Vapaa-aika
16.5.2012
Netti-tv: Tuhansia suomalaiseläkeläisiä ulkomailla ilman täyttä terveydenhuollon turvaa
Arki
Takaisin
26.1.2009
Järkipala on aikuisten vastuulla
Nuoret napsivat välipalaksi suklaata ja karkkia, jotka korvaavat terveellisemmät välipalat tai jopa koululounaan. Ruokavaliota kohentaisi leipä, jota on kuitenkin liian harvoin tarjolla. Vuoden terveysteko -palkinnon saanut Järkipalaa-hanke muistuttaa, että vastuu on aikuisilla: nuoret syövät sitä, mitä aikuiset tarjoavat.
Liikaa sokeria, liian vähän kuitua
Kouluikäiset nuoret saavat lähes puolet päivittäisestä energiastaan välipaloista. Vuoden terveystekopalkinnon saaneen Järkipalaa-hankkeen tutkimusten mukaan välipalojen suosikkilistan kärjessä ovat suklaa ja karkit, joiden taakse jäävät muun muassa kasvuikäiselle tärkeämmät vaihtoehdot kuten täysjyväleipä.
Hankkeen tutkimuksissa kolme neljästä nuoresta ilmoitti pitävänsä ruisleivästä ja hedelmistä. Leipä kohentaisi nuorten ruokavaliota, sillä sen kuituosa sisältää kuidun lisäksi paljon erilaisia vitamiineja, kivennäisaineita ja flavonoideja. Nuoret eivät kuitenkaan syö riittävästi leipää siitä yksinkertaisesta syystä, että sitä ei ole riittävästi tarjolla.
- Ei olekaan mikään yllätys, että nuoret saavat ruokavaliostaan liikaa sokeria ja aivan liian vähän kuitua. Tällä hetkellä aikuisten luoma ruokailuympäristö tarjoaa liikaa epäterveellisiä herkkuhuokutuksia, joita nuorten on vaikea vastustaa. Nuoret pitävät perusruoasta – leivästä, hedelmistä ja kasviksista – jos niitä vain on tarjolla”, toteaa Järkipalaa-hankkeen kehitystyöstä vastannut Leipätiedotuksen ravitsemusasiantuntija Teija Keso.
Viekö kunta lasten leivät?
Tutkimusten mukaan koululounas on ravitsemukselliselta laadultaan päivän paras ateria. Koulujen keittiöistä löytyy siis osaamista, mutta ei rahaa.
- Kunnissa panostetaan hämmentävän vähän kouluruokailuun, vaikka sen käyttäjäkunta juuri tarvitsisi eniten energiaa. Kun rahaa on käytettävissä 70 senttiä ja sillä pitäisi taikoa monipuolinen ateria, mukaan ei mahdu kauheasti vaihtoehtoja, Keso toteaa.
Kotona ruokatarjoilu on vanhempien vastuulla. Kuntien taas pitäisi huolehtia kouluruokailusta. Kouluruokailusuositusten mukaan näkkileivän lisäksi pitäisi olla tarjolla myös täysjyväistä, tuoretta leipää sekä lounaalla että välipalaksi. Leivän ja levitteiden ansiosta kouluruokaan saataisiin terveellisyyden lisäksi myös lisää energiaa, mikä on tarpeen sillä kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan koululaiset saavat lounaastaan vaan viidesosan koko päivän energiamäärästä, vaikka tavoite on kolmasosa.
- Tuore leipä toimii sisäänheittäjänä kouluravintolaan ja houkuttelee niitäkin nuoria, jotka eivät muuten syö koululounasta. Siinä sivussa tulee usein juotua lasi maitoa ja ehkä maisteltua ruokaakin. Tuore leipä tuo kouluravintolan nuorten kartalle, Keso kiteyttää.
Suurin oppi oli kuitenkin se, että aikuisten vastuu ja ruokailuympäristön muokkaus ovat tehokkainta nuorten terveydenedistämistä. Usein ratkaisut ovat hyvin yksinkertaisia, helppoja ja jopa maukkaita. Lisäämällä leivän tarjontaa koulupäivän aikana muokataan koululaisten jokapäiväisiä ruokailutottumuksia terveelliseen suuntaan ja saadaan aikaan välittömiä ja pitkäaikaisia positiivia vaikutuksia nuorten ravitsemukseen ja terveyteen.
- Lapsia ei pidä asettaa jatkuvaan kiusaukseen pitämällä epäterveellisiä vaihtoehtoja tarjolla, ja samalla saarnata kaloreista ja lihomisesta. Ei ainoastaan keppiä vaan porkkanaa ja tuoretta leipää, Keso toteaa hymyillen.
Faktaa: Järkipalaa-käsikirja
Ideoita nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ja nuorten ravitsemuskasvatukseen on koottu käsikirjaksi. Järkipalaa-käsikirja löytyy Leipätiedotuksen nettisivuilta www.leipatiedotus.fi. Kaikki käsikirjan materiaalit ovat vapaasti tulostettavissa ja hyödynnettävissä kunnissa, kouluissa ja kotona.
*Vuoden terveysteko palkittu Järkipalaa-hanke oli osa Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA:a. Kansanterveyslaitos toteutti hankkeessa laajan yläkoululaisten ravitsemusta ja hyvinvointia selvittävän tutkimuksen. Tutkimuksessa oli mukana noin 700 oppilasta 12 yläkoulusta Lahdesta, Mikkelistä ja Tampereelta. Leipätiedotus suunnitteli ja vastasi koekouluissa tehdyistä toimenpiteistä lukuvuoden 2007-2008 aikana.
Toimenpiteissä luotiin toimintamalleja, joilla eri-ikäisten lasten terveyttä voidaan edistää sekä kehitettiin uudenlaisia ja innostavia ravitsemuskasvatusmateriaaleja. Leipätiedotuksen lisäksi Järkipalaa-hankkeessa oli mukana Kansanterveyslaitos, Kuopion yliopisto, Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitos, Suomen Sydänliitto ry, Valio Oy, Raisio Oyj, HK Ruokatalo Oy, Vaasan & Vaasan Oy, Sodexo Oy. Rahoittajana toimi Sitra.
Artikkelin on tuottanut Leipätiedotus ry
Liikaa sokeria, liian vähän kuitua
Kouluikäiset nuoret saavat lähes puolet päivittäisestä energiastaan välipaloista. Vuoden terveystekopalkinnon saaneen Järkipalaa-hankkeen tutkimusten mukaan välipalojen suosikkilistan kärjessä ovat suklaa ja karkit, joiden taakse jäävät muun muassa kasvuikäiselle tärkeämmät vaihtoehdot kuten täysjyväleipä.
Hankkeen tutkimuksissa kolme neljästä nuoresta ilmoitti pitävänsä ruisleivästä ja hedelmistä. Leipä kohentaisi nuorten ruokavaliota, sillä sen kuituosa sisältää kuidun lisäksi paljon erilaisia vitamiineja, kivennäisaineita ja flavonoideja. Nuoret eivät kuitenkaan syö riittävästi leipää siitä yksinkertaisesta syystä, että sitä ei ole riittävästi tarjolla.
- Ei olekaan mikään yllätys, että nuoret saavat ruokavaliostaan liikaa sokeria ja aivan liian vähän kuitua. Tällä hetkellä aikuisten luoma ruokailuympäristö tarjoaa liikaa epäterveellisiä herkkuhuokutuksia, joita nuorten on vaikea vastustaa. Nuoret pitävät perusruoasta – leivästä, hedelmistä ja kasviksista – jos niitä vain on tarjolla”, toteaa Järkipalaa-hankkeen kehitystyöstä vastannut Leipätiedotuksen ravitsemusasiantuntija Teija Keso.
Viekö kunta lasten leivät?
Tutkimusten mukaan koululounas on ravitsemukselliselta laadultaan päivän paras ateria. Koulujen keittiöistä löytyy siis osaamista, mutta ei rahaa.
- Kunnissa panostetaan hämmentävän vähän kouluruokailuun, vaikka sen käyttäjäkunta juuri tarvitsisi eniten energiaa. Kun rahaa on käytettävissä 70 senttiä ja sillä pitäisi taikoa monipuolinen ateria, mukaan ei mahdu kauheasti vaihtoehtoja, Keso toteaa.
Kotona ruokatarjoilu on vanhempien vastuulla. Kuntien taas pitäisi huolehtia kouluruokailusta. Kouluruokailusuositusten mukaan näkkileivän lisäksi pitäisi olla tarjolla myös täysjyväistä, tuoretta leipää sekä lounaalla että välipalaksi. Leivän ja levitteiden ansiosta kouluruokaan saataisiin terveellisyyden lisäksi myös lisää energiaa, mikä on tarpeen sillä kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan koululaiset saavat lounaastaan vaan viidesosan koko päivän energiamäärästä, vaikka tavoite on kolmasosa.
- Tuore leipä toimii sisäänheittäjänä kouluravintolaan ja houkuttelee niitäkin nuoria, jotka eivät muuten syö koululounasta. Siinä sivussa tulee usein juotua lasi maitoa ja ehkä maisteltua ruokaakin. Tuore leipä tuo kouluravintolan nuorten kartalle, Keso kiteyttää.
Suurin oppi oli kuitenkin se, että aikuisten vastuu ja ruokailuympäristön muokkaus ovat tehokkainta nuorten terveydenedistämistä. Usein ratkaisut ovat hyvin yksinkertaisia, helppoja ja jopa maukkaita. Lisäämällä leivän tarjontaa koulupäivän aikana muokataan koululaisten jokapäiväisiä ruokailutottumuksia terveelliseen suuntaan ja saadaan aikaan välittömiä ja pitkäaikaisia positiivia vaikutuksia nuorten ravitsemukseen ja terveyteen.
- Lapsia ei pidä asettaa jatkuvaan kiusaukseen pitämällä epäterveellisiä vaihtoehtoja tarjolla, ja samalla saarnata kaloreista ja lihomisesta. Ei ainoastaan keppiä vaan porkkanaa ja tuoretta leipää, Keso toteaa hymyillen.
Faktaa: Järkipalaa-käsikirja
Ideoita nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ja nuorten ravitsemuskasvatukseen on koottu käsikirjaksi. Järkipalaa-käsikirja löytyy Leipätiedotuksen nettisivuilta www.leipatiedotus.fi. Kaikki käsikirjan materiaalit ovat vapaasti tulostettavissa ja hyödynnettävissä kunnissa, kouluissa ja kotona.
*Vuoden terveysteko palkittu Järkipalaa-hanke oli osa Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA:a. Kansanterveyslaitos toteutti hankkeessa laajan yläkoululaisten ravitsemusta ja hyvinvointia selvittävän tutkimuksen. Tutkimuksessa oli mukana noin 700 oppilasta 12 yläkoulusta Lahdesta, Mikkelistä ja Tampereelta. Leipätiedotus suunnitteli ja vastasi koekouluissa tehdyistä toimenpiteistä lukuvuoden 2007-2008 aikana.
Toimenpiteissä luotiin toimintamalleja, joilla eri-ikäisten lasten terveyttä voidaan edistää sekä kehitettiin uudenlaisia ja innostavia ravitsemuskasvatusmateriaaleja. Leipätiedotuksen lisäksi Järkipalaa-hankkeessa oli mukana Kansanterveyslaitos, Kuopion yliopisto, Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitos, Suomen Sydänliitto ry, Valio Oy, Raisio Oyj, HK Ruokatalo Oy, Vaasan & Vaasan Oy, Sodexo Oy. Rahoittajana toimi Sitra.
Artikkelin on tuottanut Leipätiedotus ry
Katso myös
Uusimmat videot
