Julkisuus voi tukea menestyjää tai vaieta jonkun kuoliaaksi

Luemme päivittäin lehdestä menestystarinoita, ihailemme, ärsyynnymme ja saamme vertaistukea. Tarinoiden päähenkilöille julkisuus on yhtä aikaa sekä menestyksen tekijä että merkki menestyksestä.

Menestykseen yhdistetään vaikutusvalta, raha sekä tyytyväisyys elämään. Tämä käy ilmi Aikakausmedian teettämästä tutkimuksesta, jossa kyseltiin suomalaisten mielipiteitä menestyksestä. Vastaajien mielestä yksi menestyksen tunnusmerkki on myös näkyvyys julkisuudessa: etenkin aikakauslehtien sivut ovat täynnä menestyneitä ihmisiä.

- Journalismissa suositaan kaikkea poikkeuksellista, ristiriitaista ja dramaattista, joten sekä menestyjät että epäonnistujat sopivat siihen hyvin, toteaa lehtiliiketoiminnan johtaja Elina Yrjölä Talentumilta.

Aikakauslehdissä menestyjät ovat usein tunnettuja poliitikkoja, liikemiehiä, urheilijoita tai taiteilijoita. Kun tutkimukseen vastanneet nimesivät menestyneitä henkilöitä, listalle päätyi vain kolme naista: Tarja Halonen, Kirsti Paakkanen ja Jutta Urpilainen.

- Ehkä miehet pärjäävät paremmin niillä kriteereillä, joilla menestystä yleensä mitataan. Esimerkiksi naistenlehdissä menestystarinat ovat kuitenkin yleensä naisten tarinoita.

Lehtien tekijät vastuussa lukijoilleen

Julkisuudella on kiistaton rooli yhtenä menestyksen osatekijänä. Julkisuuden ei tarvitse välttämättä olla myönteistä, sillä jossain määrin pätee yhä klassinen ”kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta”.

- Suomessakin alkaa olla jo ihmisiä, joiden ura perustuu lööppijulkisuudelle. Toisaalta aikakauslehdet voivat ilman muuta pönkittää myös vaikkapa poliitikon tai taiteilijan uraa – tai toisaalta vaieta jonkun kuoliaaksi, Yrjölä sanoo.

Aikakauslehdissä tietyistä asioista kirjoitetaan ja tietyistä vaietaan sen mukaan, mitä lukijat odottavat. Yrjölä muistuttaa kuitenkin, että lehdillä on myös vastuuta. Esimerkiksi nuortenlehdissä mietitään tarkkaan, millaisista julkkiksista tai taviksista tehdään sankareita.

- Pitää myös muistaa, että suomalaiset lukijat ovat melko medialukutaitoisia. Lukijat osaavat itse päättää, onko menestystarina heidän mielestään esikuvallinen vai vaikkapa säälittävä.

Kuka on menestynyt?

Kun Aikakausmedian tutkimuksessa kysyttiin, mistä menestyksen tunnistaa, vastaukset olivat hajanaisia. Kaikilla meillä on oma määritelmämme menestykselle.

- Onko suuren liikeyrityksen johtaja menestyjä, jos kurssi nousee irtisanomisten ansiosta? Onko lapsen vakavasta sairastumisesta selvinnyt perhe menestynyt? Elina Yrjölä pohtii.

- Esimerkiksi naistenlehtien lukijat odottavat vertaismenestyjien tarinoita – siis sitä, kuinka joku vaikkapa kohtasi rintasyövän tai hyppäsi pois oravanpyörästä ja ryhtyi lammasfarmariksi.

Osa lehtien menestystarinoista herättää ihailua ja osa ärtymystä. Tarinat ovat keskenään erilaisia, mutta niissä on yhteisinä piirteinä vastakohdat, dramaattiset käänteet sekä onnellinen tai vähintään toiveikas loppu.

- Oma taustani on talousjournalismissa. Siellä menestystarinoiden arkkityyppejä ovat ”näin kaksi nörttiä nousi autotallin nurkasta Piilaakson eliittiin” tai ”näin pk-yrittäjä, tuo nykyajan Vilho Koskela, taistelee globaalia riistokapitalismia vastaan pienessä tehtaassaan Äänekoskella”, Yrjölä nauraa.

Menestystarinoita arjesta
Millaisen menestystarinan Talentumin lehtiliiketoiminnan johtaja haluaisi itse kirjoittaa?

- Haluaisin tehdä jutun tanssija-koreografi Tero Saarisesta ja hänen ryhmästään, sillä heidän työnsä ovat mahtavia ja ulkoistakin menestystä on tullut. Myös Lasse Kurkilahti voisi olla hyvä menestysjutun aihe, sillä on minusta mahtava emeritusjohtajatyyppi, Elina Yrjölä pohtii.
Myös arjen sankareiden menestystarinat ovat tervetulleita Yrjölän lukemistoon. Hän toivoo voivansa lukea siitä, miten maahanmuuttajia on kotoutettu onnistuneesti tai miten ennakkoluulot ovat muuttuneet suvaitsevaiseksi realismiksi.

- Sama koskee paitsi maahanmuuttajia ja rasismia, myös homovihaa, naisvihaa, miesvihaa ja ylipäätään kaikkea kapeakatseisuutta ja suvaitsemattomuutta. Näitä menestystarinoita on vaikea tehdä ilman imelyyttä, mutta kyllä se on varmaan mahdollista.

Menestyksen saloja selvittävän tutkimuksen on tehnyt tripod research oy. Tutkimukseen vastasi noin 500 suomalaista.