Vapaa-aika
16.5.2012
Netti-tv: Tuhansia suomalaiseläkeläisiä ulkomailla ilman täyttä terveydenhuollon turvaa
Terveys ja hyvinvointi
Takaisin
23.4.2009
Nutrigenetiikasta ruokavalion personal trainer?
Suurin osa suomalaisista on hyvin perillä siitä, että ruokavalion avulla voidaan vaikuttaa terveyteen. Harvempi kuitenkin tietää, että samanlainen ravinto ei vaikuta kaikkiin samalla tavalla: vaikutus riippuu siitä, millainen geeniperimä syöjällä on. Ravinnon ja perimän yhteisvaikutuksia terveyteen ja sairastumisriskiin tutkitaan nutrigenetiikan avulla. Toimiiko nutrigenetiikka tulevaisuudessa yksilöllisenä personal trainerina ruokavalion suhteen?
Viime vuosikymmeninä ravitsemustutkimuksessa on selvitetty ravintotekijöiden merkitystä kroonisten sairauksien synnyssä. Aikaisemmin on tutkittu enemmän sitä, miten paljon ravintoaineita elimistö tarvitsee, ja mistä erilaiset puutostilat johtuvat. Se aika on kuitenkin mennyttä.
- Tänä päivänä keskitytään selvittämään, miten ruokavaliolla voidaan ehkäistä kroonisia sairauksia, kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja, ylipainon liitännäissairauksia ja osteoporoosia, kertoo elintarviketieteiden tohtori Marika Laaksonen, joka on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa Elintarvikkeet, ravitsemus ja terveys (ELVIRA) –tutkimusohjelmassa.
Nutrigeneettisen tutkimuksen päämääränä on löytää nykyistä yksilöllisempiä elintapaohjeita, joita noudattamalla voitaisiin ehkäistä pitkän ajan kuluessa kehittyviä kroonisia sairauksia. Esimerkiksi sydäninfarktit ja luunmurtumat ilmenevät vasta myöhemmällä iällä, mutta elintavat vaikuttavat niiden kehittymiseen lapsesta asti. Tavoitteena on tunnistaa perinnöllisesti alttiit henkilöt mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta he voisivat suotuisten elintapojen avulla ehkäistä sairauksia.
Tutkimustietoa elintarviketeollisuuden käyttöön
Ravinnon ja geenien yhteisvaikutuksia sydän- ja verisuonisairauksiin ja osteoporoosiin tutkitaan Suomen Akatemian rahoittamaan ELVIRA-tutkimusohjelmaan kuuluvassa GENDI-projektissa. Tutkimusaineistona hyödynnetään pitkäaikaista LASERI-seurantatutkimusta sepelvaltimotaudin riskitekijöistä.
- Tutkimuksemme ovat osoittaneet, että perimä säätelee kovan rasvan saannin vaikutuksia kolesteroliarvojen kohoamiseen sekä kaulavaltimon verisuonen seinämän paksuuntumiseen. Se ennustaa sairastumista myöhemmin sydän- ja verisuonitauteihin, joten perimän osalta riskiryhmään kuuluvien tulisi kiinnittää huomiota oikeanlaiseen ruokavalioon, Laaksonen kertoo.
Nutrigeneettiseen tietoon pohjautuvia elintapaohjeita voitaisiin hyödyntää konkreettisesti terveydenhuollossa. Myös elintarviketeollisuus pystyy kehittämään tiedon avulla erityisryhmille suunnattuja elintarvikkeita, jotka auttaisivat sairastumisriskien pienentämisessä.
- Hyvä esimerkki elintarviketeollisuuden jo tekemästä työstä ovat laktoosittomat ja vähälaktoosiset tuotteet. Perimästä johtuva laktoosi-intoleranssi ei näyttäisi olevan Suomessa selkeä riskitekijä luuston terveydelle, sillä kalsiumin saannin pystyy turvaamaan laajasti saatavilla olevien vähälaktoosisten ja laktoosittomien tuotteiden avulla.
Tiedon käytössä ongelmia?
Nutrigeneettinen tutkimus on vielä melko alkuvaiheessa, mutta elintarviketieteiden tohtori Marika Laaksonen uskoo, että lähivuosina voidaan löytää yksittäisiä asioita elintarviketeollisuuden hyödynnettäväksi. Pitemmän tähtäimen tavoite on geeniperimän mukaisten elintapaohjeiden antaminen ihmisille, mutta vie aikaa ennen kuin kroonisten sairauksien, elintapojen ja monien eri geenien yhteyksien muodostamasta palapelistä saadaan selkeä kuva.
Vaikka nutrigenetiikkaan perustuvien suositusten avulla pystyttäisiinkin edistämään terveyttä, Laaksonen näkee niiden käytäntöön ottamisessa myös ongelmia. Geenitestien tulisi olla kaikkien saatavilla, mikä ei tällä hetkellä olisi käytännössä mahdollista. Yksilöllisten ohjeiden saaminen ei myöskään välttämättä motivoisi seuraamaan niitä, sillä nykyisiä ravitsemussuosituksiakaan ei noudateta kattavasti.
- Jos väestön geeniperimää ryhdyttäisiin testaamaan, tiedon pitäisi olla myös terveysalan ammattilaisten käytössä. Heitä pitäisi kouluttaa ja varmistaa, että oikea tietoa saataisiin käytäntöön, Laaksonen sanoo.
- Jotkut tahot, esimerkiksi työnantajat ja vakuutusyhtiöt, voisivat myös väärinkäyttää tietoja. Ihmiset saattaisivat joutua epäarvoiseen asemaan muihin nähden, jos heillä olisi geneettisesti korkeampi riski sairastua kuin muilla.
Lisätietoa ELVIRA-ohjelmasta:
www.aka.fi/elvira
Lisätietoja LASERI-projektista ja GENDI-hankkeesta:
http://vanha.med.utu.fi/cardio/youngfinnsstudy
www.aka.fi
Artikkelin on tuottanut Suomen Akatemia
Viime vuosikymmeninä ravitsemustutkimuksessa on selvitetty ravintotekijöiden merkitystä kroonisten sairauksien synnyssä. Aikaisemmin on tutkittu enemmän sitä, miten paljon ravintoaineita elimistö tarvitsee, ja mistä erilaiset puutostilat johtuvat. Se aika on kuitenkin mennyttä.
- Tänä päivänä keskitytään selvittämään, miten ruokavaliolla voidaan ehkäistä kroonisia sairauksia, kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja, ylipainon liitännäissairauksia ja osteoporoosia, kertoo elintarviketieteiden tohtori Marika Laaksonen, joka on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa Elintarvikkeet, ravitsemus ja terveys (ELVIRA) –tutkimusohjelmassa.
Nutrigeneettisen tutkimuksen päämääränä on löytää nykyistä yksilöllisempiä elintapaohjeita, joita noudattamalla voitaisiin ehkäistä pitkän ajan kuluessa kehittyviä kroonisia sairauksia. Esimerkiksi sydäninfarktit ja luunmurtumat ilmenevät vasta myöhemmällä iällä, mutta elintavat vaikuttavat niiden kehittymiseen lapsesta asti. Tavoitteena on tunnistaa perinnöllisesti alttiit henkilöt mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta he voisivat suotuisten elintapojen avulla ehkäistä sairauksia.
Tutkimustietoa elintarviketeollisuuden käyttöön
Ravinnon ja geenien yhteisvaikutuksia sydän- ja verisuonisairauksiin ja osteoporoosiin tutkitaan Suomen Akatemian rahoittamaan ELVIRA-tutkimusohjelmaan kuuluvassa GENDI-projektissa. Tutkimusaineistona hyödynnetään pitkäaikaista LASERI-seurantatutkimusta sepelvaltimotaudin riskitekijöistä.
- Tutkimuksemme ovat osoittaneet, että perimä säätelee kovan rasvan saannin vaikutuksia kolesteroliarvojen kohoamiseen sekä kaulavaltimon verisuonen seinämän paksuuntumiseen. Se ennustaa sairastumista myöhemmin sydän- ja verisuonitauteihin, joten perimän osalta riskiryhmään kuuluvien tulisi kiinnittää huomiota oikeanlaiseen ruokavalioon, Laaksonen kertoo.
Nutrigeneettiseen tietoon pohjautuvia elintapaohjeita voitaisiin hyödyntää konkreettisesti terveydenhuollossa. Myös elintarviketeollisuus pystyy kehittämään tiedon avulla erityisryhmille suunnattuja elintarvikkeita, jotka auttaisivat sairastumisriskien pienentämisessä.
- Hyvä esimerkki elintarviketeollisuuden jo tekemästä työstä ovat laktoosittomat ja vähälaktoosiset tuotteet. Perimästä johtuva laktoosi-intoleranssi ei näyttäisi olevan Suomessa selkeä riskitekijä luuston terveydelle, sillä kalsiumin saannin pystyy turvaamaan laajasti saatavilla olevien vähälaktoosisten ja laktoosittomien tuotteiden avulla.
Tiedon käytössä ongelmia?
Nutrigeneettinen tutkimus on vielä melko alkuvaiheessa, mutta elintarviketieteiden tohtori Marika Laaksonen uskoo, että lähivuosina voidaan löytää yksittäisiä asioita elintarviketeollisuuden hyödynnettäväksi. Pitemmän tähtäimen tavoite on geeniperimän mukaisten elintapaohjeiden antaminen ihmisille, mutta vie aikaa ennen kuin kroonisten sairauksien, elintapojen ja monien eri geenien yhteyksien muodostamasta palapelistä saadaan selkeä kuva.
Vaikka nutrigenetiikkaan perustuvien suositusten avulla pystyttäisiinkin edistämään terveyttä, Laaksonen näkee niiden käytäntöön ottamisessa myös ongelmia. Geenitestien tulisi olla kaikkien saatavilla, mikä ei tällä hetkellä olisi käytännössä mahdollista. Yksilöllisten ohjeiden saaminen ei myöskään välttämättä motivoisi seuraamaan niitä, sillä nykyisiä ravitsemussuosituksiakaan ei noudateta kattavasti.
- Jos väestön geeniperimää ryhdyttäisiin testaamaan, tiedon pitäisi olla myös terveysalan ammattilaisten käytössä. Heitä pitäisi kouluttaa ja varmistaa, että oikea tietoa saataisiin käytäntöön, Laaksonen sanoo.
- Jotkut tahot, esimerkiksi työnantajat ja vakuutusyhtiöt, voisivat myös väärinkäyttää tietoja. Ihmiset saattaisivat joutua epäarvoiseen asemaan muihin nähden, jos heillä olisi geneettisesti korkeampi riski sairastua kuin muilla.
Lisätietoa ELVIRA-ohjelmasta:
www.aka.fi/elvira
Lisätietoja LASERI-projektista ja GENDI-hankkeesta:
http://vanha.med.utu.fi/cardio/youngfinnsstudy
www.aka.fi
Artikkelin on tuottanut Suomen Akatemia
Katso myös
Uusimmat videot
