Mummon kutomat villasukat lämmittävät jouluna myös yrityksissä

Tuttu tilanne joulun alla monessa yrityksessä: posti tuo yhteistyökumppaneilta kortteja ja lahjoja, joita kukaan ei ehdi joulukiireiden keskellä edes selata läpi. Yhä useampi yritys onkin ottanut tavakseen käyttää kortteihin ja lahjoihin menevän summan hyväntekeväisyyteen.

Yritykset käyttävät vuosittain suuria summia rahaa hankkiessaan yhteistyökumppaneilleen joululahjoja ja –kortteja. Yhä useampi yritys jättää kuitenkin lahjahankinnat tekemättä ja suuntaa niihin tarkoitetut summat mieluummin hyvään tarkoitukseen, esimerkiksi vanhus- tai nuorisotyöhön.

Vanhustyön keskusliiton järjestöpäällikkö Kirsi Ala-Jaakkola uskoo, että yhteiskuntavastuullisen toiminnan lisääntyminen ei ole yrityksille vain imagoasia, vaan sen taustalla on aito halu auttaa.

- Nykyään puhutaan paljon niin nuorten kuin vanhustenkin pahasta olosta, mikä usein juontaa juurensa yksinäisyydestä ja yhteisöllisyyden puutteesta. Uskon, että yrityksiltä tuleva apu kertoo siitä, että halutaan pitää huolta toisistamme.

Ala-Jaakkola arvioi, että yritysten yhteiskuntavastuullinen toiminta on yleistynyt mahdollisuuksien lisääntymisen myötä. Nykyään on helpompi löytää kanava, jonka kautta hyväntekeväisyyteen voi antaa rahaa.

- Avun saajan toiminnasta näkee, mihin käyttöön rahat menevät. Se tuo yrityksille hyvää mieltä ja kannustaa tällaiseen toimintaan.

Yhteistyöstä positiivisia reaktioita

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen käynnisti yhteistyön Vanhustyön keskusliiton kanssa pari vuotta sitten suuntaamalla joulukorttirahansa liiton toimintaan. Tänä vuonna yhteistyötä on laajennettu ulottumaan myös mummojen kutomiin villasukkiin.

- Vanhukset ovat yhteiskunnallisella sektorilla luonteva yhteistyökumppani eläkeyhtiölle. Kartoitimme useita eri tahoja ennen kuin valitsimme vanhustyön osaksi yhteiskunnallista sponsorointiamme. Vanhustyön keskusliitto seuloutui nopeasti luontevaksi kumppaniksi ja yhteistyön tekeminen heidän kanssaan on ollut innostavaa ja hauskaa. Ryhdyimme ideoimaan yhdessä ja huomasimme, että villasukat alkavat olla pian katoava luonnonvara, kertoo Ilmarisen markkinointiviestinnän päällikkö Esa Jääskeläinen.

- Monilla omat mummot ovat jo siinä iässä, ettei kutominen enää onnistu tai sitten mummoja ei enää ole. Vanhustyön keskusliitolla sen sijaan on kerhoja ja piirejä, joissa kudotaan paljon.

Villasukkia ryhdyttiin tehtailemaan kerhoissa ja piireissä tänä syksynä ympäri Suomen, ja niiden edelleen lahjoittaminen alkaa Joulun tienoilla. Jääskeläinen uskoo, että villasukat herättävät saajissaan positiivisia reaktioita.

- Mielikuvatasolla villasukista muistuvat mieleen lapsuuden ja nuoruuden hetket – omat mummot sekä paljon muita lämpimiä muistoja.

Sukkapalkkiot käytetään yhdessäoloon

Mummot kutovat sukkia; vasemmalta: Irina Chuckina, Terttu Lammi, Margit Hyvärinen, Aino Pessi, Saima Vesanen ja Hilkka Miettinen. Kuvaaja: Esko Tuomisto

 

Ilmarisen sukkaporukassa on mukana viitisentoista kutojaa, jotka kutovat paljon myös omaksi ilokseen. Sukkia tehtaillaan esimerkiksi palvelutalojen kerhoissa eri puolella Suomea, ja ne lähetetään keskusliitolle laskun saattelemana.

- Voisin kuvitella, että sukkapalkkiot käytetään esimerkiksi teatteriretkiin, yhteisen juhlan järjestämiseen, hyvään ateriaan tai muuhun mukavaan yhdessäoloon, mihin kerhojen toiminta painottuukin. Pienilläkin summilla saadaan paljon aikaan, Vanhustyön keskusliiton järjestöpäällikkö Kirsi Ala-Jaakkola sanoo.

Sukkaprojekti on otettu palvelutalojen kerhoissa hyvillä mielin vastaan, ja Ala-Jaakkolan mukaan sen tiimoilta on käyty tiukkaakin keskustelua siitä, millaisia villasukkien oikeastaan pitäisi olla.

- Varren pituudet ja muut on neuvoteltu ja mietitty hyvin tarkkaan. Mummo kyllä tietää, millainen villasukan kuuluu olla.



Artikkelin on tuottanut Ilmarinen