Kannattaako kierrätys?

Mehutölkit, lasipullot, metallipurkit, pahvilaatikot… Suomalaiskodeissa käytetään vuosittain kymmeniä kiloja erilaisia pakkauksia, joille kaikille löytyy käytön jälkeen oma paikkansa kierrätyksessä. Käsittelyjärjestelmien ansiosta kartonkitölkeistäkään ei tarvitse kiskoa muovikorkkeja irti ennen kierrätystä. Kierrätys on monella tavalla ympäristön säästämistä, jossa kunnostautuvat kuluttajien lisäksi myös kauppa ja teollisuus.

Suomalaiset ovat ahkeria kierrättäjiä ja sijoittuvat Euroopan sisäisessä vertailussa parhaaseen kolmannekseen. Keskivertokuluttaja käyttää vuodessa 40–50 kiloa erilaisia pakkauksia, joista osa on uudelleen täytettäviä ja käytettäviä.

- Suomessa käytettävistä pakkauksista periaatteessa kaikkia voidaan kierrättää tai jollakin tapaa hyödyntää käytön jälkeen. Meillä on paljon perusmateriaalista valmistettuja pakkauksia, joiden kierrätys onnistuu teknisesti. Taloudellisesti se ei kuitenkaan ole välttämättä aina järkevää, kertoo Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n toimitusjohtaja Annukka Leppänen-Turkula.

Kierrätyspisteissä kootaan omiin astioihinsa niin kartonkiset, metalliset, lasiset kuin muovisetkin pakkaukset. Myös pakkaukset, jotka koostuvat monesta eri materiaalista voi huoletta kierrättää ilman, että materiaaleja tarvitsee ryhtyä erittelemään.

- Esimerkiksi muovikorkilliset mehutölkit voi laittaa kartonkikeräykseen ja etiketilliset lasipullot lasinkeräysastiaan. Poikkeuksia kuitenkin on: jos kyseessä on esimerkiksi kuljetuspakkaus eli aaltopahvilaatikko ja sen sisällä muovipehmusteet, materiaalit täytyy lajitella ennen kierrätystä. Pahvit laitetaan aaltopahvikeräykseen ja muovit energiajätteeseen.

Kierrätys vaivan arvoista

Kierrätysmahdollisuudet riippuvat siitä, millaisia palveluita oma asuinkunta tarjoaa. Kaatopaikalle vietävän sekajätteen lisäksi monet kunnat keräävät erikseen myös esimerkiksi palavaa energiajätettä, kompostoitavaa biojätettä, kartonkia, lasia ja metallia. Useampi roska-astia kotona tekee kierrätykseen menevien jätteiden lajittelun helpommaksi, mutta roskiskaappia ei tarvitse kuitenkaan täyttää isolla astia-arsenaalilla.

- Jos haluaisi oman astian kaikille kierrätettäville materiaaleille, tarvittaisiin seitsemän tai kahdeksan roska-astiaa. Periaatteessa riittää kuitenkin, jos on omat astiansa seka-, energia- ja biojätteelle sekä esimerkiksi lasille, kartongille ja metallille, Leppänen-Turkula vakuuttaa.

Harvan asuintalon pihalla on keräysastioita kaikkia mahdollisia materiaaleja varten. Monien ruokakauppojen yhteydessä on kuitenkin kierrätyspisteet, joihin kierrätettävää materiaalia voi kiikuttaa kauppareissun yhteydessä.

- Vaiva kannattaa, sillä kuluttaja voi luottaa siihen, että lajitellut materiaalit päätyvät ihan oikeasti kierrätysprosesseihin eikä niitä esimerkiksi kipata sekaisin kaatopaikalle. Suomessa on esimerkiksi maitotölkeille ainutlaatuinen käsittelyjärjestelmä, jossa kuidut ja muovit erotellaan toisistaan.

Yritykset tehokkaita kierrättäjiä

Vaikka suomalaiskuluttajat ovatkin innokkaita kierrättäjiä, yritykset ovat vielä toistaiseksi tehokkaampia sillä saralla. Kaatopaikalle päätyvän pakkausjätteen joukossa kuluttajapakkaukset ovat enemmistössä.

- Noin puolet keskivertokuluttajan vuosittain käyttämistä 40-50 pakkauskilosta kierrätetään. Kun mukaan otetaan teollisuuden ja kaupan pakkaukset, pakkausjätteen määrä on noin 120 kiloa kuluttajaa kohti. Pakkausten kokonaiskäytöstä vain alle 5 prosenttia päätyy kaatopaikalle.



Artikkelin on tuottanut Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy.