Korkeasaari uudistuu - kolme maailmaa ja lohikäärmeitä

Kun historiallisia ja kansallisia muistoja herättäviä matkailukohteita uudistetaan, on kaikissa muutoksissa oltava hienovarainen ja kuunneltava niin yleisöä kuin ympäristöäkin. Korkeasaari on yksi niistä kohteista, jotka seuraavan kymmenen vuoden aikana uudistuvat. Eläintarha saa rinnalleen kaksi muuta osaa, ja saareen muuttaa paljon uusia jännittäviä eläinlajeja.

Korkeasaaren eläintarha on monelle suomalaiselle yksi niistä paikoista, jotka herättävät rakkaita lapsuusmuistoja. Muutaman vuoden kuluttua 125-vuotissyntymäpäiviään viettävä yksi maailman pohjoisimmista eläintarhoista kokee mittavia uudistuksia.

– Kaikissa uudistuksissa pyrimme säilyttämään historialliset perinteet ja entisöimme niitä. Haluamme korostaa täällä niitä nostalgisia muistoja, joita 20–30-luvun Korkeasaari antoi ihmisille. Lisäksi saaressa on useita rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita ja jopa funkkis-arkkitehtuurin helmiä, eläintarhan johtaja Jukka Salo kertoo.

Tyttöporukan muuttokuorma kannettiin ensin

Eurooppalaiset biisonit eli visentit ovat ensimmäiset asukkaat uudella Suomen ja Pohjois-Euroopan alueella. Sen jälkeen valmistuu Australian alue. Seuraavien vuosien aikana rakennetaan paljon uusia eläintiloja, mutta muutoksissa on oltava hyvin maltillinen.

– Emme voi tuoda kerralla kaikkia visenttejä uuteen tarhaan. Niinpä naaraat ovat talven ajan keskenään ja saavat vasta ensi vuonna miesjäsenen joukkoonsa. Kun yli tuhat kiloa painava uros siirretään uuteen aitaukseen, on uusien rakenteiden oltava varmasti riittävän vahvoja ja kaiken muutenkin kunnossa, Salo kertoo haasteista.

Luonnonvaraiset visentit kuolivat sukupuuttoon, mutta laji onnistuttiin kuitenkin pelastamaan tarhattujen yksilöiden avulla. Korkeasaari haluaa jatkossakin profiloitua eläintarhana, joka pitää uhanalaisten eläinlajien puolia.

– Meillä on lukuisia eläintensuojeluun liittyviä kansallisia ja kansainvälisiä velvoitteita. Tulevaisuudessa olemme koti myös monille sellaisille eläimille, jotka ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Helsinkiläistä saarta ei kuitenkaan asuteta äärirajojaan myöten täyteen uusilla eläimillä.

– Kasvatamme lajimäärää hallitusti. Tulevaisuudessa meillä on noin 200 eläinlajia nykyisten 150 lajin sijaan. Ehkä eniten uusista eläimistä vierailijoita kiinnostavat lohikäärmeet, Salo kertoo hymyillen.

Korkeasaaren kolme maailmaa

Eläinsuojelullisten tehtävien lisäksi myös luonnonsuojelutehtävät otetaan Korkeasaaressa vakavasti. Esimerkiksi Itämeren suojelu on yksi niistä asioista, joissa eläintarha on jatkossa entistä enemmän mukana.

Visentit ovat ensimmäiset asukkaat Korkeasaaren uudella Suomen ja Pohjois-Euroopan alueella.

– Rakennamme tänne Itämeri-maailman, jossa on Itämeren tilaan ja sen ympäristön parantamiseen keskittyvä näyttely ja tapahtumakokonaisuus. Ja luonnollisesti otamme myös eläinten jätökset huomioon. Rakennamme muun muassa keinotekoisen kosteikon valuvesien puhdistamista varten. Näin kannamme osaltamme kortemme kekoon Itämeren ravinneongelmassa.

Itämeri-maailma on toinen saaren näkyvimmistä uudistuksista. Toinen konkreettinen ja isoin muutos on näyttelyiden Korkeasaari. Se on alue, jossa toteutetaan näyttelyitä maailman biologisesta monimuotoisuudesta ja sitä uhkaavista tekijöistä modernilla informaatioteknologialla, kuten esimerkiksi multimedia- ja 3D-tekniikalla.

– Uudistuksilla kehitämme saarta mielenkiintoisemmaksi matkailukohteeksi, ja samalla nousemme Euroopan 4-5 tärkeimmän eläintarhan joukkoon, Salo toteaa.


Artikkelin on tuottanut Korkeasaaren eläintarha.