Asuminen ja rakentaminen
8.2.2012
Netti-tv: Tutkimus: Taantuma ei pelota suomalaisia asunnonostajia - erityisesti miehet luottavaisia
Ilmiöt
Takaisin
2.6.2009
Miten opiskelija-asuminen on muuttunut puolessa vuosisadassa?
Opiskelija-asuminen on muuttunut puolen vuosisadan aikana huomattavasti. Entisaikojen kahden hengen huoneet alakerran opiskelijaravintolalla ovat vaihtuneet soluasuntoihin ja yksiöihin. Nykyään hyvin varusteltuja asuntoja löytyy jopa kaupunkien keskustoista.
Suomessa ensimmäiset opiskelija-asunnot rakennettiin noin viisikymmentä vuotta sitten. Monella mielikuva opiskelija-asunnosta on yhtä kuin koruton kommuuni. Tänä päivänä opiskelija-asunnot ovat kuitenkin jotain ihan muuta.
- Erot vanhojen ja nykyisten opiskelija-asuntojen välillä ovat kuin yöllä ja päivällä, 50-vuotta keväällä täyttävän Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiön (TOAS) toimitusjohtaja Timo Lehto pohtii.
Ensimmäiset Suomeen rakennetut opiskelija-asunnot olivat hyvin toisenlaisia kuin nykyiset. Vuosikymmeniä sitten rakennetuissa taloissa saattoi olla kahden hengen ahtaita huoneita ja kerroksien välissä olivat kaikkien yhteiset keittiöt sekä suihkutilat. Talojen alakerroissa sijaitsivat opiskelijaravintolat, jotka olivat hyvin suosittuja.
Nykyään opiskelijat arvostavat yksilöllisiä asumismahdollisuuksia ja hyviä palveluita. Opiskelijat haluavat asua yksiössä tai solu-asunnossa lähellä palveluita talossa, jossa on sauna sekä kiinteä internetyhteys. Tänä päivänä opiskelijoiden asumisolot ovat hyvinkin viihtyisiä ja säätiöiden tarjoamat opiskelija-asunnot ovat suosittuja. Usein asunnot ovat solu-asuntoja, joissa asukkailla on omat huoneet ja yhteinen keittiö sekä saniteettitilat. Lisäksi taloyhtiö tarjoaa usein saunan sekä pyykinpesutilat. Yksiöt ovat yhteisasumismuotoja suosituimpia ja niihin pääsyä joutuu odottelemaan kauemmin, kaupungista riippuen noin vuoden verran.
Nykyään opiskelijoille on asunnon sijainnin lisäksi tärkeää se, että asunnon saa pitää koko opiskelujen ajan. He arvostavat luotettavuuden lisäksi sitä, että kiinteä vuokra sisältää nettiyhteyden, sähkön ja veden.
Asumisolot ratkaiseva tekijä
Opiskelupaikkakunnan valintaan vaikuttaa TOAS:n toimitusjohtaja Lehdon mielestä erittäin paljon se, kuinka kaupungissa on järjestetty asunto-asiat. Kun opiskelija-asunnot yleistyivät 80-luvulla, oli uutta se, että opiskelijoiden toiveille avattiin korvat. Nykyään siis opiskelija-asuntoja suunniteltaessa kuunnellaan ennen kaikkea opiskelijoiden mielipiteitä ja toiveita. Yhteisöllisyyden trendi vaihtui 60-luvun lopulla kaupungistumisen, opiskelijamäärien kasvun ja elintason nousun myötä yksilöllisyydeksi.
- Päätrendi on nykyään se, että rakennetaan kysytyille alueille eli lähinnä se tarkoittaa kaupunkien keskustoja, Lehto kertoo.
Kun Suomessa opiskelijoiden asunnot rakennetaan muun asutuksen sekaan, muualla maailmalla opiskelija-asunnot keskittyvät enimmäkseen kampus-alueisiin. Yleensä opiskelija-asunnot sijaitsevat kaupungin keskustoissa tai yliopistojen läheisyydessä. Kukaan ei tiedä, miten opiskelijoiden asumisolot muuttuvat Suomessa vuosikymmenien päästä.
- Tulevaisuudessa yksilöllisyys voi kaivata ehkä enemmän yhteisöä. Voi olla, että aikanaan yksiöiksi muutetut soluasunnot muutettaisiin takaisin jonkun toisen näköisiksi siinä vaiheessa, kun niiden peruskorjausaika tulee, toimitusjohtaja Lehto miettii.
Tänä vuonna, 2009, Tampereella juhlitaan 50 vuotta täyttävää TOASia, joka on yksi alan pioneereista. Ensimmäisen opiskelija-asuntolan Domuksen peruskivi muurattiin toukokuussa vuonna 1959.
www.toas.fi
Artikkelin on tuottanut Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö, TOAS.
Suomessa ensimmäiset opiskelija-asunnot rakennettiin noin viisikymmentä vuotta sitten. Monella mielikuva opiskelija-asunnosta on yhtä kuin koruton kommuuni. Tänä päivänä opiskelija-asunnot ovat kuitenkin jotain ihan muuta.
- Erot vanhojen ja nykyisten opiskelija-asuntojen välillä ovat kuin yöllä ja päivällä, 50-vuotta keväällä täyttävän Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiön (TOAS) toimitusjohtaja Timo Lehto pohtii.
Ensimmäiset Suomeen rakennetut opiskelija-asunnot olivat hyvin toisenlaisia kuin nykyiset. Vuosikymmeniä sitten rakennetuissa taloissa saattoi olla kahden hengen ahtaita huoneita ja kerroksien välissä olivat kaikkien yhteiset keittiöt sekä suihkutilat. Talojen alakerroissa sijaitsivat opiskelijaravintolat, jotka olivat hyvin suosittuja.
Nykyään opiskelijat arvostavat yksilöllisiä asumismahdollisuuksia ja hyviä palveluita. Opiskelijat haluavat asua yksiössä tai solu-asunnossa lähellä palveluita talossa, jossa on sauna sekä kiinteä internetyhteys. Tänä päivänä opiskelijoiden asumisolot ovat hyvinkin viihtyisiä ja säätiöiden tarjoamat opiskelija-asunnot ovat suosittuja. Usein asunnot ovat solu-asuntoja, joissa asukkailla on omat huoneet ja yhteinen keittiö sekä saniteettitilat. Lisäksi taloyhtiö tarjoaa usein saunan sekä pyykinpesutilat. Yksiöt ovat yhteisasumismuotoja suosituimpia ja niihin pääsyä joutuu odottelemaan kauemmin, kaupungista riippuen noin vuoden verran.
Nykyään opiskelijoille on asunnon sijainnin lisäksi tärkeää se, että asunnon saa pitää koko opiskelujen ajan. He arvostavat luotettavuuden lisäksi sitä, että kiinteä vuokra sisältää nettiyhteyden, sähkön ja veden.
Asumisolot ratkaiseva tekijä
Opiskelupaikkakunnan valintaan vaikuttaa TOAS:n toimitusjohtaja Lehdon mielestä erittäin paljon se, kuinka kaupungissa on järjestetty asunto-asiat. Kun opiskelija-asunnot yleistyivät 80-luvulla, oli uutta se, että opiskelijoiden toiveille avattiin korvat. Nykyään siis opiskelija-asuntoja suunniteltaessa kuunnellaan ennen kaikkea opiskelijoiden mielipiteitä ja toiveita. Yhteisöllisyyden trendi vaihtui 60-luvun lopulla kaupungistumisen, opiskelijamäärien kasvun ja elintason nousun myötä yksilöllisyydeksi.
- Päätrendi on nykyään se, että rakennetaan kysytyille alueille eli lähinnä se tarkoittaa kaupunkien keskustoja, Lehto kertoo.
Kun Suomessa opiskelijoiden asunnot rakennetaan muun asutuksen sekaan, muualla maailmalla opiskelija-asunnot keskittyvät enimmäkseen kampus-alueisiin. Yleensä opiskelija-asunnot sijaitsevat kaupungin keskustoissa tai yliopistojen läheisyydessä. Kukaan ei tiedä, miten opiskelijoiden asumisolot muuttuvat Suomessa vuosikymmenien päästä.
- Tulevaisuudessa yksilöllisyys voi kaivata ehkä enemmän yhteisöä. Voi olla, että aikanaan yksiöiksi muutetut soluasunnot muutettaisiin takaisin jonkun toisen näköisiksi siinä vaiheessa, kun niiden peruskorjausaika tulee, toimitusjohtaja Lehto miettii.
Tänä vuonna, 2009, Tampereella juhlitaan 50 vuotta täyttävää TOASia, joka on yksi alan pioneereista. Ensimmäisen opiskelija-asuntolan Domuksen peruskivi muurattiin toukokuussa vuonna 1959.
www.toas.fi
Artikkelin on tuottanut Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö, TOAS.
Katso myös
Uusimmat videot
