Vapaa-aika
16.5.2012
Netti-tv: Tuhansia suomalaiseläkeläisiä ulkomailla ilman täyttä terveydenhuollon turvaa
Arki
Takaisin
12.5.2009
Millainen on hyvä välipala?
Välipalat ovat tärkeä osa päivän aterioita. Ilman niitä pääaterioiden väliin jäävien tuntien aikana ehtii tulla helposti nälkä, joka kannustaa kasaamaan lautaselle ylisuuren annoksen. Hyvä välipala on terveellinen, mutta silti monet meistä tyytyvät nappaamaan viinerin iltapäiväkahvin kanssa. Miksi keksi olisi parempi vaihtoehto ja kävisi hyväksi välipalaksi vaikka hedelmän kanssa?
Suurin osa suomalaisista syö lounaansa puolenpäivän aikaan ja päivällinen puolestaan venyy usein viiteen tai kuuteen asti. Pääaterioiden välillä syöty välipala pitää verensokerin tasaisena ja auttaa jaksamaan. Hyvä välipala ei kuitenkaan tarkoita kiireessä hotkaistua makeista, vaan koostuu kasviksista, hedelmistä ja kuitupitoisista viljatuotteista.
- Liian monelle suomalaiselle perusvälipala on palaverissa tai iltapäiväkahvilla syöty rasvainen pulla, tai sitten joudutaan kiireessä nappaamaan nopeasti jotakin epäterveellistä matkan varrella, moittii ravitsemusterapeutti Hanna Partanen.
- Terveellisempi vaihtoehto rasvaisille leivonnaisille ovat erilaiset välipalakeksit, joita on myös helppo ottaa mukaan. Tarjolla on myös keksejä, joille myönnetty sydänmerkki takaa niiden olevan omassa tuoteryhmässään hyvä valinta.
Sydänmerkitty tuote hyvä valinta
Sydänliitto myöntää Sydänmerkkejä elintarvikkeille, joissa kuidun, suolan, sokerin ja rasvan määrään on kiinnitetty tarkempaa huomiota. Rasvan määrän lisäksi syynissä on myös sen laatu, ja sydänmerkin saavat ainoastaan ne viljatuotteet, joissa vain kolmasosa on kovaa, tyydyttynyttä rasvaa. Monissa muissakin kuin sydänmerkityissä kekseissä rasvan laatu on parantunut, kun niissä on yhä useammin ryhdytty käyttämään rypsiöljyä.
- Esimerkiksi sydänmerkityissä kekseissä kaikki rasva on rypsiöljyä eli elimistön tarvitsemaa hyvälaatuista, pehmeää rasvaa, jossa on paljon välttämättömiä rasvahappoja. Suomalaisilla tuppaa olemaan puutosta hyvälaatuisesta rasvasta, mutta näiden keksien kanssa voi herkutella hyvällä omallatunnolla, Partanen sanoo.
Sydänmerkki ei automaattisesti tarkoita sitä, että kyseessä on terveellinen tuote, jota voi syödä niin paljon kuin jaksaa. Merkin tarkoituksena on osoittaa kuluttajalle, mikä tuote on omassa tuoteryhmässään paras mahdollinen valinta, ja sitä kautta auttaa tekemään terveellisempiä ostoksia.
- Sydänmerkin avulla elintarviketeollisuus pystyy auttamaan kuluttajaa tekemään parempia valintoja. Esimerkiksi leikkeleistä, levitteistä ja leivistä löytyy paljon sydänmerkittyjä tuotteita, joista on helppo koota terveellinen välipala.
Ei liian tuhtia välipalaa
Päivittäisten välipalojen tarve riippuu syöjän päivärytmistä. Suuri osa suomalaisista kaipaa pientä suupalaa lounaan ja päivällisen välissä, mutta välipalan tarpeessa ovat myös aikaiset herääjät.
- Jos joutuu heräämään esimerkiksi kuudelta, ja syö silloin aamupalan, puolenpäivän aikaan tarjottavaan lounaaseen mennessä ehtii jo tulla kova nälkä. Silloin on ihan paikallaan syödä vaikkapa yhdeksän aikaan jotain pientä, ravitsemusterapeutti Hanna Partanen tuumaa.
Sopiva energiamäärä yhdelle välipalalle on noin 100–250 kilokaloria, riippuen päivittäisestä energiantarpeesta.
- Sopivasti energiaa sisältävällä välipalalla lähtee pieni hiuko ja jaksaa taas seuraavaan ateriaan asti. Välipala ei saa kuitenkaan olla niin tuhti, että se vie liian ison siivun päivittäisestä energiantarpeesta.
Artikkelin on tuottanut LU Suomi Oy
Suurin osa suomalaisista syö lounaansa puolenpäivän aikaan ja päivällinen puolestaan venyy usein viiteen tai kuuteen asti. Pääaterioiden välillä syöty välipala pitää verensokerin tasaisena ja auttaa jaksamaan. Hyvä välipala ei kuitenkaan tarkoita kiireessä hotkaistua makeista, vaan koostuu kasviksista, hedelmistä ja kuitupitoisista viljatuotteista.
- Liian monelle suomalaiselle perusvälipala on palaverissa tai iltapäiväkahvilla syöty rasvainen pulla, tai sitten joudutaan kiireessä nappaamaan nopeasti jotakin epäterveellistä matkan varrella, moittii ravitsemusterapeutti Hanna Partanen.
- Terveellisempi vaihtoehto rasvaisille leivonnaisille ovat erilaiset välipalakeksit, joita on myös helppo ottaa mukaan. Tarjolla on myös keksejä, joille myönnetty sydänmerkki takaa niiden olevan omassa tuoteryhmässään hyvä valinta.
Sydänmerkitty tuote hyvä valinta
Sydänliitto myöntää Sydänmerkkejä elintarvikkeille, joissa kuidun, suolan, sokerin ja rasvan määrään on kiinnitetty tarkempaa huomiota. Rasvan määrän lisäksi syynissä on myös sen laatu, ja sydänmerkin saavat ainoastaan ne viljatuotteet, joissa vain kolmasosa on kovaa, tyydyttynyttä rasvaa. Monissa muissakin kuin sydänmerkityissä kekseissä rasvan laatu on parantunut, kun niissä on yhä useammin ryhdytty käyttämään rypsiöljyä.
- Esimerkiksi sydänmerkityissä kekseissä kaikki rasva on rypsiöljyä eli elimistön tarvitsemaa hyvälaatuista, pehmeää rasvaa, jossa on paljon välttämättömiä rasvahappoja. Suomalaisilla tuppaa olemaan puutosta hyvälaatuisesta rasvasta, mutta näiden keksien kanssa voi herkutella hyvällä omallatunnolla, Partanen sanoo.
Sydänmerkki ei automaattisesti tarkoita sitä, että kyseessä on terveellinen tuote, jota voi syödä niin paljon kuin jaksaa. Merkin tarkoituksena on osoittaa kuluttajalle, mikä tuote on omassa tuoteryhmässään paras mahdollinen valinta, ja sitä kautta auttaa tekemään terveellisempiä ostoksia.
- Sydänmerkin avulla elintarviketeollisuus pystyy auttamaan kuluttajaa tekemään parempia valintoja. Esimerkiksi leikkeleistä, levitteistä ja leivistä löytyy paljon sydänmerkittyjä tuotteita, joista on helppo koota terveellinen välipala.
Ei liian tuhtia välipalaa
Päivittäisten välipalojen tarve riippuu syöjän päivärytmistä. Suuri osa suomalaisista kaipaa pientä suupalaa lounaan ja päivällisen välissä, mutta välipalan tarpeessa ovat myös aikaiset herääjät.
- Jos joutuu heräämään esimerkiksi kuudelta, ja syö silloin aamupalan, puolenpäivän aikaan tarjottavaan lounaaseen mennessä ehtii jo tulla kova nälkä. Silloin on ihan paikallaan syödä vaikkapa yhdeksän aikaan jotain pientä, ravitsemusterapeutti Hanna Partanen tuumaa.
Sopiva energiamäärä yhdelle välipalalle on noin 100–250 kilokaloria, riippuen päivittäisestä energiantarpeesta.
- Sopivasti energiaa sisältävällä välipalalla lähtee pieni hiuko ja jaksaa taas seuraavaan ateriaan asti. Välipala ei saa kuitenkaan olla niin tuhti, että se vie liian ison siivun päivittäisestä energiantarpeesta.
Artikkelin on tuottanut LU Suomi Oy
Katso myös
Uusimmat videot
