingoista eikä lumen tai tavanomaisen vesisateen aiheuttamista vahingoista.
Faktaa:
- Suomessa sattuu kotitalouksissa vuosittain yli 20 000 vesivahinkoa, joista vakuutusyhtiöt maksavat yhteensä 65 miljoonan euron korvaukset joka vuosi.
- Tyypillisimpiä vesivahinkojen syitä ovat suunnitteluvirheet, huolimaton asennustyö, metalliputkien syöpyminen sekä pakkasen aiheuttamat vauriot. Vahinkoja voitaisiin ennaltaehkäistä kiinnittämällä entistä tarkempaa huomiota käyttövesi- ja lämmitysjärjestelmän valintaan ja kuntoon sekä käyttämällä asennus- ja korjaustöissä ammattilaisia
.
- If Kotivakuutuksen uusi LaajaPlus-turva kattaa aiempaa laajemmin omakotitaloissa sattuvia vahinkoja. Mukana ovat muun muassa omakotitalon vesikaton vuodosta tai kylpyhuoneen eristeen rikkoutumisesta aiheutuvat kosteusvauriot sekä lahottajasienen aiheuttamat vahingot, joita tavallinen kotivakuutus ei kata.
- Vakuutuksen saa alle 30-vuotiaisiin rakennuksiin suoraan. Sitä vanhempiin rakennuksiin edellytetään ennakkotarkastusta, jonka perusteella päätetään, myönnetäänkö vakuutus.
Artikkelin on tuottanut If.
Katso myös
Uusimmat videot
