MS-taudin kanssa voi elää normaalia arkea

Sirpa Korkatti juoksee päivittäin pitkiä lenkkejä ja puhkuu muutenkin iloa ja energiaa. Hänellä diagnosoitiin MS-tauti kolme vuotta sitten, mutta varhaisen diagnoosin ja lääkehoidon ansiosta tauti pysyy hyvin kurissa.

Multippeliskleroosi eli MS-tauti on nuorten aikuisten yleisin neurologinen sairaus. Sairastuvat ovat yleensä 20–40-vuotiaita. MS-tauti on aivojen valkean aineen tulehduksellinen tauti, jossa kehon oma puolustusjärjestelmä (immuunijärjestelmä) alkaa toimia omaa elimistöä vastaan.

Sirpa Korkatti sai tietää sairastavansa tautia vuonna 2007. Diagnoosi tuli hänelle yllätyksenä, ja se oli aluksi suuri järkytys.

– Sitten päätin ottaa taudista henkisen yliotteen. Nykyään ajattelen, että sairaus on hyvä renki, mutta huono isäntä. En anna sille ylivaltaa, seuratoiminnan asiantuntijana työskentelevä Sirpa Korkatti kertoo.

Hän urheilee päivittäin ja syksyllä tavoitteena on jopa neljännen maratonin juokseminen. Tauti ei hidasta rankkaa treenaamista.

– Juoksuharrastus onnistuu varsin hyvin taudista huolimatta, sillä sairauteni on oireeton. Omaa oloa pitää seurata yhtä lailla kuin kaikkien muidenkin ja liikkua sen mukaisesti, Korkatti kertoo.

Varhainen diagnoosi on tärkeää

MS-taudissa elimistö hyökkää itseään vastaan. Tyypillinen ensioire on näköhermon tulehdus, joka ilmenee näön heikentymisenä, kipuna ja silmän liikutteluarkuutena. Muita yleisiä oireita ovat raajojen puutumiset ja kylmä-kuumatunnon vaihtelut.

Korkatilla tauti diagnosoitiin hyvin varhaisessa vaiheessa, millä on erittäin suuri merkitys sairauden hoidon kannalta.

– Lääkehoidot ovat tehokkaimpia taudin varhaisessa vaiheessa. On tärkeää, että lääkkeillä päästään heti vaimentamaan tulehduksellisuutta ja siten estämään muutoksia aivoissa. Muutosten väheneminen liittyy suoraan siihen, että toiminta- ja liikuntakyky pysyvät parempina, neurologi Sari Atula selventää.

Taudin oireet pysyvät kurissa lääkehoidon avulla: Korkatti pistää itseään joka toinen päivä. Lääkeannoksien lisäksi Korkatti käy säännöllisesti kontrollikäynneillä lääkärin vastaanotolla. Positiivisen naisen yksi selviytymiskeinoista sairauden kanssa on urheilu, sillä yksin juostessa on aikaa pohtia kaikenlaisia asioita.

– Jokainen sairauden kanssa elävä tarvitsee omat henkireikänsä, joiden kautta voi purkaa omia tuntojaan. On luonnollista, että näitä asioita miettii. Minulle tärkeitä asioita ovat juoksuharrastus ja blogin kirjoittaminen, hän kertoo.

Sirpa pitää maratontreeniblogia msmaailma.fi:ssä. Syksyllä tähtäimessä oleva maraton juostaan Berliinissä syyskuun lopussa.

Tutkimuksessa uusia löydöksiä

MS-taudin aiheuttajaa ei vuosikymmenien tutkimuksista huolimatta ole kyetty selvittämään ainakaan toistaiseksi.

– Vaikka uusia asioita on saatu selville, on taudin aiheuttajan syy edelleen pimennossa. Taustalla on epäilty olevan muun muassa jonkinlainen virusinfektio, joka on sittemmin hävinnyt elimistöstä. Pohjoinen sijaintimme voi vaikuttaa alttiuteemme sairastua, sillä meillä ei ole riittävästi auringonvaloa eikä D-vitamiinia. Toisaalta geneettisillä tekijöillä on jonkin asteista tekemistä sairastumisen kanssa. Tällä hetkellä ehkä eniten huomiota ovat saaneet niin sanotut laskimotutkimukset, joissa tutkitaan MS-potilaiden aivojen ja kaularangan laskimoiden vajaatoimintaa ja sitä, voisiko se liittyä MS-tautiin. Vielä ei tiedetä onko se syy vai seuraus, neurologi Sari Atula kertoo.