Hyötytietoa arkeen, ajankohtaista tietoa elämään
Arki
Takaisin

25.2.2011

Millaista on suomalainen johtaminen 2.0?

Kuinka moni huomaa ruokakaupassa tekevänsä ostoksensa kieli keskellä suuta, jotta ei tulisi töpänneeksi arkisissa askareissa? Hedelmäpussit punnitaan huolellisesti, ettei kassalla tarvitse punastella hintalapun puuttumisen vuoksi. Ja juustotiskillä halutun juuston nimi äännetään täydellisesti, ja pakettiin pyydetään aina tarjottua isompi kimpale, sillä rahastahan ei ole pulaa. Ruokakaupasta tuttu ilmiö näkyy myös työelämässä.

Professori Pekka Himanen kutsuu tätä kieli keskellä suuta tekemistä moitteettoman olemisen taipumukseksi. Ruokakaupassa käyminen on esimerkki tavallisesta arjesta, mutta erityisen voimakkaasti pyrkimys moitteettomuuteen näkyy työelämässä.

- Kun työyhteisössä ei ole luottamusta, pyritään pelaamaan varman päälle niin, ettei vahingossakaan tule virheitä. Työntekijät minimoivat epäonnistumisen riskin, kun pitäisi maksimoida onnistumisen mahdollisuus, Himanen sanoo.

Jos työpaikalla ei ole luottamusta, vika on useimmiten johtamisessa. Johtaminen perustuu luottamukselle, joka luo turvaa työyhteisöön. Sen päälle rakentuvat sekä rikastava yhteisö että luovuus, jotka ruokkivat yhteenkuuluvuutta, arvostusta ja innostusta.

Susan Boyle hyvä esimerkki

Mitä luottamukselle perustuva johtaminen sitten tarkoittaa käytännössä? Siihen liittyvät tiiviisti innostava vuorovaikutus työyhteisössä sekä arvostuksen osoittaminen muille. Himasen mukaan meissä kaikissa on kätkössä jotain arvokasta, jolle pitää antaa mahdollisuus näkyä myös ulospäin.

- Hyvä esimerkki tästä on Susan Boylen ensiesiintyminen Britannian Talent-ohjelmassa, suurin osa meistä on varmasti katsonut sen YouTubesta. Sekä yleisö että tuomarithan eivät uskoneet, että Susan Boylen näköisellä naisella voisi olla noin paljon lahjakkuutta. Kyse on siitä, pystymmekö sanomaan toiselle sen, mitä hän on aina halunnut kuulla.

Luottamus, innostaminen ja arvonanto ovat vain palasia siitä, mitä on tulevaisuuden johtaminen – johtajuus 2.0. Vaaditaan myös yhteisten tavoitteiden asettamista, vapautta työskennellä luovasti, työntekijöiden kohtelemista reilusti sekä kannustamista ja avoimuutta.

- Tämä ei ole vain paperille koottava lista vaan sitä, mitä työyhteisössä viestitään päivittäin, professori Pekka Himanen muistuttaa.

Johtajuutta voi opetella

Johtaminen 2.0 ei ole tulevaisuudessa siintävä utopia, vaan luottamukselle perustuvaa johtamista toteutetaan jo monissa organisaatioissa. WSOYpron koulutuksen osaamiskeskuksen johtaja Virve Taskisen mukaan tarve johtajuuden muutokseen on organisaatioissa jo hyvin tiedossa, mutta työsarkaa riittää vielä.

- Pekka Himasen kuvaama johtamis- ja työkulttuuri on useimman tietotyöläisen unelma, jossa aidosti tuotetaan yhdessä lisäarvoa asiakkaille reiluuden ja luovuuden hengessä. Arvoa antavan johtajan taitoja voi opetella, kyse on oman ajattelu- ja toimintatavan kehittämisestä.

Taskinen näkee pysähtymisen taidon yhtenä tienä tulevaisuuden johtamiseen. Hyvä johtaminen ei ole jatkuvaa juoksemista vaan se vaatii ajan antamista keskustelulle, pohtimiselle ja uusien näkökulmien etsimiselle.

- Liian monet esimiehet ovat yhä sitä mieltä, että tuloslukujen perässä juokseminen riittää. He eivät vielä riittävästi miellä kehittämistä ja keskustelua esimiestyöksi.



Artikkelin on tuottanut WSOYpro.

Katso myös

Uusimmat videot