Asuminen ja rakentaminen
8.2.2012
Netti-tv: Tutkimus: Taantuma ei pelota suomalaisia asunnonostajia - erityisesti miehet luottavaisia
Asuminen ja rakentaminen
Takaisin
28.11.2008
Kodin paloturvallisuus ajan tasalle
Rakennuspalojen määrä on Suomessa ollut kasvussa viime vuosina. Palokuntaa työllistää vuosittain noin 4000 rakennuspaloa, joista puolet on asuntopaloja. Tulipalot saavat alkunsa useimmiten sähkölaitteista, mutta myös avotulen ja tulentekovälineiden huolimaton käsittely ovat yleisiä syttymissyitä.
- Tulipaloja syttyy kohtuullisen tasaisesti ympäri vuoden, noin 300 paloa joka kuukausi. Tilastoihin tulee kuitenkin piikkejä kuivina kesinä, jolloin ruohikkopaloja syttyy tavallista enemmän, sekä joulun ja uudenvuoden tietämillä, jolloin poltetaan paljon kynttilöitä ja sädetikkuja, kertoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino.
Vaikka tulipalojen riskitekijät ovat hyvin tiedossa, moni suomalainen ottaa kotona rennommin eikä esimerkiksi ole riittävän huolellinen avotulen tai kynttilöiden käsittelyssä. Leino arvelee, että kotona turvallisuutta uhkaavia tekijöitä ei haluta ajatella, sillä koti mielletään omaksi linnaksi.
- Kodin riskitekijöitä ei välttämättä hoksata tai sitten ei vain haluta ajatella, että kotona voisi olla jotain turvallisuutta uhkaavaa. Olisi kuitenkin hyvä kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi kynttilöiden turvalliseen polttamiseen sekä pitää sähkölaitteet kunnossa ja huollettuina.
Suunnittelu pienentää paloriskiä
Huolellinen suunnittelu on merkittävä osa sekä tulipalojen ennaltaehkäisyä että vahinkojen minimoimista. Kotona kannattaa varmistaa etukäteen, että palovaroitin on asennettu kattoon ja pidetty kunnossa, jotta mahdollinen palonalku saadaan havaittua.
- Kotiin on hyvä hankkia myös alkusammutusvälineitä, esimerkiksi sammutuspeite tai sammutin. Niitä kannattaa tutkia ja opetella käyttämään etukäteen, jotta opettelua ei tarvitse tehdä enää palon sytyttyä, Leino muistuttaa.
Varoittimien ja sammutusvälineiden hankkimisen lisäksi toiminta mahdollisessa palotilanteessa kannattaa suunnitella etukäteen yleisellä tasolla. Taloyhtiölle on syytä laatia pelastussuunnitelma, ja myös perheen kesken kannattaa miettiä oikeat toimenpiteet: kuka pelastaa, kuka sammuttaa, ja miten rakennuksesta päästään turvallisesti pois. Suunnittelussa ei kannata tuudittautua siihen, että kivinen kerrostalo olisi pientaloa turvallisempi paikka, sillä palon sattuessa ne ovat yhtä turvattomia.
- Etukäteen perheen kesken tehty suunnitelma on tärkeä, sillä tulipalotilanteessa toimimiselle ei voi antaa selkeää, yleispätevää ohjetta. Yksinkertaisimmillaan tulipalo saadaan sammumaan heti alkuvaiheessa. Jos sitä ei kuitenkaan pystytä sammuttamaan, on tärkeää saada ihmiset turvallisesti ulos rakennuksesta, ja tehdä hälytys palokunnalle.
- Haluaisin olla optimisti ja sanoa, että suomalaiset tuntevat paloturvallisuusasiat vähintäänkin kohtuullisen hyvin. Toisaalta näistä asioista ei voi ikinä muistuttaa ja antaa tietoa liikaa, turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino toteaa.
Artikkelin on tuottanut Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
- Tulipaloja syttyy kohtuullisen tasaisesti ympäri vuoden, noin 300 paloa joka kuukausi. Tilastoihin tulee kuitenkin piikkejä kuivina kesinä, jolloin ruohikkopaloja syttyy tavallista enemmän, sekä joulun ja uudenvuoden tietämillä, jolloin poltetaan paljon kynttilöitä ja sädetikkuja, kertoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino.
Vaikka tulipalojen riskitekijät ovat hyvin tiedossa, moni suomalainen ottaa kotona rennommin eikä esimerkiksi ole riittävän huolellinen avotulen tai kynttilöiden käsittelyssä. Leino arvelee, että kotona turvallisuutta uhkaavia tekijöitä ei haluta ajatella, sillä koti mielletään omaksi linnaksi.
- Kodin riskitekijöitä ei välttämättä hoksata tai sitten ei vain haluta ajatella, että kotona voisi olla jotain turvallisuutta uhkaavaa. Olisi kuitenkin hyvä kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi kynttilöiden turvalliseen polttamiseen sekä pitää sähkölaitteet kunnossa ja huollettuina.
Suunnittelu pienentää paloriskiä
Huolellinen suunnittelu on merkittävä osa sekä tulipalojen ennaltaehkäisyä että vahinkojen minimoimista. Kotona kannattaa varmistaa etukäteen, että palovaroitin on asennettu kattoon ja pidetty kunnossa, jotta mahdollinen palonalku saadaan havaittua.
- Kotiin on hyvä hankkia myös alkusammutusvälineitä, esimerkiksi sammutuspeite tai sammutin. Niitä kannattaa tutkia ja opetella käyttämään etukäteen, jotta opettelua ei tarvitse tehdä enää palon sytyttyä, Leino muistuttaa.
Varoittimien ja sammutusvälineiden hankkimisen lisäksi toiminta mahdollisessa palotilanteessa kannattaa suunnitella etukäteen yleisellä tasolla. Taloyhtiölle on syytä laatia pelastussuunnitelma, ja myös perheen kesken kannattaa miettiä oikeat toimenpiteet: kuka pelastaa, kuka sammuttaa, ja miten rakennuksesta päästään turvallisesti pois. Suunnittelussa ei kannata tuudittautua siihen, että kivinen kerrostalo olisi pientaloa turvallisempi paikka, sillä palon sattuessa ne ovat yhtä turvattomia.
- Etukäteen perheen kesken tehty suunnitelma on tärkeä, sillä tulipalotilanteessa toimimiselle ei voi antaa selkeää, yleispätevää ohjetta. Yksinkertaisimmillaan tulipalo saadaan sammumaan heti alkuvaiheessa. Jos sitä ei kuitenkaan pystytä sammuttamaan, on tärkeää saada ihmiset turvallisesti ulos rakennuksesta, ja tehdä hälytys palokunnalle.
- Haluaisin olla optimisti ja sanoa, että suomalaiset tuntevat paloturvallisuusasiat vähintäänkin kohtuullisen hyvin. Toisaalta näistä asioista ei voi ikinä muistuttaa ja antaa tietoa liikaa, turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino toteaa.
Artikkelin on tuottanut Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Katso myös
Uusimmat videot
