Vapaa-aika
16.5.2012
Netti-tv: Tuhansia suomalaiseläkeläisiä ulkomailla ilman täyttä terveydenhuollon turvaa
Ilmiöt
Takaisin
23.3.2009
Muista myös kehua kollegaa - miten palautetta annetaan oikein?
Positiivinen palaute työpaikalla on mukavaa kuultavaa. Myös kielteistä palautetta tarvitaan, sillä rakentava kritiikki auttaa kehittymään työssä. Palautteen antaminen on oma taiteenlajinsa, ja suomalaisessa kulttuurissa on usein tapana olla hiljaa, kun kaikki sujuu hyvin. Milloin ja miten palautetta tulisi antaa, jotta se olisi hyödyllistä? Ja miten sen vastaanottamiseen tulisi suhtautua?
Palautteen antaminen työpaikoilla ymmärretään usein pomolta saaduiksi kehuiksi tai haukuiksi. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään niistä, sillä laajemmin ajateltuna palautteena voi pitää myös kaikenlaista tietoa siitä, millaisia vaikutuksia kunkin työntekijän työllä on.
- Suoranaisten kehujen ja kritiikin lisäksi palautetta on myös se, että työntekijöille kerrotaan, miten heidän työpanoksensa vaikuttaa muihin työntekijöihin ja koko organisaation toimintaan. Yksinkertaistettuna voisi ajatella, että kun on kiinnostunut toisen työstä ja kyselee siitä, antaa palautetta, toteaa Työterveyslaitoksen erikoistutkija Kirsi Ahola.
Palaute jaetaan usein perinteisesti myönteiseen ja kielteiseen palautteeseen. Aholan mielestä jompaakumpaa ei voida pitää toista tärkeämpänä, sillä niillä on keskenään erilainen tehtävä, ja molempia tarvitaan. Siinä missä positiivinen palaute kertoo arvostuksesta, negatiivinen palaute auttaa kehittymään.
- Suomalaisissa organisaatioissa ei välttämättä osata antaa riittävästi palautetta, sillä ilmapiirikartoituksissa palautteenanto on säännöllisesti kritiikin kohteena, kertoo kehittämiskonsultti Leena-Maija Lauttio Työterveyslaitokselta.
- Usein tulee esille myös se, että työntekijöillä on liian vähän tilaisuuksia antaa palautetta esimiehille.
Kielteinen palaute kahden kesken, myönteinen julkisesti
Palautetta tulisi antaa aina, kun siihen on sopiva tilaisuus, ja varsinkin myönteinen palaute pitäisi laittaa heti kiertämään. Palautteenanto on paikallaan varsinkin silloin, kun jokin isompi projekti on saatu päätökseen: sen jälkeen on hyvä pysähtyä miettimään, mikä on sujunut hyvin ja missä olisi kehittämistä.
- Työelämässä esimerkiksi säännölliset kehityskeskustelut ja esimies-alais-keskustelut ovat luonteva paikka pohtia ja arvioida mennyttä. Kielteinen palaute tulisi aina antaa kahden kesken. Positiivinen palaute sen sijaan vaikuttaa voimakkaammin ja korostaa arvostusta, kun se annetaan julkisesti, Ahola sanoo.
Kielteisenkin palautteen tulisi aina olla rakentavaa, auttaa työntekijää kehittymään työssään ja kannustaa saavuttamaan tavoitteet.
- Palaute ei ole rakentavaa, jos se toimii ainoastaan palautteenantajan tilaisuutena purkaa pahaa mieltään tai jos omaa asemaa pyritään korottamaan lyttäämällä toisia. Kielteinen palaute voi myös kääntyä kiusaamisen puolelle, mikäli se koskee työntekijän henkilökohtaisia ominaisuuksia.
Palautteen puuttuminen on usein myönteinen merkki
Palautteen vastaanottaminen on monille hankalaa riippumatta siitä, onko kyse myönteisestä vai kielteisestä palautteesta. Annettuun palautteeseen kannattaa pyrkiä suhtautumaan avoimin mielin. Luonteva vastaus myönteiseen palautteeseen on aina ”kiitos, kiva kuulla, että ajattelet noin”.
- Kielteistä palautetta saavilla on usein tarve selitellä ja puolustella, miksi asiat ovat näin. Palautteen saajille onkin hyvä antaa tilaisuus vastata, sillä sitä kautta usein huomaa, onko palaute ymmärretty oikein. Etenkin latautuneessa tilanteessa voi helposti tulla väärinkäsityksiä, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Kirsi Ahola huomauttaa.
- Kielteisen palautteen vastaanottamista helpottaa usein se, että pohditaan yhdessä keinoja tilanteen parantamiseksi sen sijaan, että vain kerrotaan, että nyt ei mennyt hyvin.
Suomalaisessa kulttuurissa on tapana puhua vain negatiivisista asioista, mutta pysyä hiljaa, jos kaikki sujuu hyvin. Hiljaisuus herättää kuitenkin usein epävarmuutta.
- Palautetta voi halutessaan pyytää oma-aloitteisesti. Sitä voi myös antaa itse itselleen miettimällä ja arvioimalla, mikä työssä on mennyt hyvin ja mikä puolestaan on tuntunut työläältä ja vaivalloiselta.
Työterveyslaitoksen verkkosivuilla osoitteessa www.ttl.fi/minunvinkkini kävijät voivat kertoa miten ja millaisissa tilanteissa he antavat positiivista palautetta työkavereilleen.
Artikkelin on tuottanut Työterveyslaitos
Palautteen antaminen työpaikoilla ymmärretään usein pomolta saaduiksi kehuiksi tai haukuiksi. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään niistä, sillä laajemmin ajateltuna palautteena voi pitää myös kaikenlaista tietoa siitä, millaisia vaikutuksia kunkin työntekijän työllä on.
- Suoranaisten kehujen ja kritiikin lisäksi palautetta on myös se, että työntekijöille kerrotaan, miten heidän työpanoksensa vaikuttaa muihin työntekijöihin ja koko organisaation toimintaan. Yksinkertaistettuna voisi ajatella, että kun on kiinnostunut toisen työstä ja kyselee siitä, antaa palautetta, toteaa Työterveyslaitoksen erikoistutkija Kirsi Ahola.
Palaute jaetaan usein perinteisesti myönteiseen ja kielteiseen palautteeseen. Aholan mielestä jompaakumpaa ei voida pitää toista tärkeämpänä, sillä niillä on keskenään erilainen tehtävä, ja molempia tarvitaan. Siinä missä positiivinen palaute kertoo arvostuksesta, negatiivinen palaute auttaa kehittymään.
- Suomalaisissa organisaatioissa ei välttämättä osata antaa riittävästi palautetta, sillä ilmapiirikartoituksissa palautteenanto on säännöllisesti kritiikin kohteena, kertoo kehittämiskonsultti Leena-Maija Lauttio Työterveyslaitokselta.
- Usein tulee esille myös se, että työntekijöillä on liian vähän tilaisuuksia antaa palautetta esimiehille.
Kielteinen palaute kahden kesken, myönteinen julkisesti
Palautetta tulisi antaa aina, kun siihen on sopiva tilaisuus, ja varsinkin myönteinen palaute pitäisi laittaa heti kiertämään. Palautteenanto on paikallaan varsinkin silloin, kun jokin isompi projekti on saatu päätökseen: sen jälkeen on hyvä pysähtyä miettimään, mikä on sujunut hyvin ja missä olisi kehittämistä.
- Työelämässä esimerkiksi säännölliset kehityskeskustelut ja esimies-alais-keskustelut ovat luonteva paikka pohtia ja arvioida mennyttä. Kielteinen palaute tulisi aina antaa kahden kesken. Positiivinen palaute sen sijaan vaikuttaa voimakkaammin ja korostaa arvostusta, kun se annetaan julkisesti, Ahola sanoo.
Kielteisenkin palautteen tulisi aina olla rakentavaa, auttaa työntekijää kehittymään työssään ja kannustaa saavuttamaan tavoitteet.
- Palaute ei ole rakentavaa, jos se toimii ainoastaan palautteenantajan tilaisuutena purkaa pahaa mieltään tai jos omaa asemaa pyritään korottamaan lyttäämällä toisia. Kielteinen palaute voi myös kääntyä kiusaamisen puolelle, mikäli se koskee työntekijän henkilökohtaisia ominaisuuksia.
Palautteen puuttuminen on usein myönteinen merkki
Palautteen vastaanottaminen on monille hankalaa riippumatta siitä, onko kyse myönteisestä vai kielteisestä palautteesta. Annettuun palautteeseen kannattaa pyrkiä suhtautumaan avoimin mielin. Luonteva vastaus myönteiseen palautteeseen on aina ”kiitos, kiva kuulla, että ajattelet noin”.
- Kielteistä palautetta saavilla on usein tarve selitellä ja puolustella, miksi asiat ovat näin. Palautteen saajille onkin hyvä antaa tilaisuus vastata, sillä sitä kautta usein huomaa, onko palaute ymmärretty oikein. Etenkin latautuneessa tilanteessa voi helposti tulla väärinkäsityksiä, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Kirsi Ahola huomauttaa.
- Kielteisen palautteen vastaanottamista helpottaa usein se, että pohditaan yhdessä keinoja tilanteen parantamiseksi sen sijaan, että vain kerrotaan, että nyt ei mennyt hyvin.
Suomalaisessa kulttuurissa on tapana puhua vain negatiivisista asioista, mutta pysyä hiljaa, jos kaikki sujuu hyvin. Hiljaisuus herättää kuitenkin usein epävarmuutta.
- Palautetta voi halutessaan pyytää oma-aloitteisesti. Sitä voi myös antaa itse itselleen miettimällä ja arvioimalla, mikä työssä on mennyt hyvin ja mikä puolestaan on tuntunut työläältä ja vaivalloiselta.
Työterveyslaitoksen verkkosivuilla osoitteessa www.ttl.fi/minunvinkkini kävijät voivat kertoa miten ja millaisissa tilanteissa he antavat positiivista palautetta työkavereilleen.
Artikkelin on tuottanut Työterveyslaitos
Katso myös
Uusimmat videot
