Mediaakin voi harhauttaa – ketä sinä uskot?

Taantuma on iskenyt myös mediaan ja resurssipulan vuoksi entistä helpommin yksipuoliset viestit saavat julkisuutta. Toimittajilla ei ole aikaa tarkistaa itse faktoja ja asioiden todenperäisyyksiä. Viihteellisyys kasvaa koko ajan ja jokaiselta kansalaiselta vaaditaan entistä enemmän medialukutaitoa, eli omaa kykyä arvioida median tarjoamaa sisältöä. Mediassa jyräävät sanomasta riippumatta ne, jotka osaavat pukea taitavimmin sanottavansa kiinnostavaan muotoon, sanoo professori Elisa Juholin.

Kansainvälinen media on kriisissä, samoin kotimainen journalismi sen vanavedessä. Nykyisessä mediakentässä on nähtävissä kaksi suuntausta; lisääntynyt viihteellisyys ja taloustaantuman vaikutukset. Nykyään on entistä vaikeampi saada faktoja julkisuuteen, sillä perinteinen media, eli sanoma- ja aikakauslehdet, radio sekä televisio, on kiinnostunut viihteellisemmästä sisällöstä.

– Mediassa jyräävät toisaalta isot yhteiskunnan toimijat ja toisaalta myös ne, jotka osaavat pelata mediapeliä, professori Elisa Juholin toteaa.

Ympäristö- ja eläinasiat saavat julkisuutta

Mediatalojen talousongelmat näkyvät toimittajien päivittäisessä työssä. Enää ei ole aikaa tutkia itse asioiden taustoja, tehdä selvityksiä, saatikka paneutua syvällisesti asioihin. Silloin julkisuuteen pääsevät hyvin yksipuoliset viestit. Kun media on menettänyt asemaansa yhteiskunnallisena määrittelijänä ja se kamppailee asemastaan, ovat kansalaisjärjestöt löytäneet tilaisuutensa.

– Kansalaisjärjestöt saavat aika paljon huomiota radikaaleilla keinoilla ja sitä kautta niillä onkin suuri vaikutus perinteiseen mediaan, sosiaalisesta mediasta puhumattakaan.

Juholinin mielestä kansalaisjärjestöillä on isoin ääni käytettävänään ympäristöön ja eläimiin liittyvissä asioissa.

– Ympäristöjärjestöt ovat perinteisesti saaneet paljon ääntään kuuluviin. Myöhemmin turkiseläimiin kohdistuvat hyökkäykset sekä eläinkokeisiin liittyvät asiat ovat saaneet paljon huomiota mediassa. Uskon sen johtuvan siitä, että osataan pukea sanottava sellaiseen muotoon, ettei media pysty vastustamaan. Itse asialla ei niinkään paljon ole merkitystä.
Tilannetta voidaan verrata jääkiekko-otteluun. Jos maali tulee, sehän on vain vastustajan heikkoutta.

Kuopion yliopiston eläintieteen professori Jaakko Mononen arvelee syitä, miksi juuri turkiksiin kohdistuu paljon huomiota mediapelissä.

– Turkiseläintuotanto on yksi tuotantoeläinmuoto. Vastustajat ovat lähtökohtaisesti turkiksia vastaan, mutta verhoavat sen usein hyvinvointikriteereihin. Välttämättä kuitenkaan faktoja eläinten hyvinvoinnista ei ole tarkastettu. Eläinoikeus- ja suojelujärjestöt käyttävät valikoituja tutkimustuloksia ja uusimpia tutkimuksia ei huomioida lainkaan, professori Mononen huomauttaa.

Professori Elisa Juholin kuitenkin muistuttaa, että erilaiset kansalaisjärjestöt ovat tärkeä demokratian osa. Myös kriittisten kansalaisjärjestöjen esiintuoma kriittisyys on hyvä asia, sillä kriittisyyttä voidaan pitää yhtenä kehityksen edellytyksenä.

– Yritykset ovat hyvin heikoilla, koska niitä sitovat muun muassa oma etiikka, lait, säädökset ja tilivelvollisuus eri sidosryhmille. Ne joutuvat perustelemaan sanomisensa hyvin tarkasti ja jos ne jäävät valheesta kiinni, ovat sanktiot suuret, Juholin sanoo.

Medialla on kyky toimia

Kansalaisten mediakriittisyyttä pitäisi professori Juholinin mielestä opettaa enemmän, sillä se on entistä tärkeämpää nykyisessä, hieman kaaottisessakin mediaympäristössä. Sen kehittymisestä ei ole kuitenkaan ainakaan toistaiseksi mitään tutkimustuloksia.

Tulevaisuuden median tilasta Juholin veikkaa haarautumista; globaaliin laatumediaan ja kevyeen viihdejulkisuuteen.

– Mutta ei media onneksi täysin hampaatonkaan ole. Onhan meillä lähimenneisyydestäkin esimerkkejä siitä, että median kautta on päästy tiettyjen yritysten rikkomusten jäljelle. Mutta jää nähtäväksi, onko medialla resursseja toimia yhteiskunnallisena vaikuttajana, Juholin kuvailee.