Asuminen ja rakentaminen
8.2.2012
Netti-tv: Tutkimus: Taantuma ei pelota suomalaisia asunnonostajia - erityisesti miehet luottavaisia
Asuminen ja rakentaminen
Takaisin
3.8.2009
Miten asumisoikeusasunto sopii lapsiperheelle?
Kasvava perhe tarvitsee enemmän asuinneliöitä kuin kaksistaan asuva pariskunta. Harva nuoripari uskaltaa kuitenkaan perheenperustamisvaiheessa ottaa lainaa ja ostaa isompaa kotia, kun edessä on tulojen pieneneminen vanhemmuusvapaiden myötä. Vantaalainen Anja Vanonen ratkaisi kasvavan perheen tilaongelman muuttamalla miehensä kanssa asumisoikeusasuntoon, jossa oli tilaa useammallekin lapselle.
Nuori perhe muutti yhteen ensimmäisistä pääkaupunkiseudulle rakennetuista asumisoikeustaloista 17 vuotta sitten, koska halusi lisää tilaa perheenperustamista varten. Kasvava perhe päätyi valitsemaan asumisoikeusasunnon omistusasunnon sijasta, sillä se ei halunnut sitoutua pitkiin ja kalliisiin asuntolainoihin, mutta kaipasi kuitenkin omistusasumisen kaltaisia etuja.
- Saimme melkein oman asunnon pienemmällä pääomalla kuin omistusasunnon, mutta ilman oman asunnon ongelmia. Vuokra-asuntoon verrattuna asumisoikeusasunto oli edullisempi ja turvallisempi vaihtoehto, Anja Vanonen kertoo.
- Lapsia ei ollut vielä asunnonhakuvaiheessa, mutta meillä oli kuitenkin mahdollisuus hakea isompaa perheasuntoa pienellä sijoituksella. Ja muuttaessamme olin jo ensimmäisiä viikkoja raskaana.
Monet lapsiperheet hakeutuvat mielellään omakoti- ja rivitaloihin, mutta etenkin pääkaupunkiseudulla osa asumisoikeusasunnoista on kerrostaloja. Itse omakotitalossa kasvanut Vanonen ei kuitenkaan koe, että hänen lapsensa olisivat jääneet jostain paitsi kerrostalossa asuessaan.
- Kerrostalossa joutuu enemmän seuraamaan lasten pihaleikkejä ja olemaan mukana, mutta eihän pieniä lapsia päästetä omakotitalossakaan yksin ulos. Kerrostalossa on myös enemmän leikkikavereita ja leikkipaikkoja. Ja onhan pääkaupunkiseudulla paljon asumisoikeuskohteita myös rivitaloissa.
Turva remontin suhteen
Asumisoikeusasuntoihin saa tehdä vapaasti sisustuksellista remonttia omalla kustannuksella, kun taas isommat remontit, kuten esimerkiksi rikkoutuneiden kaapistojen korjaaminen, ovat taloyhtiön heiniä. Anja Vanonen on hakenut sisustukseen vaihtelua muun muassa tapetoimalla ja maalaamalla seiniä. Isompiin remontteihin ei ole vielä ollut tarvetta.
- Me olimme tämän asunnon ensimmäiset asukkaat, ja muuttaessamme esimerkiksi jääkaappi oli vielä muovien sisällä. Remonteissa on jonkin verran rajoituksia, esimerkiksi seiniä ei saa ryhtyä kaatamaan eikä asunnon arvo saa laskea. Mutta eihän kukaan tee omistusasuntoonsakaan remonttia, jossa asunto kärsii.
Vanonen pitää yhtenä asumisoikeusasuntojen parhaista puolista sitä, että taloyhtiö on vastuussa talon ja asunnon peruskorjauksesta sekä liesien ja kylmälaitteiden kunnosta.
- Asukkaalla on turva remonttien suhteen. Jos asuisi omassa, pitäisi hoitaa kustannukset itse ja ottaa esimerkiksi keittiöremonttia varten lainan päälle lainaa.
Remontit nostavat myös asumisoikeuskustannuksia
Samoin kuin kaikissa asunnoissa, myös asumisoikeusasunnoissa asuinkustannukset ovat tällä hetkellä noususuhdanteessa. Vaikka Anja Vanonen ei seuraa asuntomarkkinoita, hän arvelee asumisoikeusasumisen olevan vielä suhteellisen edullista vuokralla tai omistusasunnossa asumiseen verrattuna.
- Luulen kuitenkin, että kustannukset tulevat nousemaan jonkin verran kiinteistöjen remonttitarpeen vuoksi. Osa asumisoikeustaloista on jo sen ikäisiä, että jonkinlainen remontti on tulossa. Oman kiinteistön korjaustarpeessa asumiskustannukset eivät kuitenkaan pomppaa pilviin, vaan kustannuksia tasataan koko asuntokannalle.
Vanosen perheen lapset ovat nyt 16-, 14- ja 12-vuotiaita. Kun he lentävät aikanaan pois pesästä, perheen äiti arvelee etsivänsä itselleen pienemmän asunnon.
- Haluaisin tietysti jäädä tähän, sillä tämä on lasten lapsuudenkoti. Näin isoa asuntoa on kuitenkin turha pitää yksin, joten on parempi vapauttaa tämä tuleville lapsiperheille. Asumisoikeusasumisesta en kuitenkaan aio luopua, vaan ainoastaan vaihtaa pienempään asuntoon.
Lisää asumisoikeusasunnoista: www.asokodit.fi
Artikkelin on tuottanut Asokodit
Nuori perhe muutti yhteen ensimmäisistä pääkaupunkiseudulle rakennetuista asumisoikeustaloista 17 vuotta sitten, koska halusi lisää tilaa perheenperustamista varten. Kasvava perhe päätyi valitsemaan asumisoikeusasunnon omistusasunnon sijasta, sillä se ei halunnut sitoutua pitkiin ja kalliisiin asuntolainoihin, mutta kaipasi kuitenkin omistusasumisen kaltaisia etuja.
- Saimme melkein oman asunnon pienemmällä pääomalla kuin omistusasunnon, mutta ilman oman asunnon ongelmia. Vuokra-asuntoon verrattuna asumisoikeusasunto oli edullisempi ja turvallisempi vaihtoehto, Anja Vanonen kertoo.
- Lapsia ei ollut vielä asunnonhakuvaiheessa, mutta meillä oli kuitenkin mahdollisuus hakea isompaa perheasuntoa pienellä sijoituksella. Ja muuttaessamme olin jo ensimmäisiä viikkoja raskaana.
 |
Monet lapsiperheet hakeutuvat mielellään omakoti- ja rivitaloihin, mutta etenkin pääkaupunkiseudulla osa asumisoikeusasunnoista on kerrostaloja. Itse omakotitalossa kasvanut Vanonen ei kuitenkaan koe, että hänen lapsensa olisivat jääneet jostain paitsi kerrostalossa asuessaan.
- Kerrostalossa joutuu enemmän seuraamaan lasten pihaleikkejä ja olemaan mukana, mutta eihän pieniä lapsia päästetä omakotitalossakaan yksin ulos. Kerrostalossa on myös enemmän leikkikavereita ja leikkipaikkoja. Ja onhan pääkaupunkiseudulla paljon asumisoikeuskohteita myös rivitaloissa.
Turva remontin suhteen
Asumisoikeusasuntoihin saa tehdä vapaasti sisustuksellista remonttia omalla kustannuksella, kun taas isommat remontit, kuten esimerkiksi rikkoutuneiden kaapistojen korjaaminen, ovat taloyhtiön heiniä. Anja Vanonen on hakenut sisustukseen vaihtelua muun muassa tapetoimalla ja maalaamalla seiniä. Isompiin remontteihin ei ole vielä ollut tarvetta.
- Me olimme tämän asunnon ensimmäiset asukkaat, ja muuttaessamme esimerkiksi jääkaappi oli vielä muovien sisällä. Remonteissa on jonkin verran rajoituksia, esimerkiksi seiniä ei saa ryhtyä kaatamaan eikä asunnon arvo saa laskea. Mutta eihän kukaan tee omistusasuntoonsakaan remonttia, jossa asunto kärsii.
Vanonen pitää yhtenä asumisoikeusasuntojen parhaista puolista sitä, että taloyhtiö on vastuussa talon ja asunnon peruskorjauksesta sekä liesien ja kylmälaitteiden kunnosta.
- Asukkaalla on turva remonttien suhteen. Jos asuisi omassa, pitäisi hoitaa kustannukset itse ja ottaa esimerkiksi keittiöremonttia varten lainan päälle lainaa.
Remontit nostavat myös asumisoikeuskustannuksia
Samoin kuin kaikissa asunnoissa, myös asumisoikeusasunnoissa asuinkustannukset ovat tällä hetkellä noususuhdanteessa. Vaikka Anja Vanonen ei seuraa asuntomarkkinoita, hän arvelee asumisoikeusasumisen olevan vielä suhteellisen edullista vuokralla tai omistusasunnossa asumiseen verrattuna.
- Luulen kuitenkin, että kustannukset tulevat nousemaan jonkin verran kiinteistöjen remonttitarpeen vuoksi. Osa asumisoikeustaloista on jo sen ikäisiä, että jonkinlainen remontti on tulossa. Oman kiinteistön korjaustarpeessa asumiskustannukset eivät kuitenkaan pomppaa pilviin, vaan kustannuksia tasataan koko asuntokannalle.
Vanosen perheen lapset ovat nyt 16-, 14- ja 12-vuotiaita. Kun he lentävät aikanaan pois pesästä, perheen äiti arvelee etsivänsä itselleen pienemmän asunnon.
- Haluaisin tietysti jäädä tähän, sillä tämä on lasten lapsuudenkoti. Näin isoa asuntoa on kuitenkin turha pitää yksin, joten on parempi vapauttaa tämä tuleville lapsiperheille. Asumisoikeusasumisesta en kuitenkaan aio luopua, vaan ainoastaan vaihtaa pienempään asuntoon.
Lisää asumisoikeusasunnoista: www.asokodit.fi
Artikkelin on tuottanut Asokodit
Katso myös
Uusimmat videot
