Ihminen on nähtävä iän ja vaivojen takana

Vanhustenhoito puhuttaa ikääntyvässä Suomessa. Yksi avain parempaan elämänlaatuun on yksilöllisyyden huomioiminen vanhustyössä. Ulvilan Vanhustenhuoltoyhdistyksessä yksilöllisellä hoidolla saatiin hyviä tuloksia dementoituneiden palvelukeskusasukkaiden parissa, ja profiilihoito palkittiin Vuoden vanhustekona.

Reilusta viidestä miljoonasta suomalaisesta noin viitisentoista prosenttia on tällä hetkellä yli 65-vuotiaita. Ikääntyneiden osuus kasvaa vuosien mittaan, joten myös vanhustenhoidon tarve lisääntyy. Yksilöllisemmällä hoidolla vanhuksille pyritään tarjoamaan entistä parempaa hoitoa.

- Vanhustyössä pitäisi nähdä vanhuuteen liittyvien vaivojen ja sairauksien taakse, ja keskittyä ihmiseen. Esimerkiksi sana dementikko pitäisi hävittää kokonaan ja puhua sen sijaan Matista ja Maijasta, sanoo Ulvilan Vanhustenhuoltoyhdistyksen Pappilanlammen palvelukeskuksen toiminnanjohtaja Kaija Nieminen.

Ulvilan Vanhustenhuoltoyhdistyksessä ryhdyttiin panostamaan dementoituneiden vanhusten yksilöllisempään hoitoon kuusi vuotta sitten dementiahoidon profiilimallin avulla. Dementiasta johtuvat käytöshäiriöt olivat suuri ongelma ja suuri osa päivästä meni niiden selvittelyyn. Projektin tavoitteena oli tarjota vanhuksille entistä parempaa hoitoa rauhoittamalla hoitoyksikön arki ja kohtaamalla vanhukset yksilöinä. Projektin tulokset olivat lupaavia.

Elämäntarinasta vastauksia ongelmiin

Niemisen kokemuksen mukaan dementiasta johtuvat käytöshäiriöt voivat olla esimerkiksi kieltäytymistä suihkussa käymisestä, syömistä vain käsin ilman ruokailuvälineitä, unettomuutta ja levottomuutta öisin tai tuolin pitämistä wc-istuimena.

- Jokaiselle asukkaalle tehtiin yksilöllinen profiili, johon koottiin tietoja asukkaasta muun muassa tarkkailun ja omaisten kanssa käytyjen keskusteluiden pohjalta. Henkilökunnan koulutustarpeet kartoitettiin ja tilojen viihtyisyyttä lisättiin. Tiedonkeruu oli työläs, mutta palkitseva vaihe, Nieminen kertoo.

Projekti vedettiin läpi sekä oman väen että ulkopuolisten projektityöntekijöiden voimin. Vaikka kaikkiin ongelmiin ei löytynytkään tyhjentävää ratkaisua, uusi työtapa kohensi asukkaiden elämänlaatua ja paransi koko yksikön ilmapiiriä.

- Huomasimme esimerkiksi, että suihkuun menosta kieltäytynyt asukas oli tottunut käymään puulämmitteisessä saunassa, jossa ei ollut suihkua. Hänelle tuotiin suihkuhuoneeseen pesuvadit ja vesikauha, joiden avulla hän pystyi peseytymään niin kuin ennenkin, Nieminen kertoo.

- Myös henkilökunnan puolella tehtiin muutoksia. Esimerkiksi eräs kovaääninen, rivakkaliikkeinen työntekijä opetteli toimimaan rauhallisemmin, sillä hänen käytöksensä teki monet asukkaat levottomiksi. Yksi työntekijä totesi osuvasti, että vanhukset eivät asu meidän työpaikallamme vaan me olemme töissä heidän kodissaan.

Vanhusteko palkittiin

Dementoituneiden vanhusten hoidon parantamisen eteen tehty työ palkittiin Vanhustyön Keskusliiton ja Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen myöntämällä Vuoden vanhusteko -palkinnolla. Pappilanlammen palvelukeskuksen toiminnanjohtaja Kaija Nieminen kuvailee palkintoa mykistäväksi tunnustukseksi.

- Olemme saaneet tästä hankkeesta muutenkin positiivista palautetta. Koko veneen kääntäminen vaatii lisää työtä ja aikaa, mutta toivottavasti tämän tapaiset tunnustukset antavat pontta vanhustyön tekemiseen, Nieminen toteaa.

Vanhustyön keskusliiton asiantuntijaraati arvosti profiilihoidossa muun muassa sen aitoa innovatiivisuutta sekä toteutettavuutta. Ilmarisen markkinointiviestintäpäällikkö Esa Jääskeläisen mielestä profiilimalliprojekti on osoitus siitä, että pienemmälläkin budjetilla voidaan saada paljon aikaan.

- Tällaisilla tunnustuksilla pystytään tuomaan vanhustyötä positiivisesti esiin julkisuudessa, sillä aiheesta on viime aikoina puhuttu paljon negatiivista. Ihmisistä välittäminen on tärkeää, ja meidän pitää muistaa, että Suomi vanhenee koko ajan, Jääskeläinen sanoo.