Asuminen ja rakentaminen
8.2.2012
Netti-tv: Tutkimus: Taantuma ei pelota suomalaisia asunnonostajia - erityisesti miehet luottavaisia
Ympäristö
Takaisin
6.8.2009
Huoli ympäristöstä ei olekaan vain teollisen aikakauden ilmiö
Ilmastonmuutoksen edessä päästörajoituksia ja energiansäästöä vaaditaan nyt niin kuluttajilta kuin teollisuudeltakin. Jo tuhansia vuosia sitten Antiikin Kreikan ajoilta asti on ympäristö huolettanut ihmisiä, mutta vain perin itsekkäistä syistä. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten ajatuksia ympäristön tilan suhteen. Mistä me olemme olleet huolissamme? Ja olemmeko mekin olleet vain oman etumme ajajia?
Ympäristö on aina ollut ihmisen tarkkailun ja mielenkiinnon kohteena. Useat kuvittelevat, että huoli ympäristöstä on uusi, teollisen aikakauden ilmiö. Monelle on yllätys, että suuret ilmiöt kuten ilmaston- ja kasvuolosuhteiden muutos, ovat huolettaneet ihmisiä jo vuosituhansia. Aiemmin huoli ympäristöstä on kuitenkin kytkeytynyt ruoan saatavuuteen, poliittisiin ja taloudellisiin tekijöihin, vasta sittemmin ihmisiä on alkanut kiinnostaa enemmän itse ympäristö. Toki tänäkin päivänä esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia juuri ruoantuotantoon ja juomaveden riittävyyteen pelätään.
– Jo Antiikin aikana, parisentuhatta vuotta sitten, Lähi-idässä ja Välimeren seudulla oltiin huolestuneita esimerkiksi metsäkadosta, ympäristöhuolestumisen historiaa tutkinut professori Timo Myllyntaus Turun yliopistosta tietää.
Antiikin ajan murhe mahdollisesta puun riittävyydestä johtui siitä, että tuolloin metsiä hakattiin runsaasti. Puuta tarvittiin rakennusaineeksi niin taloihin kuin laivoihinkin sekä polttopuuksi.
– Hallitsijoita pohditutti laivanrakennuspuun vähentyminen, mikä tarkoitti samalla sitä, ettei kyetty enää rakentamaan riittävän järeitä sotalaivoja. Se vaikutti suoraan puolustuskykyyn.
Teollistumisen myötä muutoksia
Maailma muuttui teollistumisen myötä. Ihmiset keskittyivät kaupunkeihin ja niissä ympäristöongelmat kärjistyivät. Monissa kaupungeissa käytettiin kivihiiltä, mistä aiheutui ilmansaasteita. Saasteet puolestaan lisäsivät keuhkosairauksia ja kaupunkien yleistä epäviihtyisyyttä.
– Jo 1300-luvulla yritettiin kieltää kivihiilen käyttö, muttei kieltoa voitu pitää voimassa. Kivihiilen aiheuttama huono kaupunki-ilma parani vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun voimalaitokset siirrettiin pois kaupungeista ja niihin rakennettiin ilmaa kivihiilihiukkasista puhdistavia laitteita, ympäristöhuolestumisen historiasta elokuussa Tiede on taidetta -tapahtumassa Helsingissä puhuva professori Timo Myllyntaus kertoo.
Suomalaisia huolettanut sääolosuhteet
Suomalaiset ovat muita kansoja enemmän kautta aikain olleet eniten huolissaan kahdesta asiasta: säästä ja kaskenpolton vaikutuksista. Erityisesti Suomessa on kiinnostanut halla ja sen vaikutus kasvuolosuhteisiin, koska siihen ihmiset eivät voineet vaikuttaa.
– Kaskenpolttoa on pidetty luonnonvarojen tuhlauksena ja turmelemisena, koska toistamiseen siirryttiin paikasta toiseen kaatamaan metsää ja polttamaan sitä. Varhaisina aikoina kaskenpoltto oli kuitenkin niin pienimuotoista, ettei se kohtuuttomasti tuhonnut luontoa, professori sanoo.
Kaskenpoltolla on itse asiassa ollut luontoa rikastuttava merkitys, mikä polttoviljelyn vastustajilta jäi huomaamatta.
– Se edisti sellaisten kasvien, eläinten ja hyönteisten leviämistä Suomeen, jotka elävät vain poltetussa maassa.
Aikanaan huolena oli myös riittävä ruoan saanti ja huoli ympäristöstä liittyi ihmisen ja yhteisön toimeentuloon.
– Maatalousyhteiskunnassa ruokaa ei voitu kuljettaa ulkomailta lainkaan talvella. Silloin viljan puute oli suurimmillaan ja oli tultava toimeen omilla resursseilla. Nälkävuosina kyse oli todellakin elämästä ja kuolemasta, professori Myllyntaus toteaa.
Tiede on taidetta -keskustelutilaisuus
– Tiede on taidetta -keskustelutilaisuus järjestetään osana Art Goes Kapakka -tapahtumaa elokuussa Helsingissä
– Tilaisuus järjestetään Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla neljänä iltana 14.–19.8.2009. Tapahtuman teemana on pelko
– Professori Timo Myllyntaus Turun yliopistosta puhuu ympäristöhuolestumisesta tiistaina 18.8.2009
– Tiedesarja toteutetaan yhteistyössä Suomen Akatemian, Tekesin, Duodecimin ja Suomen Ympäristökeskuksen kanssa.
– Tapahtuman kotisivut http://www.artgoeskapakka.fi/tiede.html
Artikkelin on tuottanut Suomen Akatemia.
Ympäristö on aina ollut ihmisen tarkkailun ja mielenkiinnon kohteena. Useat kuvittelevat, että huoli ympäristöstä on uusi, teollisen aikakauden ilmiö. Monelle on yllätys, että suuret ilmiöt kuten ilmaston- ja kasvuolosuhteiden muutos, ovat huolettaneet ihmisiä jo vuosituhansia. Aiemmin huoli ympäristöstä on kuitenkin kytkeytynyt ruoan saatavuuteen, poliittisiin ja taloudellisiin tekijöihin, vasta sittemmin ihmisiä on alkanut kiinnostaa enemmän itse ympäristö. Toki tänäkin päivänä esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia juuri ruoantuotantoon ja juomaveden riittävyyteen pelätään.
– Jo Antiikin aikana, parisentuhatta vuotta sitten, Lähi-idässä ja Välimeren seudulla oltiin huolestuneita esimerkiksi metsäkadosta, ympäristöhuolestumisen historiaa tutkinut professori Timo Myllyntaus Turun yliopistosta tietää.
Antiikin ajan murhe mahdollisesta puun riittävyydestä johtui siitä, että tuolloin metsiä hakattiin runsaasti. Puuta tarvittiin rakennusaineeksi niin taloihin kuin laivoihinkin sekä polttopuuksi.
– Hallitsijoita pohditutti laivanrakennuspuun vähentyminen, mikä tarkoitti samalla sitä, ettei kyetty enää rakentamaan riittävän järeitä sotalaivoja. Se vaikutti suoraan puolustuskykyyn.
Teollistumisen myötä muutoksia
Maailma muuttui teollistumisen myötä. Ihmiset keskittyivät kaupunkeihin ja niissä ympäristöongelmat kärjistyivät. Monissa kaupungeissa käytettiin kivihiiltä, mistä aiheutui ilmansaasteita. Saasteet puolestaan lisäsivät keuhkosairauksia ja kaupunkien yleistä epäviihtyisyyttä.
– Jo 1300-luvulla yritettiin kieltää kivihiilen käyttö, muttei kieltoa voitu pitää voimassa. Kivihiilen aiheuttama huono kaupunki-ilma parani vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun voimalaitokset siirrettiin pois kaupungeista ja niihin rakennettiin ilmaa kivihiilihiukkasista puhdistavia laitteita, ympäristöhuolestumisen historiasta elokuussa Tiede on taidetta -tapahtumassa Helsingissä puhuva professori Timo Myllyntaus kertoo.
Suomalaisia huolettanut sääolosuhteet
Suomalaiset ovat muita kansoja enemmän kautta aikain olleet eniten huolissaan kahdesta asiasta: säästä ja kaskenpolton vaikutuksista. Erityisesti Suomessa on kiinnostanut halla ja sen vaikutus kasvuolosuhteisiin, koska siihen ihmiset eivät voineet vaikuttaa.
– Kaskenpolttoa on pidetty luonnonvarojen tuhlauksena ja turmelemisena, koska toistamiseen siirryttiin paikasta toiseen kaatamaan metsää ja polttamaan sitä. Varhaisina aikoina kaskenpoltto oli kuitenkin niin pienimuotoista, ettei se kohtuuttomasti tuhonnut luontoa, professori sanoo.
Kaskenpoltolla on itse asiassa ollut luontoa rikastuttava merkitys, mikä polttoviljelyn vastustajilta jäi huomaamatta.
– Se edisti sellaisten kasvien, eläinten ja hyönteisten leviämistä Suomeen, jotka elävät vain poltetussa maassa.
Aikanaan huolena oli myös riittävä ruoan saanti ja huoli ympäristöstä liittyi ihmisen ja yhteisön toimeentuloon.
– Maatalousyhteiskunnassa ruokaa ei voitu kuljettaa ulkomailta lainkaan talvella. Silloin viljan puute oli suurimmillaan ja oli tultava toimeen omilla resursseilla. Nälkävuosina kyse oli todellakin elämästä ja kuolemasta, professori Myllyntaus toteaa.
Tiede on taidetta -keskustelutilaisuus
– Tiede on taidetta -keskustelutilaisuus järjestetään osana Art Goes Kapakka -tapahtumaa elokuussa Helsingissä
– Tilaisuus järjestetään Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla neljänä iltana 14.–19.8.2009. Tapahtuman teemana on pelko
– Professori Timo Myllyntaus Turun yliopistosta puhuu ympäristöhuolestumisesta tiistaina 18.8.2009
– Tiedesarja toteutetaan yhteistyössä Suomen Akatemian, Tekesin, Duodecimin ja Suomen Ympäristökeskuksen kanssa.
– Tapahtuman kotisivut http://www.artgoeskapakka.fi/tiede.html
Artikkelin on tuottanut Suomen Akatemia.
Katso myös
Uusimmat videot
