Asuminen ja rakentaminen
8.2.2012
Netti-tv: Tutkimus: Taantuma ei pelota suomalaisia asunnonostajia - erityisesti miehet luottavaisia
Ympäristö
Takaisin
12.3.2009
Metsän virkistys- ja rahallinen arvo kuntoon
Lopputalven pakkaspäivät ovat erinomainen ajankohta metsänhoidolle. Metsätöitä on helppo tehdä, sillä jäinen maa kantaa järeätkin metsäkoneet. Talven aikana kertynyt lumi ja jää myös suojaavat puiden runkoja ja juuria isommilta kolhuilta hoitotöiden aikana.
- Pakkassäällä on hyvä tehdä esimerkiksi harvennushakkuita nuorissa talousmetsissä, joissa puut tarvitsevat lisää tilaa kasvulleen. Lisäksi voidaan siistiä ryteiköiksi kasvaneita metsiä, L&T Biowatin metsäpalvelujohtaja Tomi Salo muistuttaa.
Yhä harvempi metsänomistaja tekee nykyään itse metsätöitä, sillä metsänhoitotaidot ovat saattaneet jäädä siirtymättä edelliseltä omistajasukupolvelta. Metsät saattavat myös sijaita kaukana metsänomistajien asuinpaikkakunnilta. Metsänhoitotöihin palkataankin yhä useammin ulkopuolinen ammattilainen ja työskentelyn taustalla on voimassa oleva, tilakohtainen metsäsuunnitelma.
- Hoitamatta jääneitä nuoria metsiä on nykyään aiempaa enemmän. Hoidon puutteen selittää usein se, että metsänomistajalla ei ole tietoja ja taitoja, mitä asianmukainen hoitotoimenpide edellyttäisi. Metsänomistajien mielenkiinto kohdistuu tyypillisesti uudishakkuisiin, joista saadaan lyhyellä tähtäimellä suurimmat tuotot, ja nuoret metsät ja pusikot unohtuvat. Nekin pitäisi kuitenkin nähdä mahdollisuutena, koska tulevaisuuden ”puukaupparahat” kasvavat siellä.
Harvennushakkuista tuloja heti ja myöhemmin
Nuoren metsän harvennushakkuilla turvataan metsän tulevaisuuden arvokasvu. Ensimmäinen harvennushakkuu on ajankohtainen, kun metsä on noin 20–40-vuotiasta ja puuston pituus on noin 10–15 metriä. Harvennuksen toteutukseen ja ajoittamiseen vaikuttavat metsikön sijainti pohjois-eteläsuunnassa, pääpuulaji, kasvupaikan ravinnetaso, aiemmin tehdyt hoitotoimenpiteet sekä kasvuolosuhteet ja valon määrä.
- Nuoren metsän harvennuksessa poistetaan kooltaan pienimmät ja laadultaan heikoimmat puut, jotta suurimmille ja laadultaan parhaille puille jää tilaa kasvaa. Harvennus on nuorissa talousmetsissä päähoitotoimenpide, Salo kertoo.
Harvennushakkuut antavat metsänomistajalle metsästä tuottoa jo ennen päätehakkuuta, sillä hakkuista saatavaa puumateriaalia voidaan hyödyntää muun muassa jalostus- tai energiapuuna.
- Esimerkiksi me ohjaamme hakkuista saatavan puun kulloinkin tarkoituksenmukaisimpaan käyttöön. Metsänomistaja saa puukauppatulonsa siitä riippumatta, mihin käyttötarkoitukseen puu viime kädessä ohjautuu.
Hoito turvaa myös virkistysarvon
Taloudellinen tuotto ja arvokasvun turvaaminen eivät ole ainoita syitä hoitaa metsää. Vaikka metsä olisi vain virkistyskäytössä, sen kunto ja virkistysarvo kärsivät hoidon laiminlyömisestä. Yksityisten omistamien metsien lisäksi kunnossapito on tärkeää myös kuntien ja kaupunkien puisto- ja virkistysmetsissä.
- Kun virkistyskäytössä olevista metsistä siistitään ryteiköt pois, retkeily- ja liikkumismahdollisuudet paranevat ja marja- ja sienisatoakin voidaan saada aikaisempaa enemmän. Maisemakin näyttää erilaiselta, kun ryteikkö ei ole niin tiheä, ettei siitä näe läpi, metsäpalvelujohtaja Tomi Salo toteaa.
- Myös virkistyskäytössä olevasta metsästä saadaan siistimällä puuraaka-ainetta, joka on järkevästi hyödynnettävissä puhtaana energiana.
Artikkelin on tuottanut L&T Biowatti
- Pakkassäällä on hyvä tehdä esimerkiksi harvennushakkuita nuorissa talousmetsissä, joissa puut tarvitsevat lisää tilaa kasvulleen. Lisäksi voidaan siistiä ryteiköiksi kasvaneita metsiä, L&T Biowatin metsäpalvelujohtaja Tomi Salo muistuttaa.
Yhä harvempi metsänomistaja tekee nykyään itse metsätöitä, sillä metsänhoitotaidot ovat saattaneet jäädä siirtymättä edelliseltä omistajasukupolvelta. Metsät saattavat myös sijaita kaukana metsänomistajien asuinpaikkakunnilta. Metsänhoitotöihin palkataankin yhä useammin ulkopuolinen ammattilainen ja työskentelyn taustalla on voimassa oleva, tilakohtainen metsäsuunnitelma.
- Hoitamatta jääneitä nuoria metsiä on nykyään aiempaa enemmän. Hoidon puutteen selittää usein se, että metsänomistajalla ei ole tietoja ja taitoja, mitä asianmukainen hoitotoimenpide edellyttäisi. Metsänomistajien mielenkiinto kohdistuu tyypillisesti uudishakkuisiin, joista saadaan lyhyellä tähtäimellä suurimmat tuotot, ja nuoret metsät ja pusikot unohtuvat. Nekin pitäisi kuitenkin nähdä mahdollisuutena, koska tulevaisuuden ”puukaupparahat” kasvavat siellä.
Harvennushakkuista tuloja heti ja myöhemmin
Nuoren metsän harvennushakkuilla turvataan metsän tulevaisuuden arvokasvu. Ensimmäinen harvennushakkuu on ajankohtainen, kun metsä on noin 20–40-vuotiasta ja puuston pituus on noin 10–15 metriä. Harvennuksen toteutukseen ja ajoittamiseen vaikuttavat metsikön sijainti pohjois-eteläsuunnassa, pääpuulaji, kasvupaikan ravinnetaso, aiemmin tehdyt hoitotoimenpiteet sekä kasvuolosuhteet ja valon määrä.
- Nuoren metsän harvennuksessa poistetaan kooltaan pienimmät ja laadultaan heikoimmat puut, jotta suurimmille ja laadultaan parhaille puille jää tilaa kasvaa. Harvennus on nuorissa talousmetsissä päähoitotoimenpide, Salo kertoo.
Harvennushakkuut antavat metsänomistajalle metsästä tuottoa jo ennen päätehakkuuta, sillä hakkuista saatavaa puumateriaalia voidaan hyödyntää muun muassa jalostus- tai energiapuuna.
- Esimerkiksi me ohjaamme hakkuista saatavan puun kulloinkin tarkoituksenmukaisimpaan käyttöön. Metsänomistaja saa puukauppatulonsa siitä riippumatta, mihin käyttötarkoitukseen puu viime kädessä ohjautuu.
Hoito turvaa myös virkistysarvon
Taloudellinen tuotto ja arvokasvun turvaaminen eivät ole ainoita syitä hoitaa metsää. Vaikka metsä olisi vain virkistyskäytössä, sen kunto ja virkistysarvo kärsivät hoidon laiminlyömisestä. Yksityisten omistamien metsien lisäksi kunnossapito on tärkeää myös kuntien ja kaupunkien puisto- ja virkistysmetsissä.
- Kun virkistyskäytössä olevista metsistä siistitään ryteiköt pois, retkeily- ja liikkumismahdollisuudet paranevat ja marja- ja sienisatoakin voidaan saada aikaisempaa enemmän. Maisemakin näyttää erilaiselta, kun ryteikkö ei ole niin tiheä, ettei siitä näe läpi, metsäpalvelujohtaja Tomi Salo toteaa.
- Myös virkistyskäytössä olevasta metsästä saadaan siistimällä puuraaka-ainetta, joka on järkevästi hyödynnettävissä puhtaana energiana.
Artikkelin on tuottanut L&T Biowatti
Katso myös
Uusimmat videot
