Linnanmäki palaa juhlavuotensa kunniaksi juurilleen

Koko Suomen tuntema Linnanmäki täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Ikä on muokannut nopealla tahdilla kokoon kyhätystä huvipuistosta yhden Skandinavian suurimmista huvittelupaikoista, joka kuuluu lähes jokaisen suomalaisen lapsuus- tai nuoruusmuistoihin. Suurimmat muutokset Linnanmäellä ovat tapahtuneet laitteiden ja kävijäkunnan kohdalla.


Pilvenpyörä Kuva:Linnanmäki

Vaikka Linnanmäki onkin muuttunut huimasti vuosien mittaan, keskeiset elementit ovat edelleen samat kuin perustamisen aikaan 1950-luvulla: on autoja, karuselleja, syötävää, ohjelmaa, pelejä, myymälöitä ja niin edelleen.

- Laitekantaa on kuitenkin uusittu ja niiden lukumäärä on kasvanut huimasti. Myös rakennuksia on uudistettu, ja kokonaan uusia alueita otettu käyttöön. Saa nähdä, miten paisumme tulevaisuudessa, tuumaa Linnanmäen toimitusjohtaja Risto Räikkönen.

Linnanmäen kävijöille alkuvuosien laitteet ovat jääneet hyvin mieleen. Linnanmäellä ensimmäisen kerran viisivuotiaana käynyt Anne Santamäki muistaa vielä ketjukarusellin, vuoristoradan, maailmanpyörän, kummitusjunan sekä lentokonelaitteen, joka tuntui pienestä tytöstä pelottavalta.

- Meillä ei ollut siihen aikaan kuin Afrikan tähden kaltaisia lautapelejä. Linnanmäellä käyminen oli silloin iso juttu, melkein kuin joulu, Santamäki kertoo.

Polvisukkia ja tanssipaikkoja

Jos huvipuisto itsessään on muuttunut, myös kävijäkunta on nykyään erilaista kuin ennen. 1950- ja 1960-luvuilla Linnanmäellä viihtyivät pääasiassa nuoret aikuiset, kun taas tänä päivänä kävijät ovat enimmäkseen lapsiperheitä. Pitkän linjan kävijöillä ovat vielä muistissa Linnanmäki-reissut sekä lapsena että vähän vanhempana, jolloin paikalle houkuttivat erilaiset esiintyjät Paul Ankasta lähtien.

- Lapsuuden Linnanmäki-reissuilla ylläni oli pyhävaatteet sekä tietenkin polvisukat, sillä kaupunkilaistytöt eivät menneet sinne pitkissä sukissa. Myöhemmin kävimme Rondo-nimisessä tanssipaikassa, jonne saimme mennä ensimmäisen kerran ilman vanhempiamme, ja se tuntui tietysti ihan erilaiselta, Anne Santamäki nauraa.

Helsinkiläinen Jorma Hanski oli lapsena erityisasemassa, sillä hänen isänsä toimi Linnanmäkeä ylläpitävän Lasten Päivän Säätiön puheenjohtajana. Pikku-Jorma sai käydä Linnanmäellä useammin kuin muut lapset.

- Välillä tuntui jopa vähän nololta tuoda esille sitä, että olin niin hienossa asemassa. Olin kuitenkin 60-luvun lopulta 70-luvun puoliväliin asti varsinainen Linnanmäen heavy user. Nyt siellä tulee käytyä taas, kun omat lapseni ovat pieniä, Hanski kertoo.

Paluu juurille

Harva meistä tietää, että vuonna 1950 perustettu Linnanmäki on saanut alkunsa Lasten Päivä -nimisestä tapahtumasta. Tapahtumien järjestäminen aloitettiin alun perin jo 1900-luvun alussa, ja niiden avulla kerättiin varoja lastensuojelutyölle.

- Lasten Päivä –tapahtumia vietettiin aluksi nykyisen kisahallin edessä messukentällä. Siellä oli arpajaisia, klovneja ja muuta temppuilua. Sodan jälkeen alettiin etsiä pysyvää paikkaa huvipuistolle, jotta tapahtumaa voitaisiin järjestää isommassa mittakaavassa. Sopiva paikka löytyi nykyiseltä vesilinnanmäeltä, Linnanmäen toimitusjohtaja Risto Räikkönen kertoo.


Linnanmäen toimitusjohtaja Risto Räikkönen

Linnanmäki juhlii pyöreitä vuosiaan palaamalla juurilleen ja järjestämällä uuden Lasten Päivä –tapahtuman lapsille, jotka eivät ehkä muuten pääsisi käymään huvipuistossa.

- Juhlan kunniaksi järjestetään näyttäviä ilotulituksia ja Linnanmäki-päivä, mutta tarkoituksena ei ole pitää mitään pönötysgaaloja tai kulkueita. Juhlimme työn merkeissä.

Katso aiheeseen liittyvä video tästä