Asuminen ja rakentaminen
8.2.2012
Netti-tv: Tutkimus: Taantuma ei pelota suomalaisia asunnonostajia - erityisesti miehet luottavaisia
Asuminen ja rakentaminen
Takaisin
17.8.2009
Miten maaseudulla asuva voi vaikuttaa asuinympäristönsä kehittämiseen?
Kuntakeskusten kasvaessa monia palveluita on keskitetty keskusta-alueille ja myös kuntien yhdistyminen on ajanut palveluita entistä kauemmas haja-asutusalueilta. Maaseudulla asuvat eivät ole kuitenkaan jääneet passiivisina pelkäämään tulevaisuutta. Kylätoimintaliike alkoi Suomessa jo 1970-luvulla ja jatkuu yhä vahvana. Millaista toiminta on käytännössä ja mitä sillä voidaan saavuttaa?
Muun muassa kylätoimikuntien kautta tehty maaseudun kehittämistyö sai EU-jäsenyyden myötä rinnalleen Leader-toimintaryhmätyön, jonka kautta julkisia varoja pystytään kanavoimaan asukaslähtöisen toiminnan edistämiseksi.
- Asuinympäristöstään huolestunut maaseudulla asuva voi liittyä paikalliseen kehittämisyhdistykseen ja ryhtyä sitä kautta ajamaan itselleen tärkeitä asioita, ehdottaa satakuntalaisen toimintaryhmän, Joutsenten reitti ry:n, toiminnanjohtaja Petri Rinne.
Toimintaryhmien saaman hankerahoituksen kautta maaseudun toimijoita on patisteltu työskentelemään yhteistyössä yksin puurtamisen sijaan. Rinteen mielestä yhteistyö tarjoaa merkittävän edun.
- Toiminta saa enemmän voimaa ja lisäarvoa, kun hajallaan olevat resurssit kootaan saman pöydän ääreen. Jokainen luova, idearikas ihminen on tervetullut mukaan, sillä uusista ideoista on usein pulaa maaseudun kehittämisessä.
Kovia ja pehmeitä tuloksia
Toimintaryhmätyöllä on saatu aikaan maaseudulle muun muassa uusia työpaikkoja, yrityksiä sekä liikevaihdon kasvua. Esimerkiksi Petri Rinteen luotsaama Joutsenten reitti ry on saavuttanut tavoitteensa uusien työpaikkojen suhteen ja luonut keskimäärin 100 uutta työpaikkaa toimintakauden aikana.
- Jos myös Suomen muiden 55 kumppaniryhmän luvut ovat lähellä meidän lukujamme, olemme yhdessä saaneet aikaan jo tuhansia työpaikkoja. Nämä yhdistykset voivat myöntää yrityksille tukea niin yrityksen käynnistämiseen, kehittämiseen kuin niiden investointeihinkin. Yritystukien kautta päästään käsiksi pysyviin työpaikkoihin, Rinne toteaa.
Toimintaryhmätyön parhaat tulokset saadaan aikaan pitkäjänteisellä työllä. Työpaikkojen ja liikevaihdon kasvun kaltaisten kovien tulosten lisäksi Rinne muistuttaa kiinnittämään huomiota myös toiminnan pehmeisiin vaikutuksiin.
- Maaseudun asukkaat pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan ja kokevat vastuuta elinympäristöstään. Vaikutusmahdollisuuksilla on suuri merkitys.
Rajanveto julkiseen toimintaan
Maaseudun kehittämisen yhteydessä usein mainitut toimintaryhmät ovat rekisteröityjä yhdistyksiä. Käytännössä ne kehittävät oman alueensa maaseutua rahoittamalla kehittämissuunnitelmansa mukaisia kehittämis- ja yrityshankkeita.
Maaseudun kehittämishankkeiden rahoituksesta päättää alueen kehittämisyhdistys, jonka hallituksessa istuu tasapuolisesti niin yksityisen, julkisen kuin vapaiden maaseudun toimijoidenkin edustajia.
- Toimintaryhmämallia voi käyttää monenlaiseen toimintaan. Uutena mahdollisuutena on perustettu kalatalousrahasto, joka edistää ja kehittää kalataloutta. Työtapa on laajennettu myös ympäristötukien puolelle. Ympäristötuissa on isot rahat maaseutuohjelman puolella, toiminnanjohtaja Petri Rinne kertoo viitaten EU:n osin rahoittamaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2007–2013.
- Mallilla on kuitenkin omat rajoitteensa, koko maailmaa ei voida pelastaa yhdistysten avulla. Rajanveto on helpoin muuhun julkiseen toimintaan: kunnilla on omat lakisääteiset tehtävänsä esimerkiksi terveyspalveluiden ja muiden peruspalveluiden osalta.
- Vuodessa tulee yleensä muutama hieno idea. Kun kehittämisajatukset ovat oikeasti uudenlaisia ja innovatiivisia, hallituksessa istuvien luottamushenkilöiden on helpompi lähteä tukemaan niitä, Rinne vinkkaa.
Artikkelin on tuottanut Maa- ja metsätalousministeriön maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä.
Muun muassa kylätoimikuntien kautta tehty maaseudun kehittämistyö sai EU-jäsenyyden myötä rinnalleen Leader-toimintaryhmätyön, jonka kautta julkisia varoja pystytään kanavoimaan asukaslähtöisen toiminnan edistämiseksi.
- Asuinympäristöstään huolestunut maaseudulla asuva voi liittyä paikalliseen kehittämisyhdistykseen ja ryhtyä sitä kautta ajamaan itselleen tärkeitä asioita, ehdottaa satakuntalaisen toimintaryhmän, Joutsenten reitti ry:n, toiminnanjohtaja Petri Rinne.
Toimintaryhmien saaman hankerahoituksen kautta maaseudun toimijoita on patisteltu työskentelemään yhteistyössä yksin puurtamisen sijaan. Rinteen mielestä yhteistyö tarjoaa merkittävän edun.
- Toiminta saa enemmän voimaa ja lisäarvoa, kun hajallaan olevat resurssit kootaan saman pöydän ääreen. Jokainen luova, idearikas ihminen on tervetullut mukaan, sillä uusista ideoista on usein pulaa maaseudun kehittämisessä.
Kovia ja pehmeitä tuloksia
Toimintaryhmätyöllä on saatu aikaan maaseudulle muun muassa uusia työpaikkoja, yrityksiä sekä liikevaihdon kasvua. Esimerkiksi Petri Rinteen luotsaama Joutsenten reitti ry on saavuttanut tavoitteensa uusien työpaikkojen suhteen ja luonut keskimäärin 100 uutta työpaikkaa toimintakauden aikana.
- Jos myös Suomen muiden 55 kumppaniryhmän luvut ovat lähellä meidän lukujamme, olemme yhdessä saaneet aikaan jo tuhansia työpaikkoja. Nämä yhdistykset voivat myöntää yrityksille tukea niin yrityksen käynnistämiseen, kehittämiseen kuin niiden investointeihinkin. Yritystukien kautta päästään käsiksi pysyviin työpaikkoihin, Rinne toteaa.
Toimintaryhmätyön parhaat tulokset saadaan aikaan pitkäjänteisellä työllä. Työpaikkojen ja liikevaihdon kasvun kaltaisten kovien tulosten lisäksi Rinne muistuttaa kiinnittämään huomiota myös toiminnan pehmeisiin vaikutuksiin.
- Maaseudun asukkaat pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan ja kokevat vastuuta elinympäristöstään. Vaikutusmahdollisuuksilla on suuri merkitys.
Rajanveto julkiseen toimintaan
Maaseudun kehittämisen yhteydessä usein mainitut toimintaryhmät ovat rekisteröityjä yhdistyksiä. Käytännössä ne kehittävät oman alueensa maaseutua rahoittamalla kehittämissuunnitelmansa mukaisia kehittämis- ja yrityshankkeita.
Maaseudun kehittämishankkeiden rahoituksesta päättää alueen kehittämisyhdistys, jonka hallituksessa istuu tasapuolisesti niin yksityisen, julkisen kuin vapaiden maaseudun toimijoidenkin edustajia.
- Toimintaryhmämallia voi käyttää monenlaiseen toimintaan. Uutena mahdollisuutena on perustettu kalatalousrahasto, joka edistää ja kehittää kalataloutta. Työtapa on laajennettu myös ympäristötukien puolelle. Ympäristötuissa on isot rahat maaseutuohjelman puolella, toiminnanjohtaja Petri Rinne kertoo viitaten EU:n osin rahoittamaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2007–2013.
- Mallilla on kuitenkin omat rajoitteensa, koko maailmaa ei voida pelastaa yhdistysten avulla. Rajanveto on helpoin muuhun julkiseen toimintaan: kunnilla on omat lakisääteiset tehtävänsä esimerkiksi terveyspalveluiden ja muiden peruspalveluiden osalta.
- Vuodessa tulee yleensä muutama hieno idea. Kun kehittämisajatukset ovat oikeasti uudenlaisia ja innovatiivisia, hallituksessa istuvien luottamushenkilöiden on helpompi lähteä tukemaan niitä, Rinne vinkkaa.
Artikkelin on tuottanut Maa- ja metsätalousministeriön maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä.
Katso myös
Uusimmat videot
