Asuminen ja rakentaminen
8.2.2012
Netti-tv: Tutkimus: Taantuma ei pelota suomalaisia asunnonostajia - erityisesti miehet luottavaisia
Ympäristö
Takaisin
4.8.2009
Merikotkaa suojellaan uusimalla sähkötolppia
Petolinnut ovat mieltyneet tarkkailemaan saalistaan korkeilta, maastosta erottuvilta sähköpylväiltä. Vanhat sähköpylväät ovat kuitenkin vaarallisia tähystyspaikkoja, sillä linnun siiven osuessa johtimiin voi niistä aiheutua sähköiskuja. Paitsi, että ne vaurioittavat lintuja, aiheuttavat ne myös ihmisille harmia sähkökatkoina. Energiateollisuuden, WWF:n merikotkatyöryhmän ja Fortum Sähkönsiirto Oy:n yhteisprojektissa vanhaa sähköverkkoa uusittiin turvallisemmaksi linnuille ja laadittiin suositukset niiden huomioimisesta tulevien verkkojen rakentamisessa.
Korkea sähkötolppa on petolinnulle, kuten merikotkalle, mitä parhain saalistus- ja tähystyspaikka. Sähköpylväät houkuttelevat lintuja, sillä ne sijaitsevat usein rannassa ja erottuvat muusta maastosta, koska ovat puustoa hiukan korkeammalla.
– Jos linnun siipi osuu yhtä aikaa kahteen johtimeen, voi syntyä valokaari, joka voi tappaa tai aiheuttaa vaurioita, ympäristöasiantuntija Piia Häkkinen Fortumilta kertoo.
Merikotkien sähköiskukuolemat nousivatkin WWF:n merikotkatyöryhmän keskustelun aiheeksi keväällä 2007, jolloin Ahvenanmaalla todettiin useita merikotkien sähköiskukuolemia ja niiden aiheuttamia oikosulkuja sekä katkoja sähköverkossa. Ongelmia aiheutuu lähinnä 20–50 vuotta vanhoista, 20 kV johdoista.
– Pylväät ovat ongelmallisia erityisesti merikotkien elinalueilla, Lounais-Suomessa sekä rannikkoseuduilla. Rantakalliot, kaislikot, matalat lahdet ja niiden tuntumassa olevat pylväät ovat pahimpia paikkoja, Häkkinen kertoo.
Verkostosuositus ohjeistaa sähköyhtiöitä
Uhanalaisen merikotkan suojelemiseksi aloitettiin hanke, jossa uusitaan sähköverkkoa merikotkille turvallisemmaksi. Energiateollisuuden, WWF:n merikotkatyöryhmän ja Fortum Sähkönsiirto Oy:n yhteistyöhankkeen tuloksena on syntynyt Energiateollisuus ry:n suositus merikotkien huomioimiseksi verkon suunnittelussa, kunnossapidossa ja saneerauksessa.
– Suositus sisältää konkreettisen ehdotuksen pylväiden suojarakenteiksi sekä vanhan sähköverkon lintuturvallisuuden parantamiseksi, Häkkinen sanoo.
Potentiaaliset, suojattavat vaaranpaikat valittiin WWF:n merikotkien reviiritietojen perusteella. WWF on määritellyt kartta- ja maastoselvitysten avulla noin yhdeksänkymmentä merikotkille vaarallista sähköpylvästä, joiden korjaamisen kiireellisyys jaettiin kolmeen luokkaan. Ensimmäiset pylväät suojattiin vuoden 2007 lopussa merikotkien pesintäkauden päätyttyä.
– Pilottiprojektissa eristettiin pylväiden jännitteisiä osia. Korvasimme kirkasta avojohtoa päällystetyllä johdolla ja asensimme eläinsuojamuuntajia eristeisiin osiin. Uutena asiana on tullut sähköiskun riskiä pienentävät suojaorret, joita asennetaan tarpeen mukaan, Häkkinen kertoo projektin teknisen ja käytännön puolen toteutuksesta.
Nykyisin rakennettavat johdot turvallisia
Muita lintujen turvallisuutta parantavia toimenpiteitä ovat vesistöylitysten kaapelointi normaalien huoltotoimenpiteiden yhteydessä ja rannassa sijaitsevien tolppien sijoittaminen sisemmäksi maahan niin, että ne poikkeavat vähemmän maastosta.
– Nykyisin rakennettava sähköverkko on turvallista, koska se on pääosin eristetty. Siinä on vähemmän jännitteisiä paljaita osia, jotka voisivat olla vaaranpaikkoja linnuille. Uusia linjoja suunnitellessa myös pylväiden sijaintipaikka on tärkeää, ympäristöasiantuntija Häkkinen kertoo.
Artikkelin on tuottanut Fortum
Korkea sähkötolppa on petolinnulle, kuten merikotkalle, mitä parhain saalistus- ja tähystyspaikka. Sähköpylväät houkuttelevat lintuja, sillä ne sijaitsevat usein rannassa ja erottuvat muusta maastosta, koska ovat puustoa hiukan korkeammalla.
– Jos linnun siipi osuu yhtä aikaa kahteen johtimeen, voi syntyä valokaari, joka voi tappaa tai aiheuttaa vaurioita, ympäristöasiantuntija Piia Häkkinen Fortumilta kertoo.
Merikotkien sähköiskukuolemat nousivatkin WWF:n merikotkatyöryhmän keskustelun aiheeksi keväällä 2007, jolloin Ahvenanmaalla todettiin useita merikotkien sähköiskukuolemia ja niiden aiheuttamia oikosulkuja sekä katkoja sähköverkossa. Ongelmia aiheutuu lähinnä 20–50 vuotta vanhoista, 20 kV johdoista.
– Pylväät ovat ongelmallisia erityisesti merikotkien elinalueilla, Lounais-Suomessa sekä rannikkoseuduilla. Rantakalliot, kaislikot, matalat lahdet ja niiden tuntumassa olevat pylväät ovat pahimpia paikkoja, Häkkinen kertoo.
Verkostosuositus ohjeistaa sähköyhtiöitä
Uhanalaisen merikotkan suojelemiseksi aloitettiin hanke, jossa uusitaan sähköverkkoa merikotkille turvallisemmaksi. Energiateollisuuden, WWF:n merikotkatyöryhmän ja Fortum Sähkönsiirto Oy:n yhteistyöhankkeen tuloksena on syntynyt Energiateollisuus ry:n suositus merikotkien huomioimiseksi verkon suunnittelussa, kunnossapidossa ja saneerauksessa.
– Suositus sisältää konkreettisen ehdotuksen pylväiden suojarakenteiksi sekä vanhan sähköverkon lintuturvallisuuden parantamiseksi, Häkkinen sanoo.
Potentiaaliset, suojattavat vaaranpaikat valittiin WWF:n merikotkien reviiritietojen perusteella. WWF on määritellyt kartta- ja maastoselvitysten avulla noin yhdeksänkymmentä merikotkille vaarallista sähköpylvästä, joiden korjaamisen kiireellisyys jaettiin kolmeen luokkaan. Ensimmäiset pylväät suojattiin vuoden 2007 lopussa merikotkien pesintäkauden päätyttyä.
– Pilottiprojektissa eristettiin pylväiden jännitteisiä osia. Korvasimme kirkasta avojohtoa päällystetyllä johdolla ja asensimme eläinsuojamuuntajia eristeisiin osiin. Uutena asiana on tullut sähköiskun riskiä pienentävät suojaorret, joita asennetaan tarpeen mukaan, Häkkinen kertoo projektin teknisen ja käytännön puolen toteutuksesta.
Nykyisin rakennettavat johdot turvallisia
Muita lintujen turvallisuutta parantavia toimenpiteitä ovat vesistöylitysten kaapelointi normaalien huoltotoimenpiteiden yhteydessä ja rannassa sijaitsevien tolppien sijoittaminen sisemmäksi maahan niin, että ne poikkeavat vähemmän maastosta.
– Nykyisin rakennettava sähköverkko on turvallista, koska se on pääosin eristetty. Siinä on vähemmän jännitteisiä paljaita osia, jotka voisivat olla vaaranpaikkoja linnuille. Uusia linjoja suunnitellessa myös pylväiden sijaintipaikka on tärkeää, ympäristöasiantuntija Häkkinen kertoo.
Artikkelin on tuottanut Fortum
Katso myös
Uusimmat videot
