Liikenteen vaikutus merkittävä ilmastonmuutoksessa

Pitkä ja kova talvi sai monet miettimään, onko ilmastonmuutosta sittenkään olemassa. Asiantuntijoiden mukaan Suomen runsasluminen ja kylmä talvi oli osa ilmaston luontaista vaihtelua. Ilmastonmuutos on kuitenkin todellisuutta, eikä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä edelleenkään puhuta turhaan. Päästöjen määriin on jokaisen helppo vaikuttaa omilla valinnoillaan ja siksi esimerkiksi julkisen liikenteen osuus on tärkeä.

Ilmastonmuutoksesta huolimatta Suomessa saatetaan tulevaisuudessakin kokea kylmiä ja runsaslumisia talvia. Näin on, vaikka koko maapallon keskilämpötila nousee ja pitkällä aikajaksolla verrattuna lumipeitteen määrä varsinkin Etelä-Suomessa on vähentynyt.

– Jos on seurannut luonnonmerkkejä vähänkään pidempään, on mahdollisesti huomannut kevään aikaistumisen. Puihin tulee lehdet aiemmin ja lehtipuut kukkivat aikaisemmin, kertoo erikoistutkija Heikki Tuomenvirta Ilmatieteenlaitokselta.

Kasvihuonekaasupäästöt nopeuttavat ilmastonmuutosta, ja pahimmat päästöt syntyvät, kun käytetään fossiilisia polttoaineita. Kylmässä maassa on silti pakko lämmittää ja teollisuuskin tarvitsee energiaa. Yksi keino vähentää päästöjä on kiinnittää huomiota entistä enemmän liikenteeseen.

Liikennemäärät kasvavat jatkuvasti ja jo nyt noin 18 prosenttia Suomen päästöistä syntyy liikenteestä. Yksityisautoilijat saattavat tuntea piston omassatunnossaan ja hyvä olisikin valita julkinen liikenne aina, kun se on mahdollista.

– Nykyisillä liikennejärjestelyillä ja nykyautoilla kasvihuonekaasupäästöt ovat suurempia kuin esimerkiksi silloin, kun kuljetaan julkisella liikenteellä, toteaa Heikki Tuomenvirta.

Kiskoilla liikutaan puhtaammin

Jos kaipaa perusteluja esimerkiksi raideliikenteen eduille autoiluun nähden, voidaan aloittaa fysiikalla. Kun metallipyörä pyörii sileällä metallikiskolla, on liikevastus pienempi kuin kumipyörän pyöriessä epätasaisella alustalla. Mitä pienempi vastus, sitä tehokkaammin energiaa käytetään. Junaan ja tietenkin myös bussiin ja muihin joukkoliikennevälineisiin mahtuu enemmän ihmisiä, joten sitäkin kautta tuotetaan suhteellisesti vähemmän päästöjä.

– Ihmisten asenteet ovat muuttuneet. Uusimman asiakaskyselyn tulokset kertoivat ensimmäisen kerran, että monet valitsevat junan kulkuvälineekseen ilmastonmuutoksen vuoksi. Aiemmin syiksi kerrottiin junan nopeus tai mukavuus, sanoo Otto Lehtipuu VR:ltä.

Junaliikenne kilpailee jatkuvasti lentoliikenteen kanssa matkustajista. Ympäristövaikutusten osalta juna vie voiton, sillä energian kulutus on vain kymmenesosa lentokoneen kulutuksesta. Nopeudessa sen sijaan juna vielä häviää. Keski-Euroopassa on viime vuosina panostettu suurnopeusliikenteeseen, jolloin junat kulkevat noin 250 km/tunnissa tai jopa yli 300 km/tunnissa. Suomessa ei päästä näin suuriin nopeuksiin, mutta jonkinlaisia parannuksia voitaisiin tehdä.

– Suomessakin on mahdollisuuksia leikata junaliikenteen matka-aikoja niin, että jopa Helsingin ja Oulun välillä juna pystyisi kilpailemaan lentoliikenteen kanssa tasaveroisemmin, mainitsee ympäristö- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Otto Lehtipuu.

Haasteena radat, joilla ei ole sähköä

Suomessa käytetään uusiutuvia energiamuotoja silloin, kun juna kulkee sähköllä. Ison kysymyksen muodostavatkin ne junaradat, joita ei ole sähköistetty eikä vähäisen käytön vuoksi kannata sähköistää jatkossakaan.

– Diesel-veturit ja kiskobussit pitää korvata jollain uusiutuvaan energiaan pohjautuvalla ratkaisulla. Onko se biokaasu, biodiesel vai kenties polttokenno-vetytekniikka, sen näyttää aika. Tällä hetkellä korvaava tekniikka on vielä piirustuspöydällä, sanoo Otto Lehtipuu.