Vapaa-aika
16.5.2012
Netti-tv: Tuhansia suomalaiseläkeläisiä ulkomailla ilman täyttä terveydenhuollon turvaa
Arki
Takaisin
19.10.2010
Keittiön huipullakin suositaan lähiruokaa
Perinteisesti, kun on haluttu ehdottomasti tuoreita raaka-aineita, ne ovat löytyneet torilta. Tuoreuden takuun antaa myös lähiruoka, myytiinpä sitä torilla tai kaupassa. Lähellä tuotetun ruoan suosio on vähintään yhtä kovassa kasvussa kuin luomuruoan. Lähiruoan nimeen vannoo myös ruokaa rakastava Sikke Sumari.
Loivan määritelmän mukaan lähiruokaa on kaikki alle sadan kilometrin säteellä tuotettu tai jalostettu ruoka. Luomun sen sijaan määrittää tuotantotapa; paikalla ei ole niin suurta merkitystä. Televisiosta tuttu yrittäjä ja kirjailija Sikke Sumari käyttää mielellään raaka-aineita, jotka ovat sekä lähellä tuotettuja että luomua.
– Kasvatan juureksia, vihanneksia, marjoja, yrttejä ja omenia. Ja varmaan juuri siksi valitsen muissakin tuotteissa lähiruokavaihtoehdon aina kun voin. Lyhyet kuljetusmatkat takaavat tuoreuden, kertoo Sikke Sumari.
Maun lisäksi tuoreessa lähiruoassa säilyvät vitaaliaineet eli vitamiinit ja kivennäis- ja hivenaineet paremmin kuin matkojen takaa tuoduissa. Lisäksi tuotteet voidaan poimia kypsempinä, kun niiden ei tarvitse säilyä pitkien lentomatkojen ajan.
– Oikeastaan kaikkein tärkeimpiä ominaisuuksia lähiruoassa ovat maku ja vitaaliaineet, ja nehän ovat lähiruoassa paremmin jäljellä. Näen paljonkin vaivaa ja etsin parhaat tuottajat maatilatoreilta, halleista ja tavallisilta toreilta.
Hiilijalanjälki ja työllistävä vaikutus
Tämän päivän kuluttajille tärkeitä ovat myös eettiset ja moraaliset vaikuttimet. Ympäristöystävällisyyttä korostavan on hyvä tietää, että hiilijalanjäljestämme melkoinen osuus muodostuu ruoan kuljettamisesta.
– Miksi pitäisi syödä mansikoita ympäri vuoden? Siinähän menetetään osa vuodenaikojen rikkaudestakin. Itse olen tosi tyytyväinen, kun pystyn pienentämään omaa hiilijalanjälkeäni suosimalla lähiruokaa, toteaa Sumari.
Tutkimusten mukaan Suomessa on noin 3 200 elintarvikeyritystä, joista 90 prosenttia työllistää alle 20 henkilöä. Näillä pienillä yrityksillä on silti jo nyt merkittävä työllistävä vaikutus. Ja kun tutkimukset lisäksi osoittavat, että lähiruoka on tulevaisuudessa selkeä trendi, työllistävä vaikutus kasvaa entisestään.
– Totta kai iloitsen myös siitä, kun tuotto jää omalle paikkakunnalle. Kyllä elintarviketuotantokin on politiikkaa. Joskus tuntuu ikävästi, ettei ruoan laadusta piitata tuon taivaallista, vaan pelkästään raha ratkaisee.
Huippukokit suosivat lähiruokaa
Sikke Sumarin mukaan kaikki, mikä kasvaa lähellä, maistuu paremmalta. Hän suosittelee etsimään ja käyttämään yhä enemmän lähiruokaa, joka on huippukokkienkin suosiossa tätä nykyä. Pieniä myönnytyksiä Sumari kuitenkin tekee.
– Risottoriisiä en sentään vaihda ohraan, ja kahvia en jätä pois.
– Ihan paras herkku, mitä lähiruoasta saa, on muuten kaalilaatikko, jossa on käytetty kyyttöä, eli suomenkarjaa. Siihen rakastuu jokainen, joka sitä on maistanut.
Salossa lähiruokatuottajat yhdistävät voimansa
Vaikka moni kuluttaja haluaisi suosia lähiseudulla tuotettua ruokaa, on sen hankkiminen joskus kovin vaivalloista. Lähiruuan tie kaupan hyllylle on vaikeaa, tuotteita ei löydy netistä ja niiden saatavuudesta yleisesti on vaikea saada tietoa.
Salon seudun elintarvikeyrittäjät ovat vastanneet kuluttajien huutoon ja ovat verkostoituneet yhteisen SaloFood -brändin alle. Tämä mahdollistaa pienille toimijoille esimerkiksi tien kauppojen ja tukkujen hyllyille sekä antaa lähiruualle näkyvyyden netissäkin. SaloFood -sivusto esittelee seudun elintarviketuottajia tarinoin ja tuottein. .
www.salofood.fi
Artikkelin on tuottanut Yrityssalo Oy.
Loivan määritelmän mukaan lähiruokaa on kaikki alle sadan kilometrin säteellä tuotettu tai jalostettu ruoka. Luomun sen sijaan määrittää tuotantotapa; paikalla ei ole niin suurta merkitystä. Televisiosta tuttu yrittäjä ja kirjailija Sikke Sumari käyttää mielellään raaka-aineita, jotka ovat sekä lähellä tuotettuja että luomua.
– Kasvatan juureksia, vihanneksia, marjoja, yrttejä ja omenia. Ja varmaan juuri siksi valitsen muissakin tuotteissa lähiruokavaihtoehdon aina kun voin. Lyhyet kuljetusmatkat takaavat tuoreuden, kertoo Sikke Sumari.
Maun lisäksi tuoreessa lähiruoassa säilyvät vitaaliaineet eli vitamiinit ja kivennäis- ja hivenaineet paremmin kuin matkojen takaa tuoduissa. Lisäksi tuotteet voidaan poimia kypsempinä, kun niiden ei tarvitse säilyä pitkien lentomatkojen ajan.
– Oikeastaan kaikkein tärkeimpiä ominaisuuksia lähiruoassa ovat maku ja vitaaliaineet, ja nehän ovat lähiruoassa paremmin jäljellä. Näen paljonkin vaivaa ja etsin parhaat tuottajat maatilatoreilta, halleista ja tavallisilta toreilta.
Hiilijalanjälki ja työllistävä vaikutus
Tämän päivän kuluttajille tärkeitä ovat myös eettiset ja moraaliset vaikuttimet. Ympäristöystävällisyyttä korostavan on hyvä tietää, että hiilijalanjäljestämme melkoinen osuus muodostuu ruoan kuljettamisesta.
– Miksi pitäisi syödä mansikoita ympäri vuoden? Siinähän menetetään osa vuodenaikojen rikkaudestakin. Itse olen tosi tyytyväinen, kun pystyn pienentämään omaa hiilijalanjälkeäni suosimalla lähiruokaa, toteaa Sumari.
Tutkimusten mukaan Suomessa on noin 3 200 elintarvikeyritystä, joista 90 prosenttia työllistää alle 20 henkilöä. Näillä pienillä yrityksillä on silti jo nyt merkittävä työllistävä vaikutus. Ja kun tutkimukset lisäksi osoittavat, että lähiruoka on tulevaisuudessa selkeä trendi, työllistävä vaikutus kasvaa entisestään.
– Totta kai iloitsen myös siitä, kun tuotto jää omalle paikkakunnalle. Kyllä elintarviketuotantokin on politiikkaa. Joskus tuntuu ikävästi, ettei ruoan laadusta piitata tuon taivaallista, vaan pelkästään raha ratkaisee.
Huippukokit suosivat lähiruokaa
Sikke Sumarin mukaan kaikki, mikä kasvaa lähellä, maistuu paremmalta. Hän suosittelee etsimään ja käyttämään yhä enemmän lähiruokaa, joka on huippukokkienkin suosiossa tätä nykyä. Pieniä myönnytyksiä Sumari kuitenkin tekee.
– Risottoriisiä en sentään vaihda ohraan, ja kahvia en jätä pois.
– Ihan paras herkku, mitä lähiruoasta saa, on muuten kaalilaatikko, jossa on käytetty kyyttöä, eli suomenkarjaa. Siihen rakastuu jokainen, joka sitä on maistanut.
Salossa lähiruokatuottajat yhdistävät voimansa
Vaikka moni kuluttaja haluaisi suosia lähiseudulla tuotettua ruokaa, on sen hankkiminen joskus kovin vaivalloista. Lähiruuan tie kaupan hyllylle on vaikeaa, tuotteita ei löydy netistä ja niiden saatavuudesta yleisesti on vaikea saada tietoa.
Salon seudun elintarvikeyrittäjät ovat vastanneet kuluttajien huutoon ja ovat verkostoituneet yhteisen SaloFood -brändin alle. Tämä mahdollistaa pienille toimijoille esimerkiksi tien kauppojen ja tukkujen hyllyille sekä antaa lähiruualle näkyvyyden netissäkin. SaloFood -sivusto esittelee seudun elintarviketuottajia tarinoin ja tuottein. .
www.salofood.fi
Artikkelin on tuottanut Yrityssalo Oy.
Katso myös
Uusimmat videot
