Vapaa-aika
16.5.2012
Netti-tv: Tuhansia suomalaiseläkeläisiä ulkomailla ilman täyttä terveydenhuollon turvaa
Arki
Takaisin
17.11.2010
Loppuvatko hätäkeskuksilta työntekijät?
Suomessa on tällä hetkellä vielä viisitoista hätäkeskusta, mutta vuoteen 2015 mennessä määrä vähenee seitsemään. Hätäkeskusverkoston karsiminen alkaa pohjoisesta, kun Rovaniemen hätäkeskuksen toiminta siirretään Ouluun perustettavaan uuteen keskukseen. Yhdistämissuunnitelmat on jo lyöty lukkoon, mutta moni asia ontuu vielä.
Vaikka päätökset hätäkeskusten yhdistämisestä on jo tehty, sekä hätäkeskusten työntekijät että tavalliset kansalaiset vastustavat niitä. Yhtenä syynä vastustukseen on paikallistuntemuksen katoaminen. Hätäkeskusten toimialueet laajenevat yhdistämisten myötä, jolloin paikallistuntemus nousee entistä merkittävämpään rooliin.
- Kun tekniikka on vielä tällä tasolla, paikallistuntemus nopeuttaa avun saamista paikalle. Eri kaupungeissa on samannimisiä teitä ja etenkin pienemmissä kylissä kaikkia teitä ei välttämättä edes löydy kartalta. Gps:stäkään ei aina ole apua, toteaa Lapin hätäkeskuksen vuoromestari, Suomen Poliisijärjestöjen Liittoon (SPJL) kuuluvan Suomen Hätäkeskusvirkailijat ry:n paikallinen luottamusmies Jarmo Jylhä.
Muutto työn perässä ei kiinnosta
Jos Rovaniemen hätäkeskuksen työntekijät aikovat pysyä työssään, keskusten yhdistäminen merkitsee heille muuttoa 200 kilometrin päähän uuteen kaupunkiin. Noin puolet työntekijöistä on jo ilmoittanut, ettei aio muuttaa.
- Uudelle paikkakunnalle muuttaminen on aina iso asia. Jos perheessä on pieniä lapsia, sosiaalinen verkosto on tarpeen. Ja koti voi olla niin mukava ja hyvällä paikalla, että ei haluta muuttaa. Lisäksi muutto merkitsisi puolisolle uuden työpaikan etsimistä, Jylhä sanoo.
Hätäkeskustyöntekijöiden koulutustaustat vaihtelevat poliisista hätäkeskuspäivystäjään. Suomen Hätäkeskusvirkailijat ry:n puheenjohtaja Seppo Ulvilan mukaan uuden työn saaminen voi olla hankalaa, ellei intoa työn perässä muuttamiseen ole.
- Työntekijät roikkuvat nyt löysässä hirressä, kun kukaan ei tiedä, mitä meistä tulee isona. Saattaa olla, että työntekijät äänestävät lopulta jaloillaan, Ulvila arvelee.
Oulun uutta hätäkeskusta saattaakin uhata työntekijäpula, mikäli vanhat työntekijät eivät muuta työn vuoksi. Uusia työntekijöitä koulutetaan, mutta se vie oman aikansa.
- Yhtenä vaarana on, että yhdistämisen jälkeen ei ole riittävästi koulutettua, paikalliset olot tuntevaa henkilökuntaa vastaamassa hätäpuheluihin, Ulvila sanoo suoraan.
Muutosturvaa parannettava
Hätäkeskusten työntekijät odottavat työnantajalta enemmän tukea yhdistämisprojekteissa. Muun muassa poliiseja edustavan palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Antti Palola on vaatinut, että henkilöstön jaksaminen ja tulevaisuus on otettava paremmin huomioon, sillä nyt muutosturva ei ole riittävällä tasolla. Muutosturvan pitää koskea sekä työn perässä muuttavia että niitä, jotka eivät voi muuttaa.
- Työnantajapuoli on luvannut ja kertonut paljon ympäripyöreitä asioita esimerkiksi aikatauluista. Meille vakuutetaan, että kaikkia tarvitaan, mutta pelkkä sanahelinä ei riitä, Suomen Hätäkeskusvirkailijat ry:n puheenjohtaja Seppo Ulvila kiteyttää.
Hätäkeskusten yhdistämisaikataulut
Uudenmaan hätäkeskusalue: hätäkeskus sijoitetaan Keravalle. Helsingin hätäkeskuksen toiminnot on jo siirretty Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen kanssa samoihin tiloihin. Länsi-Uudenmaan hätäkeskuksen toiminnot siirretään Lohjalta Keravalle viimeistään 2015.
Pohjois-Suomen ja Lapin hätäkeskusalue: hätäkeskus sijoitetaan Ouluun. Lapin hätäkeskuksen toiminnot siirretään Rovaniemeltä Ouluun 2011.
Itä- ja Kaakkois-Suomen hätäkeskusalue: Hätäkeskukset jäävät Kuopioon ja Kouvolaan. Mikkelissä sijaitseva Etelä-Savon hätäkeskuksen ja Joensuussa sijaitseva Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen toiminnot siirretään Kuopioon viimeistään vuonna 2012.
Pirkanmaan ja Satakunnan hätäkeskusalueen hätäkeskus sijoitetaan Poriin.
Tampereella sijaitsevan Pirkanmaan hätäkeskuksen toiminnot siirretään Poriin viimeistään vuonna 2013.
Pohjanmaan ja Keski-Suomen hätäkeskusalueen hätäkeskus sijoitetaan Vaasaan, jonne Keski-Suomen hätäkeskuksen toiminnot siirretään Jyväskylästä viimeistään vuonna 2014.
Varsinais-Suomen ja Hämeen hätäkeskusalueen hätäkeskus sijoitetaan Turkuun, jonne Hämeen hätäkeskuksen toiminnot siirretään Hämeenlinnasta viimeistään vuonna 2015.
Katso aiheeseen liittyvä video tästä
Artikkelin on tuottanut Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ja Palkansaajajärjestö Pardia.
Vaikka päätökset hätäkeskusten yhdistämisestä on jo tehty, sekä hätäkeskusten työntekijät että tavalliset kansalaiset vastustavat niitä. Yhtenä syynä vastustukseen on paikallistuntemuksen katoaminen. Hätäkeskusten toimialueet laajenevat yhdistämisten myötä, jolloin paikallistuntemus nousee entistä merkittävämpään rooliin.
- Kun tekniikka on vielä tällä tasolla, paikallistuntemus nopeuttaa avun saamista paikalle. Eri kaupungeissa on samannimisiä teitä ja etenkin pienemmissä kylissä kaikkia teitä ei välttämättä edes löydy kartalta. Gps:stäkään ei aina ole apua, toteaa Lapin hätäkeskuksen vuoromestari, Suomen Poliisijärjestöjen Liittoon (SPJL) kuuluvan Suomen Hätäkeskusvirkailijat ry:n paikallinen luottamusmies Jarmo Jylhä.
Muutto työn perässä ei kiinnosta
Jos Rovaniemen hätäkeskuksen työntekijät aikovat pysyä työssään, keskusten yhdistäminen merkitsee heille muuttoa 200 kilometrin päähän uuteen kaupunkiin. Noin puolet työntekijöistä on jo ilmoittanut, ettei aio muuttaa.
- Uudelle paikkakunnalle muuttaminen on aina iso asia. Jos perheessä on pieniä lapsia, sosiaalinen verkosto on tarpeen. Ja koti voi olla niin mukava ja hyvällä paikalla, että ei haluta muuttaa. Lisäksi muutto merkitsisi puolisolle uuden työpaikan etsimistä, Jylhä sanoo.
Hätäkeskustyöntekijöiden koulutustaustat vaihtelevat poliisista hätäkeskuspäivystäjään. Suomen Hätäkeskusvirkailijat ry:n puheenjohtaja Seppo Ulvilan mukaan uuden työn saaminen voi olla hankalaa, ellei intoa työn perässä muuttamiseen ole.
- Työntekijät roikkuvat nyt löysässä hirressä, kun kukaan ei tiedä, mitä meistä tulee isona. Saattaa olla, että työntekijät äänestävät lopulta jaloillaan, Ulvila arvelee.
Oulun uutta hätäkeskusta saattaakin uhata työntekijäpula, mikäli vanhat työntekijät eivät muuta työn vuoksi. Uusia työntekijöitä koulutetaan, mutta se vie oman aikansa.
- Yhtenä vaarana on, että yhdistämisen jälkeen ei ole riittävästi koulutettua, paikalliset olot tuntevaa henkilökuntaa vastaamassa hätäpuheluihin, Ulvila sanoo suoraan.
Muutosturvaa parannettava
Hätäkeskusten työntekijät odottavat työnantajalta enemmän tukea yhdistämisprojekteissa. Muun muassa poliiseja edustavan palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Antti Palola on vaatinut, että henkilöstön jaksaminen ja tulevaisuus on otettava paremmin huomioon, sillä nyt muutosturva ei ole riittävällä tasolla. Muutosturvan pitää koskea sekä työn perässä muuttavia että niitä, jotka eivät voi muuttaa.
- Työnantajapuoli on luvannut ja kertonut paljon ympäripyöreitä asioita esimerkiksi aikatauluista. Meille vakuutetaan, että kaikkia tarvitaan, mutta pelkkä sanahelinä ei riitä, Suomen Hätäkeskusvirkailijat ry:n puheenjohtaja Seppo Ulvila kiteyttää.
Hätäkeskusten yhdistämisaikataulut
Uudenmaan hätäkeskusalue: hätäkeskus sijoitetaan Keravalle. Helsingin hätäkeskuksen toiminnot on jo siirretty Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen kanssa samoihin tiloihin. Länsi-Uudenmaan hätäkeskuksen toiminnot siirretään Lohjalta Keravalle viimeistään 2015.
Pohjois-Suomen ja Lapin hätäkeskusalue: hätäkeskus sijoitetaan Ouluun. Lapin hätäkeskuksen toiminnot siirretään Rovaniemeltä Ouluun 2011.
Itä- ja Kaakkois-Suomen hätäkeskusalue: Hätäkeskukset jäävät Kuopioon ja Kouvolaan. Mikkelissä sijaitseva Etelä-Savon hätäkeskuksen ja Joensuussa sijaitseva Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen toiminnot siirretään Kuopioon viimeistään vuonna 2012.
Pirkanmaan ja Satakunnan hätäkeskusalueen hätäkeskus sijoitetaan Poriin.
Tampereella sijaitsevan Pirkanmaan hätäkeskuksen toiminnot siirretään Poriin viimeistään vuonna 2013.
Pohjanmaan ja Keski-Suomen hätäkeskusalueen hätäkeskus sijoitetaan Vaasaan, jonne Keski-Suomen hätäkeskuksen toiminnot siirretään Jyväskylästä viimeistään vuonna 2014.
Varsinais-Suomen ja Hämeen hätäkeskusalueen hätäkeskus sijoitetaan Turkuun, jonne Hämeen hätäkeskuksen toiminnot siirretään Hämeenlinnasta viimeistään vuonna 2015.
Katso aiheeseen liittyvä video tästä
Artikkelin on tuottanut Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ja Palkansaajajärjestö Pardia.
Katso myös
Uusimmat videot
