Asuminen ja rakentaminen
8.2.2012
Netti-tv: Tutkimus: Taantuma ei pelota suomalaisia asunnonostajia - erityisesti miehet luottavaisia
Vapaa-aika
Takaisin
8.12.2008
Kiekkokaukalosta kommentaattoriksi
Päätoiminen työskentely urheilun parissa on usein kuluttavaa sekä henkisesti että fyysisesti. Kokenut jääkiekkovalmentaja Hannu Jortikka otti urheilumaailmasta hengähdystauon ja jäi jo toistamiseen sapattivapaalle. Kuinka paljon uskallusta sapattivuoden pitäminen vaatii, ja miltä tuntuu vaihtaa valmentaminen tv-kommentaattorin hommiin?
Suomen nuorten jääkiekkomaajoukkuetta valmentanut ja miesten maajoukkueen kakkosvalmentajana toiminut Hannu Jortikka on ottanut hetken hengähdystauon valmennushommista, ja jäänyt sapattivapaalle. Turhien kiireiden ja paineiden unohtaminen ja tahdin rauhoittaminen ovat nykyään yleistyvä trendi, ja yhä useampi työntekijä suunnittelee lyhennettyä työviikkoa tai irtiottoa työmaailman oravanpyörästä.
Hektisestä työelämästä irtautuminen kysyy kuitenkin uskallusta, vaikka sapattivapaa olikin Hannu Jortikalle tuttu kokemus jo aikaisemmilta vuosilta.
- Tällä alalla on todella vähän työpaikkoja yleensä, ja vapaita paikkoja vielä vähemmän. Uralla eteneminen vaikeutuu, jos sapattivapaa osuus väärään väliin. Itse olen tosin ollut alalla jo niin kauan, etten enää hirveästi jaksa ajatella uraani – työhön palataan sitten, kun se tuntuu mielekkäältä, Jortikka tuumaa.
Monen työvuoden putkesta irtautuminen tarjoaa mahdollisuuden pitää hetken taukoa ja ladata akkuja. Jortikan mukaan sapattivapaa muuttaa elämänrytmin totaalisesti, kun sitä vertaa pelikauden ja peruskuntokauden aikaisiin monotonisiin päiviin.
- Nyt on enemmän aikaa tehdä sellaisia asioita, joilla pysty helpottamaan sekä henkistä että fyysistä kuormitusta. Esimerkiksi keväällä ja loppukesästä pääsee lähtemään mökille aikaisemmin.
Kommentaattorin työ nostaa kierroksia
Vaikka Hannu Jortikka onkin tauolla valmentajan töistä, hän pitää tuntumaa jääkiekkomaailmaan toimimalla Canal+:lla jääkiekkokommentaattorina. Televisiotyö on vuosien mittaan tullut jo jonkin verran tutuksi, mutta työiltojen suorat lähetykset saavat yhä säpinää aikaan.
- Tv-maailma tuntuu mukavalta, ja olen tyytyväinen, että olen saanut tilaisuuden päästä siihen mukaan. Jokainen työilta tuntuu siltä kuin olisi mahdollisuus saada lottovoitto; kierrokset nousevat sitä mukaa, mitä lähempänä lähetyksen aloittaminen on, Jortikka kuvailee.
Urheilu ja etenkin suomalaisten rakastama jääkiekko herättävät paljon tunteita, jotka ovat pelejä seuratessa usein pinnassa myös tv-kommentaattoreilla. Etenkin vuosien varrella tutuiksi tulleita pelaajia tarkkaillaan usein tarkemman suurennuslasin läpi, mutta ihan kaikkea ei ruudun sillä puolella voi sanoa ääneen.
- Tunteet saavat kuitenkin näkyä televisiossakin. Meidän tehtävänämme ei ole näytellä siellä, vaan pohtia asioita ja tuoda niitä esiin katsojia varten. Televisiossakin pitää voida olla oma itsensä.
Jääkiekosta oppeja työelämän käyttöön
Jääkiekkovalmentajana pitkän uran tehnyt Jortikka on koulutukseltaan alun perin rakennusmestari, ja on nuorempana myös ollut jonkin verran työmailla. Hänen mukaansa joitakin valmennuksessa saaduista kokemuksista voi ammentaa myös muuhun työelämässä.
- Jääkiekkomaailmassa ja työelämässä on paljon samoja piirteitä, mutta välillä tuntuu hullulta, että asioita siirretään yksi yhteen urheilusta työmaailmaan. Normaalissa työssä tunteita ei kovinkaan paljon näytetä, mutta urheilussa tunnetta on paljon, ja kuppi menee välillä nurin aika herkästi, Jortikka kuvailee.
- Työelämä on pehmeämpää kuin jääkiekkomaailma, jossa on paljon vaihtuvia tekijöitä ja vaaditaan kauden aikana huippusuoritusta. Monet urheilujohtamisesta tutut asiat kuitenkin pätevät myös työelämässä, kun ollaan tekemisissä ihmisten kanssa.
Artikkelin on tuottanut Canal+
 |
| Kokenut jääkiekkovalmentaja Hannu Jortikka |
Hektisestä työelämästä irtautuminen kysyy kuitenkin uskallusta, vaikka sapattivapaa olikin Hannu Jortikalle tuttu kokemus jo aikaisemmilta vuosilta.
- Tällä alalla on todella vähän työpaikkoja yleensä, ja vapaita paikkoja vielä vähemmän. Uralla eteneminen vaikeutuu, jos sapattivapaa osuus väärään väliin. Itse olen tosin ollut alalla jo niin kauan, etten enää hirveästi jaksa ajatella uraani – työhön palataan sitten, kun se tuntuu mielekkäältä, Jortikka tuumaa.
Monen työvuoden putkesta irtautuminen tarjoaa mahdollisuuden pitää hetken taukoa ja ladata akkuja. Jortikan mukaan sapattivapaa muuttaa elämänrytmin totaalisesti, kun sitä vertaa pelikauden ja peruskuntokauden aikaisiin monotonisiin päiviin.
- Nyt on enemmän aikaa tehdä sellaisia asioita, joilla pysty helpottamaan sekä henkistä että fyysistä kuormitusta. Esimerkiksi keväällä ja loppukesästä pääsee lähtemään mökille aikaisemmin.
Kommentaattorin työ nostaa kierroksia
Vaikka Hannu Jortikka onkin tauolla valmentajan töistä, hän pitää tuntumaa jääkiekkomaailmaan toimimalla Canal+:lla jääkiekkokommentaattorina. Televisiotyö on vuosien mittaan tullut jo jonkin verran tutuksi, mutta työiltojen suorat lähetykset saavat yhä säpinää aikaan.
- Tv-maailma tuntuu mukavalta, ja olen tyytyväinen, että olen saanut tilaisuuden päästä siihen mukaan. Jokainen työilta tuntuu siltä kuin olisi mahdollisuus saada lottovoitto; kierrokset nousevat sitä mukaa, mitä lähempänä lähetyksen aloittaminen on, Jortikka kuvailee.
Urheilu ja etenkin suomalaisten rakastama jääkiekko herättävät paljon tunteita, jotka ovat pelejä seuratessa usein pinnassa myös tv-kommentaattoreilla. Etenkin vuosien varrella tutuiksi tulleita pelaajia tarkkaillaan usein tarkemman suurennuslasin läpi, mutta ihan kaikkea ei ruudun sillä puolella voi sanoa ääneen.
- Tunteet saavat kuitenkin näkyä televisiossakin. Meidän tehtävänämme ei ole näytellä siellä, vaan pohtia asioita ja tuoda niitä esiin katsojia varten. Televisiossakin pitää voida olla oma itsensä.
Jääkiekosta oppeja työelämän käyttöön
Jääkiekkovalmentajana pitkän uran tehnyt Jortikka on koulutukseltaan alun perin rakennusmestari, ja on nuorempana myös ollut jonkin verran työmailla. Hänen mukaansa joitakin valmennuksessa saaduista kokemuksista voi ammentaa myös muuhun työelämässä.
- Jääkiekkomaailmassa ja työelämässä on paljon samoja piirteitä, mutta välillä tuntuu hullulta, että asioita siirretään yksi yhteen urheilusta työmaailmaan. Normaalissa työssä tunteita ei kovinkaan paljon näytetä, mutta urheilussa tunnetta on paljon, ja kuppi menee välillä nurin aika herkästi, Jortikka kuvailee.
- Työelämä on pehmeämpää kuin jääkiekkomaailma, jossa on paljon vaihtuvia tekijöitä ja vaaditaan kauden aikana huippusuoritusta. Monet urheilujohtamisesta tutut asiat kuitenkin pätevät myös työelämässä, kun ollaan tekemisissä ihmisten kanssa.
Artikkelin on tuottanut Canal+
Katso myös
Uusimmat videot
