Kaikki alkaa aamiaisesta

Aamiaispöydän ääressä istuessa, edessä höyryävä puurolautanen, vastakeitetty kananmuna ja aamiaisleivät, ei aina tule mieleen, mistä kaikki saa alkunsa. Kuinka monia työvaiheita onkaan hyvän perusaamiaisen takana?

Kun kylvöä valmisteleva viljelijä avaa keväällä ensimmäiset siemensäkit, on aamupuuron ainesten hyvä laatu varmistettu jo paljon ennen tätä. Aamupuuron ja leivän pohja, kylvettävä siemenvilja on selkeästi sertifioitua eli tarkastettua, oikein käsiteltyä ja laadukkaaksi todettua.

Viljatuotanto muodostaa pääosan ihmisten käyttämästä ravinnosta, joko suoraan viljatuotteina tai välillisesti esimerkiksi viljalla ruokittujen kotieläinten tuotteina. Viljojen merkitys perustuu ennen muuta jyvien ravintoainepitoisuuteen, runsaaseen satoon ja helppoon varastoitavuuteen.

Kananmuna on monipuolinen herkku (Kuva: Finfood, kuvaaja Sanna Peurakoski)

Aamupalan kananamuna ja juusto on Suomessa tuoretta ja turvallista

Maitoala on ollut viljan viljelijöiden kanssa edelläkävijä suomalaisessa laatutyössä ja koko laatuketjun rakentamisessa. Suomessa maidon hygieeninen laatu onkin hyvin korkealla tasolla. Maitovalmisteiden laadun takaamiseksi maidon tuottaja ja jalostava teollisuus ovat tehneet vuosia työtä eläinten hyvinvoinnin ja taudittomuuden eteen.

Kananmunan laatuun voidaan vaikuttaa eniten ennen munimista. Siksi suomalaisessa alkutuotannossa panostetaan erityisesti kanan ravinnon laatuun ja jalostukseen. Kananrehun pääraaka-aine on kotimainen tutkittu vilja. Kuljetus kanalasta kuluttajan lautaselle on tarkoin suunniteltu ja toteutettu.

 Ruoan tuotanto on suunnitelmallista alusta loppuun

 
Kuinka alkutuotannossa toimitaan, heijastuu koko tuotantoketjuun kuluttajan ruokapöytään asti. Siksi on tärkeää, että jo maanviljelijä työssään noudattaa hyviä laatukriteereitä.

Laatutyö on alkanut jo hyvän viljelysuunnitelman teosta ja jatkuu maanmuokkaukseen, tutkituilla tuotteilla suoritettaviin lannoituksiin ja sopivaan vuoroviljelyyn. Viljan korjuu, kuivaus ja varastointi on etukäteen suunniteltu. Puurohiutaleiden ja leipäjauhojen alkuperä on tarkasti selvillä, viljelijä kirjaa kaikki toimenpiteet ja niiden ajankohdan muistiin. Muistiinpanot ovat perusta turvallisille, jäljitettäville tuotteille, ja niiden perusteella myös kehitetään kasvintuotantoa edelleen. Myös maatilojen eläintenhoidon kaikki toimenpiteet kirjataan yksityiskohtaisesti muistiin. Tarpeen tullen tiedetään aina, mistä ruokien raaka-aineet ovat peräisin

Maatiloilla eläimiä hoidetaan kaiken kaikkiaan hienosti, eläinten ravinnon, levon ja lajinmukaisen toiminnan tarpeista pidetään hyvää huolta. Eläimet voivat hyvin, ja se on merkki maanviljelijän ammattitaidosta, hyvästä hoidosta, ruokinnasta ja sopivista elinolosuhteista. Pienestä tilakoosta johtuen eläimiä on Suomessa periteisesti aina hoidettu yksilöllisesti.

Eläinten terveydenhuoltojärjestelmällä varmistetaan eläinten hyvinvointi, eläimillä on esimerkiksi terveyskortit, joihin merkitään kaikki terveydenhuoltoon liittyvät toimenpiteet. Näin taataan muun muassa se, ettei mahdollisista hoidoista jää lääkejäämiä maitoon tai lihaan. Eläinterveystilanne on Suomessa kansainvälisestikin katsoen huipputasolla.

Laatuketjun perustana on ammattitaitoinen ja tarkka viljelijä, joka maatilan kaikissa toimissa on sitoutunut noudattamaan laatutyön vaatimuksia. Tavoitteena on tuottaa myyntiin vain hyvälaatuisia tilan tuotteita. Suomalainen elintarvike on ”tylsästi” turvallista ja terveellistä alusta loppuun. Siksi aamiaisleivän ja -juuston ostaja ei juuri mietikään, uskaltaako kyseisin elintarvikkeen ostaa.

Faktaa: Laatutyön kuvaus

Tämän päivän kuluttaja haluaa syödä tuoretta, maukasta ja turvallista ruokaa. Myös elintarvikkeiden terveellisyys, elintarviketuotannon eettisyys, ruoan koostumus ja ravintoaineiden vaikutukset ovat ajankohtaisia teemoja. Suomalaiset maanviljelijät, teollisuus, kauppa, kuluttajat, neuvonta ja hallinto luovat yhdessä Suomesta vahvaa elintarvikkeiden laatumaata. Ainutlaatuisen elintarvikeketjun laatutyön perustana on toimialan yhteinen sitoutuminen kansalliseen elintarviketalouden laatustrategiaan.

Elintarviketalouden laatustrategian tavoitteena on kehittää kotimaisen elintarvikeketjun vahvuuksia, kuten kuluttajan luottamukseen perustuvaa kilpailuetua ja yhteisen toiminnan tehostumiseen perustuvaa kilpailukykyä. Strategialla halutaan vahvistaa myös kotimaisen elintarviketalouden yhteiskuntavastuullista toimintatapaa sekä parantaa kuluttajan tietoisuutta kotimaisen elintarviketalouden toiminnasta ja sen kokonaisvaikutuksista.

 Artikkelin on tuottanut Laatuketju