Asuminen ja rakentaminen
8.2.2012
Netti-tv: Tutkimus: Taantuma ei pelota suomalaisia asunnonostajia - erityisesti miehet luottavaisia
Ilmiöt
Takaisin
30.4.2010
Oikein valittu ammattijärjestö voi olla ratkaiseva tekijä uralla
Useimmiten nuorten mielikuva ammattiliittojen tarjoamista palveluista rajoittuu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Tosiasiassa palvelut ovat kuitenkin paljon laajempia. Oikein valittu ammattijärjestö voi koitua työuran kannalta yhdeksi merkittäväksi tekijäksi.
Ammattijärjestöt ovat tämän päivän nuorten mielissä lakkoilevia järjestöjä, eivätkä mielikuvat tavallista jäsentä palvelevana liittona toteudu. Ammattijärjestöiltä kaivattaisiin enemmän tietoa niiden toiminnasta nuorten omien vaikuttamiskanavien kautta.
– Mielestäni on hyvin tervettä, että nuoret haastavat ammattiliitot miettimään omaa toimintaansa. Enää ei voi olla siten, että 50-vuotiaat tekevät päätökset ja pohtivat, mitä nuoret mahtaisivat ammattiliitoiltaan haluta, myyntialan ammattilaisia edustavan SMKJ:n koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä miettii.
Nuoret ovat tosiasiassa aktiivisia
Nuori sukupolvi on löytänyt vaikuttamiskanavikseen sähköiset verkostot, eikä järjestöihin sitoutuminen ole heille enää niin tyypillistä kuin aiemmille sukupolville. Tosiasiassa nykyiset nuoret aikuiset ovat aktiivisempi sukupolvi kuin aiemmat.
– Nuorille ei enää riitä, että ammattiliitot tarjoavat vain turvaa. He haluavat myös verkostoitua, mikä onkin erityisen tärkeä tekijä monelta kannalta. Tärkeintä on, että opiskeluaikoina verkostoituu ammattijärjestössä olevien, työelämässä toimivien jäsenten kanssa, sillä se voi edesauttaa ratkaisevasti ensimmäisen työpaikan löytymistä.
Monelle taloudelliset edut ovat tärkeitä asioita. Tosiasiassa ne ovat paljon laajempia kuin vain pelkkä ansiosidonnainen työttömyysturva, joka yleensä mielletään ainoaksi eduksi.
– Nuoren kannalta mikään ei ole pahempi vaihtoehto kuin työttömyys valmistumisen jälkeen. Se on shokki itsetunnolle, mutta myös taloudellinen katastrofi. Ammatillinen koulutus ja työelämävalmennus ovat tärkeitä liittojen tarjoamia etuja. Edelläkävijäliitto tarjoaa myös rekrytointikoulutusta ja vinkkejä työnhaussa pärjäämiseen. Työsuhteen solmimiseen liittyvät vinkit ja lakipalvelut ovat myös tärkeitä etuja nuorille.
Muutokset kohtaavat liittojakin
Ammattiliittoja on lukuisia, ja monelle saattaa olla hiukan epäselvää, mihin niistä pitäisi kuulua. Röksä kehottaa pohtimaan asiaa oman työuransa kannalta.
– Suomessa liitytään perinteisesti omaa opiskelualaa tukevaan liittoon. Kuitenkin työelämässä oma työnkuva saattaakin olla jollakin muulla tehtävällä painottunut. Silloin kannattaa valita järjestö, joka tukee omaa uraa esimerkiksi tarjoamalla juuri oikeanlaista koulutusta ja oikeanlaisia verkostoitumismahdollisuuksia.
Tulevaisuudessa ammattiliitot kohtaavat muutosten tuulia. Ne joutuvat palvelemaan tavallista rivijäsentä entistä enemmän. Röksä uskoo, että seuraavan vajaan kymmenen vuoden aikana ammattijärjestökenttä muuttuu ”sateenkaarimalliksi”. Hän uskoo myös, että ammattiliittojen on palveltava nuoria jäseniään enemmän sähköisillä palveluilla integroimalla jäsenyyteen suoraan kuuluvat palvelut sekä lisäpalvelut kokonaisuudeksi, jonka edut aukeavat jäsenelle helposti ja konkreettisesti.
– Jokainen työntekijä valitsee kattojärjestönsä, jonka alta valitaan edelleen omaa uraa, tehtäviä, ja harrastuksia tukevia palveluita. Eli jäsenmaksu koostuisikin siitä, mitä palveluita haluaa itselleen, Röksä kaavailee.
Katso aiheeseen liittyvä video tästä
Artikkelin on tuottanut Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ.
Ammattijärjestöt ovat tämän päivän nuorten mielissä lakkoilevia järjestöjä, eivätkä mielikuvat tavallista jäsentä palvelevana liittona toteudu. Ammattijärjestöiltä kaivattaisiin enemmän tietoa niiden toiminnasta nuorten omien vaikuttamiskanavien kautta.
– Mielestäni on hyvin tervettä, että nuoret haastavat ammattiliitot miettimään omaa toimintaansa. Enää ei voi olla siten, että 50-vuotiaat tekevät päätökset ja pohtivat, mitä nuoret mahtaisivat ammattiliitoiltaan haluta, myyntialan ammattilaisia edustavan SMKJ:n koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä miettii.
Nuoret ovat tosiasiassa aktiivisia
Nuori sukupolvi on löytänyt vaikuttamiskanavikseen sähköiset verkostot, eikä järjestöihin sitoutuminen ole heille enää niin tyypillistä kuin aiemmille sukupolville. Tosiasiassa nykyiset nuoret aikuiset ovat aktiivisempi sukupolvi kuin aiemmat.
– Nuorille ei enää riitä, että ammattiliitot tarjoavat vain turvaa. He haluavat myös verkostoitua, mikä onkin erityisen tärkeä tekijä monelta kannalta. Tärkeintä on, että opiskeluaikoina verkostoituu ammattijärjestössä olevien, työelämässä toimivien jäsenten kanssa, sillä se voi edesauttaa ratkaisevasti ensimmäisen työpaikan löytymistä.
Monelle taloudelliset edut ovat tärkeitä asioita. Tosiasiassa ne ovat paljon laajempia kuin vain pelkkä ansiosidonnainen työttömyysturva, joka yleensä mielletään ainoaksi eduksi.
– Nuoren kannalta mikään ei ole pahempi vaihtoehto kuin työttömyys valmistumisen jälkeen. Se on shokki itsetunnolle, mutta myös taloudellinen katastrofi. Ammatillinen koulutus ja työelämävalmennus ovat tärkeitä liittojen tarjoamia etuja. Edelläkävijäliitto tarjoaa myös rekrytointikoulutusta ja vinkkejä työnhaussa pärjäämiseen. Työsuhteen solmimiseen liittyvät vinkit ja lakipalvelut ovat myös tärkeitä etuja nuorille.
Muutokset kohtaavat liittojakin
Ammattiliittoja on lukuisia, ja monelle saattaa olla hiukan epäselvää, mihin niistä pitäisi kuulua. Röksä kehottaa pohtimaan asiaa oman työuransa kannalta.
– Suomessa liitytään perinteisesti omaa opiskelualaa tukevaan liittoon. Kuitenkin työelämässä oma työnkuva saattaakin olla jollakin muulla tehtävällä painottunut. Silloin kannattaa valita järjestö, joka tukee omaa uraa esimerkiksi tarjoamalla juuri oikeanlaista koulutusta ja oikeanlaisia verkostoitumismahdollisuuksia.
Tulevaisuudessa ammattiliitot kohtaavat muutosten tuulia. Ne joutuvat palvelemaan tavallista rivijäsentä entistä enemmän. Röksä uskoo, että seuraavan vajaan kymmenen vuoden aikana ammattijärjestökenttä muuttuu ”sateenkaarimalliksi”. Hän uskoo myös, että ammattiliittojen on palveltava nuoria jäseniään enemmän sähköisillä palveluilla integroimalla jäsenyyteen suoraan kuuluvat palvelut sekä lisäpalvelut kokonaisuudeksi, jonka edut aukeavat jäsenelle helposti ja konkreettisesti.
– Jokainen työntekijä valitsee kattojärjestönsä, jonka alta valitaan edelleen omaa uraa, tehtäviä, ja harrastuksia tukevia palveluita. Eli jäsenmaksu koostuisikin siitä, mitä palveluita haluaa itselleen, Röksä kaavailee.
Katso aiheeseen liittyvä video tästä
Artikkelin on tuottanut Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ.
Katso myös
Uusimmat videot
